Raivauskauden avaus alkaa raivaussahan keväthuollolla - kun sahan huoltaa kotona, ei kausi ala sahan kanssa tuskaillen

Keväällä varastosta esiin otettu raivaussaha on ruohonleikkurin tavoin jäänyt usein syksyllä huoltamatta – viimeiset raivaukset tuli ehkä syksyllä tehtyä kiireessä juuri ennen lumen tuloa, ja sitten painoivat päälle taas talven työt.

Olisikin hyvä opetella syksyisin tekemään sahalle kausisäilytyshuolto. Siihen kuuluu täydellinen puhdistus, eli sahan moottorikoppien irrotus ja roskien poistaminen sahan sisältä. Jos sahassa on metalliset käynnistinkäpälät vauhtipyörässä, niiden herkistäminen ja nivelen voitelu on tarpeen – takertelevat käpälät estävät käynnistimen toiminnan.

Myös terän irrotus ja kulmavaihteen sisään kertyneen, alumiinia syövyttävän happaman heinän poisto on tarpeen. Samalla voi huomioida, onko kulmavaihteen akselitiiviste hikoillut voiteluainetta terän suuntaan.

Yksi tärkeä asia nykybensojen aikana on sahan polttoainesäiliön tyhjennys. Samalla tankkiin kannattaa kaataa desin verran alkylaattipohjaista valmispolttoainetta ja käyttää tankki tyhjäksi. Alkylaattipolttoaine säilyy pitkään, eikä sen jääminen kaasuttimeen muodosta normaalibensojen lisäaineiden tapaisia jäämiä. Juuri nämä jäämät irtoavat kevään ensisahauksessa ja tukkivat kaasuttimen kanavat.

Kruununa talvisäilytykselle on sahan ripustaminen tukevaan koukkuun seinälle, kulmavaihde alaspäin. Tällöin kulmavaihteen rasva laskeutuu terän suuntaan (mahdollisesti kulunut runkoputken suunnan akselitiiviste ei tällöin päästä rasvaa runkoputken sisään). Valjaat myös puhdistetaan ja säilytetään aina – kypärän tavoin! – auringonvalolta suojattuna, sillä UV-säteily haurastuttaa muovia. Muovin haalistuminen on selvä merkki, että materiaali on jo haurastunut.

Raivaussahan käyttökauden päätteeksi saha pitäisi aina puhdistaa huolellisesti. Muuten keväällä saattaa olla kuvan kaltaisia likapesäkkeitä – joiden poisto kevään kiireessä saattaa taas unohtua. Kuva: Tommi Hakala

Etenkin loppusyksystä männyntaimikoissa irtoaa vanhoja neulasia, jotka tunkeutuvat tehokkaasti sahan sisälle ja aiheuttavat moottorin kuumentumista. Kuva: Tommi Hakala

Metallisilla käynnistinkäpälillä varustetuissa sahoissa on keväthuollossa tarpeen herkistää käpälien liikkuminen. Kuvan trimmerikäytössä oleva vanhempi Jonsered on useampana keväänä jäänyt käynnistymättä, koska käpälät eivät tartu kunnolla käynnistinlaitteen keskiöön. Pieni suihkaus voiteluainetta kiinnitysniittien alle riittää. Kuva: Tommi Hakala

Hyvissä ajoin ennen raivausten aloitusta on tarpeen katsoa sahan tyyppinumero moottorirungossa olevasta tyyppikilvestä ja tehdä kauppareissu sahan varaosapisteelle. Hankintalistalla ovat vähintään sytytystulppa ja polttoaineen imusuodatin (yht. reilu 10 euroa), ja jos sahassa on paperinen/kankainen ilmansuodatin, myös se kirjataan ostoslistalle (10–15 euroa).

Ennen kauppareissua on syytä kuitenkin ottaa saha esille ja vetää polttoaineletkun päässäoleva suodatin ulos tankista. Sen jälkeen tutkitaan polttoaineletkun kunto taivuttelemalla sitä jyrkille mutkille. Voimakas taivutus paljastaa, onko letkussa murtumia, jotka aiheuttavat erittäin epämääräisiä käyntihäiriöitä. Jos letkussa on murtumia, eikä ole kokemusta sahan purkamisesta, on syytä viedä saha huoltopisteelle letkun vaihtoon. Usein nimittäin letkun vaihto vaatii sahan reilua purkamista.

Toinen tarpeellinen ennakkotutkailu on käynnistinnarun tarkistus: naru vedetään ulos ja tarkistetaan sen kunto. Kuluneen narun vaihdon voi antaa huollon työksi, jos oma osaaminen vähänkään arvelluttaa. Näin koko sahaa ei tarvitse kiikuttaa huoltoon.

Kaasuliipaisimen toiminta on tarkistettava, etenkin turvaliipaisimen herkkyys. Kaasutusliikkeen takertelu voi paljastaa myös kaasuvaijerin kuluneisuuden.

Myös terä pitää tarkistaa – onko siinä esimerkiksi halkeamia tai muita vikoja, joiden takia se olisi syytä uusia kokonaan. Terän kiinnitysmutterin uusiminen on suositeltavaa, jos terää on edelliskaudella vaihdettu useasti – mutterin lukitusmuovi saattaa olla kulunut ja terä voi löystyä takapotkun sattuessa.

