Pikainen hakkuiden vähentäminen johtaa kestämättömään tilanteeseen – ”Vallalla oleva kova kiire ei sovi metsään”
Esitykset hakkuiden vähentämisestä ja suojelun lisäämisestä metsissä johtaisivat esitetyllä aikataululla kestämättömään tilanteeseen koko kansantalouden kannalta.
Vaatimukset metsien hakkuiden 20 prosentin vähentämisestä tarkoittaisivat noin 14 miljoonan kuutiometrin vähennystä vuotuisiin hakkuisiin. Se on paljon. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää6.5.202408:00
Puun jalostaminen tuottaa viime syksynä julkaistun selvityksen mukaan noin 3,5 miljardin verotulot Suomeen. Vertailuksi todettakoon, että suunnilleen samalla summalla rahoitetaan Suomen ammatillinen, ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutus. Puurahoilla Suomi siis oppii ja kehittyy. Sitä ei saa vaarantaa liiallisilla metsän käytön rajoituksilla.
Tärkeää on pitää mielessä, että puuta jalostamalla tehdään ihmisten käyttöön hyödykkeitä ‒ papereita, hygieniatuotteita, puutavaraa, levyjä, pakkausmateriaaleja sekä lääkinnällisiä tuotteita ja paljon muuta. Jatkossa puupohjaiset tekstiilit luultavasti valtaavat alaa. Meillä siis on puunjalostusta kuluttajien tarpeiden takia. Markkinat sanelevat kysynnän ja sitä kautta tuotannon. Puuta ei metsistä kaadeta ja jalosteta turhaan. Ja jalostuksen sivutuotteena me saamme varoja elämiseen ja vaikkapa juuri koulutukseen.
Metsäteollisuuden tuotteiden tarve maailmalla johtaa Suomessa raaka-aineen tarpeeseen eli puun kysynnäksi. Metsänomistajat päättävät puun tarjonnasta. Tätä kautta puuhun liittyvä taloudellinen hyvä jakautuu laajasti yhteiskuntaan.
Metsäalaa on viime vuosina haastettu yhä voimakkaammin. Hiilinielun pieneneminen ja monimuotoisuuden väheneminen ovat kirvoittaneet vaatimuksia suojelun lisäämisestä, hakkuiden vähentämisestä sekä muista rajoittavista toimista. Viime vuoden lopulla yli 1500 taiteilijaa vetosi suojelun lisäämiseksi. Luontopaneeli on esittänyt metsien lisäsuojelua, hakkuiden vähentämistä 20 prosentilla sekä talousmetsien luonnonhoitotoimien lisäämistä ja ennallistamistoimia.
Epäilemättä hiilinieluja vahvistaville ja luonnon monimuotoisuutta lisääville toimille on metsissä tarvetta. Näihin on jo metsätaloudessa ryhdyttykin, mutta tuloksia syntyy hitaasti, koska metsät muuttuvat kovin hitaasti. Vallalla oleva kova kiire ei sovi metsään.
Talousrealismia monimuotoisuuden lisäämiseen
Luontopaneelin listaamien merkittävien monimuotoisuutta lisäävien merkittävien toimien hinnaksi on arvioitu 2030 mennessä noin yhdeksän miljardia euroa. Iso osa tästä menisi suojelualueiden hankintaan. Maanomistajat kiittänevät, valtiovarainministeri ei. Metsien hakkuita pitäisi luontopaneelin puheenjohtajan mukaan vähentää 20 prosenttia. Se tarkoittaisi noin 14 miljoonan kuutiometrin vähennystä vuotuisiin hakkuisiin.
Taloustutkimus selvitti muutama vuosi sitten erilaisten hakkuumäärien vaikutuksia talouteen. Vertailuvuotena oli vuoden 2019 hakkuut. Taloustutkimus raportoi, että vuonna 2019 10 miljoonan kuutiometrin vähennys hakkuissa olisi tarkoittanut paluuta 2010-luvun alkupuolen hakkuutasoon. Tällainen pudotus hakkuumäärissä olisi aiheuttanut silloisilla hinnoilla noin neljän miljardin liikevaihdon laskun metsäteollisuudessa vuositasolla.
Se tarkoittaisi suurta vähennystä metsäsektorin palkkatuloihin sekä merkittävää pudotusta puunmyyntituloihin eli metsänomistajien tuloihin. Lisäksi arvioitiin, että 10 miljoonan kuution vähennys tarkoittaisi liki miljardin euron vähennystä veroihin ja eläkemaksukertymään. Kun luontopaneelin puheenjohtajan esittämä 20 prosentin hakkuiden vähentäminen suhteutetaan Taloustutkimuksen raportin lukuihin, niin vaikutukset olisivat tänä päivänä noin puolitoistakertaiset.
Lasketaanpa yhteen julkisuudessa esitetyt arviot merkittävien luonnon tilaa parantavien toimien suorista vaikutuksista ja hakkuiden rajoittamisesta syntyvät puunjalostusketjun talouden menetykset seuraavalle 10 vuodelle. Summasta tulee huimat 20 miljardia euroa. Lisäksi tuhannet menettäisivät työpaikkansa.
Samaan aikaan meillä on tarve tehdä miljardien sopeutus valtion budjettiin. Tästä syntyy aivan mahdoton yhtälö toteutettavaksi lähimmän vuosikymmenen aikana. Se hyydyttäisi metsien kyvyn tuottaa taloudellista hyvää Suomelle. Jotta voimme kehittää metsäsektoria ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla, tarvitsemme aikahorisontiksi mieluummin kahdesta kolmeen vuosikymmentä kuin yhden vuosikymmenen.
Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola vastaa metsä- ja energia-alan sektorista. Hänellä on pitkä kokemus metsäkonealan edunvalvontatyöstä ja metsäpolitiikasta vaikuttamisesta sekä reilun vuosikymmenen kokemus bioenergia-alasta.
Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
