Risupeto ja Liebherr ahmivat yhteistyössä pajukon – parivaljakon työteho on jopa kolme kertaa parempi kuin perinteisellä energiapuukouralla

Risupetoa on kehitetty vuosikausia ja nyt energiapuunkorjuusen tarkoitettu laite on saapunut markkinoille. Ajoitus on oivallinen, sillä materiaalille on kysyntää.
Nyt riittää kysyntää energiapuulle. Kaivinkoneen ja Risupeto-energiapuukouran yhdistelmällä energiapuuta syntyy tehokkaasti.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Risupeto + Liebherr R920 Compact

  • Liebherrin työpaino noin 20 tonnia.
  • Risupedon hydrauliikan tarve 150–200 litraa minuutissa.
  • Risupedolla on mahdollista napata kitaan kokonaisia lepikkopuskia.
  • Suositeltu koneen työpaino: 16–20 tonnia.

Reformet Oy on kehittänyt vuosikausia Risupeto-energiapuukouraansa. Testiajoja on tehty yli 10 000 tuntia yrityksen omilla työmailla. Lopulta koura on löytänyt lopullisen muotonsa ja ensimmäiset pedot on jo toimitettu asiakkaille. Eräs ensimmäisistä Risupedon hankkineista on lappeenrantalainen Veljekset Ovaska Oy, joka tekee monipuolista urakointia lumitöistä kunnallistekniikkaan. Syy Risupedon hankkimiseen on varsin selvä.

”Jos haluaa pärjätä konehommissa, niin on pysyttävä ajan tasalla ja kehityksen kärjessä. Täälläpäin energiapuuhomma on räjähtänyt käsiin, koska Venäjältä ei tule haketta tai turvetta. Nyt kysyntää riittää. Yllättävän paljon on vaihtoehtoja, minne myydä risut”, kertoo Anssi Ovaska.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Työkohteessa oli käynnissä vanhan pellon pusikon raivaus, josta on myöhemmin tarkoitus tehdä viljeltävää peltoa. Samalla raivataan veto-ojien pusikot pois.

”Täällä on raivattu kunnon pöpelikköä, joka oli ensiharvennuksen ja taimikonhoidon väliltä. Tällä tyylillä isäntä saa metsän ja ojanpielet kuntoon, mutta meille riittää risut palkaksi. Ajokoneeksi meille tulee John Deereen 1110G, joka on varustettu Mecanilin sahakouralla. Tällä onnistuu myös isompien puiden poisto”, Ovaska kertoo.

Risupeto rikkoo myös kannon, jolloin se kuivuu nopeammin. Tämä hidastaa uuden vesakon syntymistä.
Risupeto rikkoo myös kannon, jolloin se kuivuu nopeammin. Tämä hidastaa uuden vesakon syntymistä.  Kuva: Arto Turpeinen

Pusikko pedon kitaan

Risupedon toimintaperiaatteessa kokonaisia puskia voidaan siirtää niin sanottuun välivarastoon – runkoja ei siis tarvitse käsitellä yksittäin, joten kyseessä on jatkuvatoiminen koura. Operaatio perustuu puskan terälle kerääviin lapoihin, jotka syöttävät aineksen kiekkoterille. Valmistajan mukaan pyörintänopeus on verrattain pieni esim. sahalaitteisiin verrattina, jolloin ulkopuolisten kimmokkeiden vaara on olematon. Lisäksi maa-aines tai kivet eivät vahingoita teriä

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Toiminta perustuu terälle risuja kerääviin lapoihin, jotka syöttävät aineksen kiekkoterille. Pyörintänopeus on verrattain pieni esim. sahalaitteisiin verrattuna, joten ulkopuolisten kimmokkeiden vaara on olematon. Lisäksi kivet eivät vahingoita teriä
Toiminta perustuu terälle risuja kerääviin lapoihin, jotka syöttävät aineksen kiekkoterille. Pyörintänopeus on verrattain pieni esim. sahalaitteisiin verrattuna, joten ulkopuolisten kimmokkeiden vaara on olematon. Lisäksi kivet eivät vahingoita teriä  Kuva: Arto Turpeinen

Valmistajan mukaan soveltuvan puun koko on 1–30 cm. Pedon kidan täyttyessä nippu vapautetaan pyörittämällä teriä vastakkaiseen suuntaan. Laitteella onnistuu myös pidempien puiden katkaisu turvallisesti, sillä lisävarusteena on saatavana nipun hallintalukot, jotka estävät nyytin kaatumisen väärään suuntaan. Puusto sulloutuu kammioon, joten lopputuloksen on siisti nippu.

