FarmDroid-peltorobotista suomalaisolosuhteissa lupaavia tuloksia – Juha Jarttu kokeilee FarmDroidia juurikaspellollaan

Juha Jarttu on viljelijä-urakoitsija, joten koneiden kanssa on totuttu pelaamaan. Askel robotiikkaan ei pelottanut ja kokemukset ovat olleen myönteisiä. FarmDroidin tuntimittariin on jo kertynyt yli 400 käyttötuntia.  Kuva: Jussi Knaapi

Huittisissa reilun 30 hehtaarin juurikasalaa viljelevä Juha Jarttu päätti tarttua tilaisuuteen ja investointituen kannustamana hankki tanskalaisen FarmDroid-monitoimirobotin. Laitteen kanta globaalisti yltää jo 500 yksikköön. Suomeen ensimmäinen laite rantautui vuosi sitten Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskukselle. Sucroksen ja SjT:n organisoimassa kenttäpäivässä kuultiin Juha Jartun, maahantuoja Cultum Oy:n Matti Laurilan ja myös FarmDroidin edustajien kokemuksista.

FarmDroid-monitoimirobotin ensimmäisiä tuloksia esiteltiin kesäkuun 17. päivä. Kenttäpäivän aikana todettiin, että kokonaisuudessaan FarmDroidin toimivuus on yllättänyt myönteisesti. Vuoden takaiseen verrattuna on kehitystä tapahtunut ja laite toimii oleellisilta osiltaan suunnitellusti. Juurikkaat pysyvät harauksessa ehyinä ja uusia kehitysaskeliakin on tulossa.

Kun FarmDroid asemoidaan kylvöstä haraukseen, nostetaan kylvöyksiköt yksinkertaisesti ylös ja ollaan harausmoodissa. Kuva: Jussi Knaapi

Kuvassa FarmDroid toisella harauskierroksella. Runsasmultainen savimaa omaa kohtuullisen voimakkaan rikkaruohopotentiaalin, joten harauksen tulos näkyy selvästi. Ainakin yksi harauskierros on vielä ohjelmassa.  Kuva: Jussi Knaapi

Paljon on myös opittu suomalaisten olosuhteiden osalta. Maalajimme vaihtelevat. Juurikkaista viljellään hyvinkin erityyppisillä maalajeilla alkaen jäykistä savimaista ja mukaan mahtuu ”ideaalisia” keveitä hietamaita sekä myös runsasmultaisempia peltoja. Muokkaustavat vaihtelevat sänkimuokkauksesta kyntöön.

Palaamme teemaan tarkemmin kasvukauden kokemusten jälkeen.

Jartun tilan viljelyohjelma näkyy tässä. Noin 30 hehtaarin pinta-ala ja yksi robottiyksikkö ovat likipitäen tasapainossa. Kesän aikana selviää, kuinka paljon mekaanisella harauksella voidaan korvata kemiallista rikkojen torjuntaa.  Kuva: Jussi Knaapi

Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje