Sydvedin viestintäpäällikkö Daniel Fellenius painottaa metsänomistajien tavoitteiden kuuntelemisen tärkeyttä luottamuksellisten ja pitkäaikaisten suhteiden luomisessa. Kuva: Matti Turtiainen
Metsänhoitoa Ruotsissa – monitavoitteisesti omistajien ehdoilla
Ruotsin metsätalous ei pohjimmiltaan poikkea Suomen metsätaloudesta. Yksityiset metsänomistajat ovat molemmissa maissa merkittävässä roolissa puun tuottajina ja korjuumenetelmät ovat samanlaisia. Ruotsissa omistajilla alkaa olla monenlaisia tavoitteita metsiensä käytölle, ja yhtiöt pyrkivät huomioimaan ne parhaansa mukaan.
Elmia Wood -näyttely on ruotsalaisille yhtiöille tärkeä foorumi metsänomistajien tapaamiselle. Kuva: Matti TurtiainenRuotsissa lasketaan olevan metsämaata noin 28 miljoonaa hehtaaria, mikä on yli puolet koko maan pinta-alasta. Kasvullista metsämaata, jossa puuston kasvu on vähintään 1 kuutiometri vuodessa, on 23 miljoonaa hehtaaria eli reilut kaksi miljoonaa hehtaaria enemmän kuin Suomessa.
Ruotsissa toimivat suuret metsäyhtiöt hallitsevat joko suoraan tai välillisesti suuria metsäomistuksia, mutta yksityisillä metsänomistajilla on myös iso merkitys Ruotsin metsätaloudessa. Yksityiset omistavat noin puolet koko metsäalasta. Keskimääräinen metsälön koko on 45 hehtaaria.
Ruotsin ja Suomen metsätalous on ominaispiirteiltään muutenkin samankaltaista. Hakkuumenetelmät ovat pääosin samanlaisia ja Ruotsissakin metsänomistajat tekevät omatoimista korjuuta enää melko vähän, sillä omistus on Suomen tavoin siirtymässä hyvää vauhtia ns. etämetsänomistuksen suuntaan.
Puuta omistajien tehtaille
Ruotsissa on neljä isoa metsänomistajien yhdistystä – Södra, Mellanskog, Skogsägarna Norrskog ja Norra Skogsägarna – jotka tarjoavat jäsenilleen metsänhoito- ja puunkorjuupalveluja ja omistavat myös teollisuuslaitoksia.
Metsänomistajien organisaatioilla on vahva asema puunkorjuussa, mutta Ruotsissa toimii myös yksityisiä puunhankintayhtiöitä, jotka hoitavat tehtaiden puuhuoltoa. Yksi suurimmista hankintayhtiöistä on Sydved, joka toimii Etelä-Ruotsin alueella. Sydved korjaa vuosittain noin 5 miljoonaa kuutiota puuta. Sen omistavat Stora Enso ja Ahlström-Munksjö, joiden Etelä-Ruotsissa sijaitseville sellutehtaille yhtiö hankkii ja toimittaa kuitupuuta.
”Tukkia toimitamme Etelä-Ruotsissa sijaitseville sahoille, joita asiakkainamme on reilut 50”, kertoo Sydvedin viestintäpäällikkö Daniel Fellenius.
Sydvedin palkkalistoilla on 140 henkeä ja urakoitsijat mukaan lukien henkilöstöä on metsien hoidossa ja puun korjuussa noin 700.
”Korjuuyksiköitä, joissa on yksi hakkuukone ja yksi ajokone, meillä on noin sata. Lisäksi on saman verran tukkirekkoja”, Fellenius sanoo.
Asiakkaan ehdoilla
Sydved tekee kaikkia metsänhoito- ja hakkuutöitä istutuksista avohakkuuseen. Yhtiö voi myös omistajan niin halutessa ottaa kokonaisvastuun metsälön hoidosta.
Felleniuksen mukaan Sydvest pyrkii luottamukselliseen yhteistyöhön metsänomistajien kanssa ja palvelutarjontaa rukataan koko ajan omistajien tavoitteiden mukaiseksi. Hakkuissa käytetään useita puutavaralajeja ja -mittoja, ja uusia puutavaran toimituskohteita pyritään hakemaan aktiivisesti.
Sydved panostaa monipuoliseen tavaralajivalikoimaan. Viimeisin tulokas listalle on energiapuu. Kuva: Matti TurtiainenTuoreimpana avauksena Fellenius kertoo olevan energiapuun hankinnan, jossa Sydved tekee yhteistyötä Stora Enso Bioenergi -yhtiön kanssa.
”Toimintamme perustuu pitkäaikaisiin suhteisiin, kuten metsätalouteen kuuluukin, ja teemme kovasti työtä pitääksemme metsänomistajat tyytyväisinä”, Fellenius sanoo.
Avainasemassa on hänen mukaansa puunkorjuun onnistuminen, mutta myös palvelutarjonnan monipuolisuus. Sydved tarjoaakin metsänomistajille metsänhoitopalveluiden lisäksi myös taloudellista neuvontaa asiantuntijaverkostonsa kautta.
Metsänomistajilla erilaisia tavoitteita
Daniel Fellenius kertoo, että Sydvedin palveluja käyttävistä metsänomistajista 40 prosenttia on naisia ja 60 prosenttia on miehiä. Ns. etämetsänomistajia on 40 prosenttia metsänomistajista.