Risupeto pystyy leikkaamaan 1–30 senttisen pusikon. Pienemmät pajut saattavat kietoutua teriin, mutta poistuvat isompaa materiaa käsiteltäessä.
Risupeto pystyy leikkaamaan 1–30 senttisen pusikon. Pienemmät pajut saattavat kietoutua teriin, mutta poistuvat isompaa materiaa käsiteltäessä.  Kuva: Arto Turpeinen
Lisävarusteena on saatavana nipun hallintalukot, jotka tekevät pidempien puiden katkomisesta turvallisempaa.
Lisävarusteena on saatavana nipun hallintalukot, jotka tekevät pidempien puiden katkomisesta turvallisempaa.  Kuva: Arto Turpeinen

Peruskoneeksi suositellaan 16–20 tonninen kaivinkone. Öljynvirtauksen tulisi kuitenkin olla 150–200 litraa minuutissa ja paine 350–400 baria. Täydellä lisävarustepaketilla työpaino on 1 290 kiloa. Lisäksi tarvitaan kaksitoiminen vasarahydrauliikka. Hankittavissa on myös todella jämerät ja korkealle nousevat tukisukset, jotka parantavat työskentelyn vakautta ja estävät kivien sulloutumisen telaketjulle.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Työtehon lisäksi eräs merkittävä etu risupedossa liittyy kokonaismenetelmään.

”Tämä repii kannon repaleiseksi, jolloin se pääsee kuivumaan, eikä pääse versomaan. Jos raivaussahalla tekee saman homman, niin harvennuksen jälkeen kanto versoo entistä enemmän ja parin vuoden jälkeen tilanne on yhä pahempi.”

Toinen etu on mahdollisuus raivata todella pientä pusikkoakin – Risupeto pystyy raivaamaan pikkurillin paksuistakin pajukkoa, joka perinteisellä kouralla taipuisi terän väliin. Nämä kuitenkin tuppaavat jossain määrin kääriytymään mekanismin ympärille, mutta puhdistuvat kuitenkin isompaa kasvustoa leikatessa, eivätkä haittaa toimintaa.

Ovaska havainnollistaa Risupedon toimintaa käytännönläheisesti.

”Voihan niitä mustikoita käsinkin noukkia, mutta poimurilla homma on nopeampaa. Arvelisin Risupedon olevan kolme kertaa tehokkaampi, kuin perinteiset energiapuukourat.”

Veljekset Ovaska Oy:n Anssi Ovaska kertoo energiapuulle olevan todella paljon kysyntää. Risupedon hän arvelee olevan kolme kertaa tehokkaampi, kuin perinteisen energiapuukouran.
Veljekset Ovaska Oy:n Anssi Ovaska kertoo energiapuulle olevan todella paljon kysyntää. Risupedon hän arvelee olevan kolme kertaa tehokkaampi, kuin perinteisen energiapuukouran.  Kuva: Arto Turpeinen

Liebherr peruskoneena

Ovaskoilla Risupetoa ohjastaa lyhytperäinen Liebherr R920 Compact, joka on yritykselle jo neljän saksalaismerkin kone. Työtunteja takana on 6000 tuntia. Voisi kuvitella, että Risupetoa käytettäessä voisi tulla kysymykseen myös metsäalustainen kone, mutta Ovaska on asiasta eri mieltä.

