Tiet ja ympäristö
Kokeilu Mueller Tornado

Traktorivetoisella Mueller Tornado -latujyrsimellä hiihtoladut luistaviksi – kustannustehokas vaihtoehto latujen hoitoon

Kelajyrsimellä varustettu traktori on kustannustehokas vaihtoehto latujen hoitajaksi. Edut ovat kiistattomat, tosin sää- ja maastovarauksella. Kokeilimme Mueller Tornado -latujyrsintä melko haastavissa oloissa.
Seppo Nykänen
Epätasaisella alustalla latu-urat kärsivät traktorin heilumisesta, joten paineakut parantaisivat työn jälkeä. Tasaisella pinnalla latu-urat ovat kunnollisia ja kovettuvat nopeasti.

Traktorin kolmipistenostolaitteeseen asennettava Mueller Tornado -latukone on rakenteeltaan varsin yksinkertainen. Jyrsimen sydän on pyörivä 2,40 metriä leveä rumpu, joka on varustettu V:n muotoisella hammastuksella. Voima rummulle tulee traktorin voimanottoakselilta. Keskellä on T-mallinen kulmavaihde, josta voima siirtyy jyrsinrummun molempiin päihin nivelakseleilla ja sieltä rummulle kiilahihnavälityksillä.

Hihnaveto tarvitaan kummassakin päässä, koska rumpu on pitkä. Pyöritys molemmista päistä estää pitkän rummun kiertymisen ja pienentää hihnavälityksille tulevaa kuormitusta.

Jäisellä uralla jyrsin tarvitsee paljon voimaa. Traktorin tehosuositus on minimissään 90 hv, maksimi on 280 hv. Kokeilussa käytössä oli 220 hevosvoimainen veturi.

Latukoneen rungon takaosassa on uritettu tasauslevy, jolla syntyy alusta luisteluhiihtäjille. Koneen sivuilla on lyhyet muovisiivet, jotka keräävät lunta ja peittävät traktorin pyörien jättämät jäljet. Kokeilukoneessa oli kaksi latuhöylää. Niitä painotetaan kaksitoimisilla hydraulisylintereillä. Latuhöylät ovat lisävaruste. Leveimpään malliin saa maksimissaan kolme levyä.

Mueller Tornado -latukone

  • Rakenteeltaan yksinkertainen, mekaaninen kelajyrsin
  • Maahantuojana Kessu Oy
  • Lähtöhinta on 14 500 €, kahdella latulevyllä noin 17 500 €

Miksi jyrsin?

Kovettuneille ja jäisille urapohjille jyrsin on välttämätön väline, jotta pinnan saa muokattua sopivaksi hiihtämiseen. Jyrsin hienontaa pinnan ja pakkaa sen tiiviiksi, hienoisilla urilla olevaksi pinnaksi. Silloin myös latu-urien tekeminen onnistuu. Kovalla alustalla pyritään jyrsimään vähintään latuhöylän tarvitsema syvyys eli 3–5 senttimetriä.

Toinen syy miksi jyrsintä tarvitaan, on pakkaslumen rakenteen muuttaminen. Jyrsimen piikit hienontavat lumikiteitä. Samalla syntyy kitkaa, joka sulattaa lunta hieman. Tämän ansiosta pakkaslumi kovettuu jyrsimen jäljiltä kantavaksi.

Erilaisille lumille eri säädöt

Kokeilumme alkoi hieman epäonnekkaasti. Tarkoitus oli tehdä kaikki ladut yhden viikonlopun aikana. Kone tuli perjantaina, lauantaina iski vesikeli, joka pehmensi 30 senttimetrin lumikerroksen – latujen teosta ei tullut mitään.

Viikon kuluttua uutta lunta oli tullut parikymmentä senttimetriä ja kokeilua voitiin jatkaa. Lumi oli kuitenkin nuoskaa ja lämpötila asteen lämpimän puolella. Eli lumi oli latukoneelle pahinta mahdollista sorttia.

Aluksi kokeilimme konetta latujen tekoon umpihangessa. Se onnistui, mutta kone oli pakko kääntää takakenoon tasauslevyn varaan, muussa tapauksessa lumi alkoi kerääntyä traktorin alle. Kun säätö oli kohdillaan, luistelualustasta tuli hyvä ja kova. Koneessa on käytännössä pakko käyttää hydraulista työntövartta, jotta säätäminen onnistuu ajaessa. Kone kulkee aina takalevyn varassa. Työntövarrella säädetään jyrsinnän syvyyttä.

Valmiiksi pohjatulla uralla ajaminen on helppoa. Kone osoittautui toimivaksi myös nuoskalumella, mutta pakkaslumella se on parhaimmillaan.