Vanha sytytystulppa ja terämutteri toimivat kauden aikana repussa mukana kulkevina ”hätäapuvaroina”.

Kun huolto-osat on hankittu, voi varsinainen huoltaminen alkaa. Polttoaineen imusuodatin irtoaa letkusta varovasti vetämällä, sytytystulppa on sahamalleista riippuen vaihdettavissa ilman moottorikopan irrotusta.

Muoviverkkotyyppisen ilmanpuhdistimen puhdistus onnistuu ilman paineilmaakin, pesu tehdään tiskiaineella terästetyllä vedellä. Paperi/kangaspuhdistin on syytä vaihtaa, sillä kankaaseen voi muodostua säilytyksen aikana hometta, joka tehokkaasti tukki suodattimen.

Erittäin tärkeä osa alkuhuoltoa on kulmavaihteen tarkistus. Silmämääräisesti tutkitaan, onko kulmavaihde tukevasti kiinni runkoputkessa, sektorisuoja kunnossa ja ovatko sektorisuojan ruuvit tasakireydessä.

Kulmavaihteen voiteluaineen tarkistus on syytä tehdä, ellei kulmavaihde ole kestovoideltu (esim. uudemmat Stihlin sahat). Ensin avataan tarkistustulppa ja varmistetaan, että voiteluainetta on näkyvissä ja sitten tulppa suljetaan. Tämän jälkeen käynnistetään saha ja pyöritetään terää hetki matalilla kierroksilla – näin voiteluaine lämpiää ja notkistuu. Sen jälkeen saha sammutetaan, käännetään kyljelleen ja avataan uudelleen tarkistustulppa. Notkistunut voiteluaine laskeutuu terää hiljaa pyörittämällä tarkistustulpan vastapuolelle ja todellinen voiteluaineen määrä on nähtävissä. Voiteluainetta lisätään tarvittaessa, ei kuitenkaan liian suurta määrää – ilmatila pitää jäädä lämmönvaihtelua tasaamaan.

Kun perushuoltotoimet (sisältäen terän kunnostuksen, jossa etenkin haritukseen pitää paneutua huolellisesti) on suoritettu, on syytä tehdä koekäyttö. Tankki täytetään tuoreella polttoaineella ja saha käynnistetään. Sahan annetaan käydä lämpimäksi, ja pidemmällä tyhjäkäyntijaksolla tarkistetaan, onko sahan tyhjäkäynti kunnossa. Jos saha sammuu, kaasuläpän asentoa muuttavan T-ruuvin käännöksellä saa nostettua tyhjäkäyntikierroksia. Jos se ei auta, on sahan perussäätäminen syytä teetättää huoltopisteellä – uudempien, ilmahuuhtelumoottoristen sahojen säätö on erittäin tarkka operaatio.

Stihlin sahoissa olevan M-Tronic-moottoriohjausjärjestelmän pakotettu säätö on suositeltavaa tehdä, etenkin jos sahalla on sahattu edellisen kerran pakkaskeleillä. Saha käynnistetään ”kolmioasennossa” ja annetaan käydä siinä tilassa vähintään 90 sekuntia ilman kaasuliipaisimeen koskemista. Sen jälkeen saha sammutetaan sammutinnapista. Käynnin aikana järjestelmä on määritellyt vallitsevaan keliin sopivat arvot moottorille.

Kun sahan huoltaa jo kotipirtillä, ei kausi ala sahan kanssa tuskaillen. Kun vielä huoltaa omat henkilökohtaiset varusteet kuntoon (esimerkiksi vaihtaa kypärän kuulo- suojainten hygieniaosat), on koko raivausyhdistelmä työkunnossa – eväät reppuun ja raivaukselle.

Paperinen ilmanpuhdistin kannattaa vaihtaa keväällä uuteen. Talven aikana puhdistimeen tarttunut puunpöly ja kosteus homehduttavat puhdistimen tehokkaasti tukkoon, mistä seuraa suurella todennäköisyydellä käyntihäiriöitä. Kuva: Tommi Hakala

Polttoaineletkun kunto kannattaa tarkistaa taivuttamalla. Jyrkällä mutkalla olevassa letkussa ei saa näkyä murtumia tai niiden alkujakaan. Jos letku katkeaa imusuodatinta irrotettaessa, on se myös merkki vanhentuneesta letkusta. Kuva: Tommi Hakala

Kulmavaihteen voiteluaine voi vähentyä kuvan kaltaisesti terän suuntaan ”hikoilemalla”. Siksi terän irrotuksen yhteydessä on hyvä kurkistaa terän kiinnityslevyn alle. Voiteluaine voi valua myös runkoputkeen, jos sahaa säilytetään kulmavaihde ylöspäin. Kuva: Tommi Hakala

Kulmavaihteen voiteluaineen tarkistus kannattaa tehdä lämpimänä. Tällöin notkistuneen voiteluaineen määrä on helpommin havaittavissa, kun terää pyörittää hiljaa käsin. Voiteluaineetta ei saa laittaa liikaa, kulmavaihteen hampaita pitää näkyä. Kuva: Tommi Hakala

Tekninen avustus: Adreas Berggren/Oy Husqvarna Group AB ja Rauno Laakso/Andreas Stihl Oy