Lyhytperäinen noin 20 tonnin Liebherr on osoittautunut Ovaskoille sopivaksi peruskoneeksi Risupedon käyttöä ajatellen.
Lyhytperäinen noin 20 tonnin Liebherr on osoittautunut Ovaskoille sopivaksi peruskoneeksi Risupedon käyttöä ajatellen.  Kuva: Arto Turpeinen

”20-tonninen on tässä käytössä kyllä hyvä, vaikka yleensä Risupetoa käytetään 14–15 tonnisissa koneissa. Tällä alustalla pärjää oikein hyvin ja vakaus riittää. Isommalla koneella Risupedon ominaisuuksista saa kaiken irti. Tähän on tulossa myös tukisukset”, Ovaska valottaa.

Energiapuukouria käytettäessä lisähydrauliikka on jatkuvassa käytössä, mikä voi kuumentaa hydrauliikkaöljyjä. Ovaska onkin mieltynyt erityisesti Liebherrin rakenneratkaisuihin. Koneessa tiltti on omalla piirillään, jolloin kouralle jää lisähydrauliikka, eikä peruskoneeseen tarvitse tehdä muutoksia.

”Koneen jäähdytystä on todella ajateltu. Syylärit ovat poikittain ja hydraulipumppu toisella puolella moottoria, jolloin lämpöä ei puhalleta pumpulle. Myös hydrauliikan lauhdutin on hyvällä paikalla, eivätkä lämmöt nouse. Monella konemerkillä on tietty kaava, millä koneet valmistetaan. Liebherrillä tehdään semmoinen kuin asiakkaat haluavat.”

Rispetoa käytettäessä Liebherrin polttoaineen keskikulutus noin ollut 13 litraa, vaikka koneella tehdään koko ajan ja rasitetaan vasaralinjaa. Ovaskan mukaan tämä on ollut varsin kohtuullinen lukema verrattuna esimerkiksi kunnallistekniikan rakentamiseen, jossa odottelua ja tyhjäkäyntiä muodostuu väistämättä melkoisen paljon.

Lyhytperäiseksi koneeksi Liebherr R920 Compactissa on yllättävän paljon säilytystilaa myös työkaluille. Koneen moottori on 110 kilowattinen Liebherr D924 A7-05. Risupetoa käytettäessä polttoaineenkulutus on ollut noin 13 litraa tunnissa.
Lyhytperäiseksi koneeksi Liebherr R920 Compactissa on yllättävän paljon säilytystilaa myös työkaluille. Koneen moottori on 110 kilowattinen Liebherr D924 A7-05. Risupetoa käytettäessä polttoaineenkulutus on ollut noin 13 litraa tunnissa.  Kuva: Arto Turpeinen

Kiinnostusta ulkomailta

Risupedon ensimmäinen versio julkaistiin jo vuosia sitten, jonka jälkeen käynnissä on ollut yli 10 000 tunnin huolellinen testaus. Ovaskoiden ostaman version jälkeen laitteeseen on tullut vielä erittäin merkittävä muutos – syöttöakselit eivät toimi enää ketjuilla, vaan suoravetoisesti Black Bruinin valmistamilla mäntämoottoreilla.

Tämä vähentää liikkuvia osia ja parantaa huoltovapautta. Lisäksi peruskoneen tuottovaatimukset ovat pienemmät, sama työteho saavutetaan puolet vähemmällä hydraulituotolla, mikä puolestaan säästää peruskonetta.

”Kotimaassa Risupeto on saanut erittäin hyvän vastaanoton, mutta tavoitteet ovat toki vientimarkkinoilla. Kyselyitä on tullut mm. Alankomaista, Ranskasta ja Yhdysvalloista. Ranskassa bioenergiapuun korjuu on vielä vaatimatonta, mutta laitteelle on kysyntää mm. maastopalojen ehkäisyssä, sillä tällä palokäytävien teko onnistuu”, taustoittaa Reformetin Eero Lintukangas.

FinnMetkossa oli esillä Risupedon uusin versio. Syöttöakselit eivät toimi enää ketjuilla, vaan suoravetoisesti Black Bruinin valmistamilla mäntämoottoreilla., mikä vähentää huollon-ja tehontarvetta.
FinnMetkossa oli esillä Risupedon uusin versio. Syöttöakselit eivät toimi enää ketjuilla, vaan suoravetoisesti Black Bruinin valmistamilla mäntämoottoreilla., mikä vähentää huollon-ja tehontarvetta.  Kuva: Arto Turpeinen