Kokeilun perusteella koneella pystyy kyllä tekemään ladut umpihankeen, parhaan tuloksen saa kuitenkin jyräämällä pohjat ennakkoon.

Paineakut tarpeellinen varuste

Epätasaisessa maastossa ilmeni ongelmia. Traktorin etupyörien seuratessa maaston muotoja jyrsin liikkuu pysty­suunnassa. Keulan noustessa sylinterit painuvat sisään ja paineensäätö­venttiili laskee painetta pois. Kaksi­toiminen sylinteri ei kuitenkaan palaudu, ellei sinne anna lisää öljyä venttiilillä. Kun traktorin keula epätasaisuuden jälkeen painui, höylät kevenivät tai jopa nousivat kokonaan irti lumesta. Jouduimme ajon aikana jatkuvasti lisäämään painetta hydrauliikan käyttövivulla. Keventäminen murtaa latuja, etenkin keskiosa hajoaa pahasti.

Kokeilukoneessa latuhöylien painatussylintereissä ei ollut paine­akkuja, jotka ovat lisävaruste. Paineakut hoitaisivat paineenvaihtelut automaattisesti, jolloin latulevyjen painotus pysyisi tasaisena.

Latuhöylät tekevät oikein painotettuina kohtuullisen hyvää jälkeä pakkaslumella. Vetotraktorin renkaissa kannattaa käyttää normaalia kovempia paineita. Vaikka leveillä peltorenkailla saa kantavuutta pehmeällä lumella, epätasaisella alustalla ne huojuttavat ja aiheuttavat mutkia perinteisen latuun. Kaiken kaikkiaan epätasaisella alustalla pyörillä varustettu traktori tekee huomattavasti enemmän epä­toivottavaa liikettä kuin teloilla varustettu latukone.

Ajonopeutta luistelu-uran teossa pystyi käyttämään alustasta riippuen 10–15 km/h tunnissa. Perinteisiä latuja vetäessä nopeus jäi 6–10 kilometriin tunnissa. Kovemmalla nopeudella latu-ura murtuu. Jäistä pintaa jyrsiessä ajonopeus jää alhaisemmaksi.

Miksi traktori vetokoneeksi?

Suurin osa lumitöistä tehdään nykyisin traktoreilla. Jos samaa peruskonetta pystytään käyttämään reitinhoito­koneen voimalähteenä, traktorin käyttöaste luonnollisesti kasvaa.

Muellerin jyrsin ei täysin korvaa varsinaisia latukoneita, sillä traktori ei pysty nousemaan yhtä jyrkkiä rinteitä kuin latukone. Jos traktoriin lisäisi telasarjan, siitä tulisi lähes latukoneen veroinen. Toisaalta telasarjat ovat kalliita. Ketjutkin parantavat pitoa, mutta ne eivät ole kuitenkaan telojen veroiset.

Muellerin jyrsimen hyvänä puolena on mekaaninen voimansiirto. Se on edullinen, ja kunnossapito on yksinkertaista. Traktorin voima siirtyy myös tehokkaasti jyrsimelle.

Muihin laduntekovälineisiin verrattuna traktorilla on etunsa: se on helppo siirtää paikasta toiseen tiellä ja maastossa. Vaikka matkaa olisi hieman enemmänkin, erillistä kuljetuskalustoa ei tarvita. Traktorijyrsin pyörävarustuksella sopiikin helpohkoihin maastoihin, joissa korkeuserot ovat pieniä ja nousut loivia.

Kevyet moottorikelkat ja mönkijät sen sijaan pystyvät liikkumaan jääalueilla silloinkin, kun isoilla koneilla ei ole sinne mitään asiaa. Latukoneiden leveä telavarustus auttaa puolestaan pehmeillä mailla alkutalvesta. Alkutalven sulien suoalueiden ylittäminen on joskus vaikeaa latukoneellakin.

Jos maasto- ja sääesteitä ei ole, traktorijyrsin on varsin kannattava hankinta. Lähtöhinta on noin 14 500 euroa (alv 0 %). Kokeilukoneemme hinta kahdella latulevyllä on 17 500 euroa. Eteläisessä Suomessa vähälumiset talvet ovat yleisiä. Suhteellisen edullisen koneen hankkiminen ei käy taloudellisesti raskaaksi, vaikka jokunen talvi olisi lumetonkin. Yhdistelmän hinta on kuitenkin niin iso, että saadakseen työn kannattavaksi, pitää työtä olla paljon.

Seppo Nykänen
Latujyrsin muistuttaa rakenteeltaan pelto- jyrsintä. Rummun molemmissa päissä on hihnaveto.
Lue lisää