”Emme kuitenkaan luokittele metsänomistajia sukupuolen mukaan, vaan sen mukaan, minkälaisia tavoitteita heillä on metsänhoidon ja -omistuksen suhteen.”
Metsien monikäyttö on Suomessakin ollut yhtenä puheenaiheena jo jonkin aikaa. Ruotsissa, erityisesti Etelä-Ruotsissa, monikäyttö on jo arkipäivää, ja Sydved tarjoaa metsänomistajille myös monikäytön neuvontaa ja toteutusta. Kokemusta tästä toiminnasta löytyy yhtiöltä jo kymmenen vuoden ajalta.
Metsämaalla on Ruotsissakin monta hintaa. 3 miljoonalla kruunulla eli hieman yli 300 000 eurolla saa Pohjois-Ruotsista keskimäärin 206 hehtaaria ja Etelä-Ruotsista keskimäärin 29 hehtaaria metsää. Kuva: Matti TurtiainenFellenius kertoo, että vaikka iso osa metsänomistajista haluaa maksimoida puuntuotannon ja myyntitulot, haluavat monet metsiltään muutakin. Metsän hoitoon vaikuttaa yhä useammin esimerkiksi pelkästään omistajan halu asua miellyttävässä ympäristössä tai vaikkapa omistajan aktiivinen hevosharrastus.
”Etelä-Ruotsissa myös metsästys alkaa nykyisin määrittää metsänhoidollisia toimenpiteitä”, Fellenius kertoo.
Sydved tarjoaakin metsänomistajille eri tarpeisiin räätälöityjä metsänhoitomalleja. Jos metsästys on omistajan ykkösprioriteetti, tarjotaan puunkorjuuseen riistanhoitoa painottavia hakkuutapoja. Virkistyskäyttöön puolestaan tarjotaan sitä tukevia hoitomalleja.
Oikeaa tietoa tarjolla
Monet metsänomistajat haluavat hakkuun tehtävän tavallista pienemmillä koneilla.
”Kiinnostus pienempää kalustoa kohtaan on noussut viime aikoina, sillä monet metsänomistajat uskovat niiden vaurioittavan metsää isoja koneita vähemmän. Voimme tehdä hakkuun myös näin, mutta kerromme aina, että se ei ole yhtä kustannustehokas vaihtoehto kuin isommilla koneilla tehtävä hakkuu”, Fellenius sanoo. ”Metsänomistaja kuitenkin aina tekee päätöksen.”
Ruotsissa metsänomistajien tieto metsän korjuutekniikasta ja -käytännöistä näyttää olevan katoamassa.
”Tietoa kyllä haetaan ja kokemuksia vaihdetaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, mutta käytännön osaaminen ja tuntemus on häviämässä”, hän toteaa. ”Joudumme jatkuvasti kertomaan, että hakkuu-uria on tehtävä ja joskus metsään tule koneiden aiheuttamia painaumia, mutta ne eivät ole haitallisia.”
Sydved pitää jatkuvasti yhteyttä metsänomistajiin ja pyrkii kertomaan oikeaa tietoa. Ruotsissakin tunteet taistelevat usein tiedon ja järjen kanssa metsä- ja ympäristöasioissa.
”Luulen, että koska metsänomistajat eivät ole jatkuvasti tekemisissä metsänsä kanssa, on helpompi omaksua tunteisiin kuin järkeen vetoavia argumentteja”, Fellenius pohtii.
Metsän kasvatuksen ja hakkuiden perusperiaatteista Sydvest ei kuitenkaan Felleniuksen mukaan tingi. Sydvest on hänen mukaansa ennen kaikkea ”harvennusyhtiö” ja työn tuottavuutta pyritään pitämään yllä.
”Raivaukset ja harvennukset on tehtävä ajallaan ja tarpeeksi voimakkaina. Sitä suosittelemme aina metsänomistajille.”
Suomea katsotaan ylöspäin
Ruotsalaiset asiantuntijat katsovat Suomea ylöspäin metsäasioissa. Ruotsalaisen osuuskuntamuotoisen metsäyhtiö Södran elinkeinopoliittinen koordinaattori Mats Blomberg näkee Suomen olevan Ruotsia metsämyönteisempi yhteiskunta.
”Ruotsista katsoen näyttää siltä, että Suomessa koko yhteiskunta ja poliittiset päättäjät ovat metsätalouden ja -teollisuuden puolella”, Blomberg sanoo.
”Meillä on paljon yhteistä metsäalalla, mutta Suomessa yleinen suhtautuminen on selvästi myönteisempää kuin Ruotsissa.”
Södran Mats Blomberg pitää Suomea esimerkillisenä metsätalousmaana. Kuva: Matti TurtiainenHankintayhtiö Sydvedin viestintäpäällikkö Daniel Fellenius jakaa Blombergin näkemyksen.
”Suomi on ihailtava metsätalousmaa”, hän sanoo.
Felleniuksen mukaan Ruotsissa tiedetään hyvin Suomen viimeaikaiset metsäteollisuuden suurinvestoinnit ja niitä kohtaan tunnetaan selvää ihailua.
”Erityisesti Äänekosken Biotuotetehdas on hieno investointi. Ei pelkästään sellun tuotannon, vaan myös kaikkien tehtaan tuottamien sivuvirtojen hyödyntämisen takia”, Fellenius toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat