Karua ja kannattavaa - Systemaattinen harvennus

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Pohjoismaissa on harvennusta kaipaavia taimikoita miljoonia hehtaareja. Koska rästit vain lisääntyvät, riittää tehokkaiden harvennusmenetelmien kehittämiseen kiinnostusta.
Pohjoismaissa on harvennusta kaipaavia taimikoita miljoonia hehtaareja. Koska rästit vain lisääntyvät, riittää tehokkaiden harvennusmenetelmien kehittämiseen kiinnostusta.

Teksti ja kuva: Tommi Hakala

Grafiikka: Eveliina Aho

Suomalaisessa metsänhoidossa on edetty aina laatu edellä. Nykyisin tehokkuutta etsitään kaavamaisilla harvennusmenetelmillä. Houkuttimena toimivat tutkimukset, joiden antamat laskelmat tarjoavat yllättäviäkin tuloksia.

Puut ovat kuin porkkanoita kasvimaalla. Jotta sato on mahdollisimman kookasta ja laadukasta, on kasvatuksen aikana tehtävä taimien harvennus. Porkkanoilla se tarkoittaa tasaista taimiväliä ja ylimääräisten yksilöiden nyppimistä käsin pois. Sama periaate on myös puiden kasvatuksessa: taimikonhoidossa jätettävät yksilöt valitaan huolella, mikä on kustannuksia nostava työvaihe.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Hoitoa kaipaavien taimikoiden suuri määrä tarkoittaa valtavaa urakkaa. Suomessa harvennusrästejä on 1,5 miljoonaa hehtaaria – Ruotsissa peräti 2,8 miljoonaa hehtaaria.

Taimikoiden hoito tehdään suurelta osin manuaalisesti raivaussahalla, ja työn tekijöistä on huutava pula. Taimikoiden hoitoon kehitelläänkin juuri tästä syystä uusia menetelmiä, eikä asialla olla edes ensimmäistä kertaa. Esimerkiksi Saksassa kehiteltiin erilaisia vaihtoehtoja jo 70-luvulla.

Sektoreita ja käytäviä

Kustannuksia voidaan alentaa suorittamaölla harvennustyö koneellisesti jo taimikkovaiheessa. Varhaisperkaukseen onkin kehitetty toimivia laitteita, kuten Naarva-kitkentälaite.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Jos taimikko on päässyt karkaamaan liian suureksi tai vaaditaan toinen raivauskerta, vaurioituvat koneellisessa ja valikoivassa taimikonhoidossa koneiden kulkureiteille jäävät rungot helposti. Käytännössä taimikkoon muodostuu ajourat, jotka avataan perinteisesti vasta ensiharvennuksessa.

Systemaattisessa taimikonharvennuksessa avataan sen sijaan selkeät ajourat, jotka toimivat koko metsikön kasvatuksen ajan. Samalla voidaan suorittaa puuston keruu energiapuuksi. Senkin saanto lisääntyy, kun mukaan lasketaan uralta kaadettavat rungot.

Kun metsäkone on avannut normaalin ajouran (4 metrin leveys), suoritetaan urien välinen harvennus joko käytäviin- tai sektoreihin perustuvalla käsittelyllä. Molemmissa tapauksissa avataan metrin levyisiä väyliä koko nosturin ulottuman matkalle (n.10 metriä). Käytävämenetelmässä käytävien välien leveydellä voidaan säädellä jäävän puuston määrää, sektorimenetelmässä asia hoidetaan työpistekohtaisten käytävien lukumäärällä.

Yllättäviä laskelmia

Metla on tutkinut käytävämenetelmää simuloimalla sitä kahden olemassa olevan kuvion puustolla. Simuloinneissa on käytetty kolmea eri välialueen leveyttä (0,33, 1 ja 7 metriä). Kapeimmalla, vain 0,33 metrin välillä pinta-alasta kaadetaan peräti 80 prosenttia, muilla 60 tai 30 prosenttia. Kuusilla harvennuksen ajankohdaksi osui 11 vuotta istutuksesta ja männyillä 15 vuotta kylvöstä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kuusikon 80 prosentin käsittelyssä puuston varsinaisiksi harvennuksiksi riittää vain yksi välikäsittely. Uudistushakkuun ajankohta olisi jo 64 vuoden jälkeen, perinteisessä menetelmässä 68 vuoden päästä. Kun katsotaan menetelmien vaikutusta kasvatusajan puuston saannolle, tuottaa 80 prosentin menetelmä puumassaa noin 5,6 kuutiometriä hehtaarilta vuodessa, ja muut menetelmät 6,4 m³/ha/v. Myös tukin osuus jää pienemmäksi ja luonnonpoistuma suuremmaksi.

Sen sijaan 60 prosentin menetelmä on yllättävän lähellä perinteistä menetelmää – siinä ylimääräinen väliharvennus lisää tukin kokonaismäärää. Vaikka istutustaimikossa systemaattinen menetelmä poistaa istutustaimia jo ennen ensiharvennusta, jää istutustaimia riittävän paljon uudistusvaiheeseen asti kasvatettavaksi.

Männyllä sen sijaan 80 prosentin menetelmä on yllättävän tuottava. Kiertoaikakin laskee 95 vuodesta 85 vuoteen. Arvioitu puuston kokonaismäärä on perinteisen menetelmän tasolla, tukkiosuutta myöden. Syynä lienee kylvetyn taimikon runkojen suurempi kokonaismäärä, esimerkiksi kylvöriveihin poikittain avatut käytävät poistavat myös kylvötaimia.

Entäs eurot…

Metsänomistajalle tärkeä näkökulma on kannattavuus. Tutkimuksessa vertailtujen menetelmien kustannuksia verrattiin perinteisellä raivaussahalla hoidettuun taimikkoon. Laskelmassa huomioitiin koko kiertoajan kustannukset ja muutokset puutavaralajien kertymiin.

Kuusikossa raivaussahatyön kus-

tannuksen arvioitiin olevan 440 euroa hehtaarilta. 30 prosentin me-

netelmässä metsänomistajalle pitäisi maksaa 283 euroa, jotta päästäisiin samaan. 60 prosentin menetelmässä koneellinen käytäväharvennus saisi olla kustannuksiltaan 17 €/ha ja 80 prosentin menetelmässä 140 €/ha. Männiköissä tiheän kylvötaimikon raivaussahatyö kustantaisi 649 €/ha. 30 prosentin menetelmässä saisi käytäväharvennus maksaa 257 €/ha ja suurta raivattavaa pinta-alaa hyödyntävässä 80 prosentin menetelmässä 759 €/ha. Viimeksi mainittu menetelmä olisi siis jopa taloudellisesti kannattava.

Näissä käytäväharvennusmenetelmän laskelmissa on hehtaariin kuluvan käsittelyn ajanmenekiksi vaadittu 1,5 tuntia (jos työkustannus on 90 €/ha). Se olisi huima suoritus. Suoraviivaisesti ajateltuna tuossa ajassa olisi avattava 100 metriä ajouraa ja 80 prosentin menetelmässä tehtävä 150 käytävää – 75 urien molemmille puolille. Jos koko aika olisi käytettävissä käytävien tekoon, olisi siihen siirtymineen aikaa 35 sekuntia käytävää kohden.

Erikoiskone?

Uusista työmenetelmistä keskusteltaessa nousevat koneyrittäjillä karvat pystyyn. Vuosien saatossa on kehitetty erikoiskoneita vaativia menetelmiä, joiden tuotekehityskustannukset ovat rasittaneet heidän talouttaan. Systemaattista harvennusta voidaan tehdä energiapuuta korjattaessa tavanomaisilla kaatopäillä ryhmäkaatona. Ruotsissa on kuitenkin kehitetty jo metrin käytävän kaatamiseen sopiva kaatopää, joka toimii perinteisen hakkuupään tyylillä.

Kehitteillä on myös tehokkaampi ratkaisu. Siinä kaato/kasauslaite viedään täyden ulottuman päähän, paluuliikkeen aikana se kaataa rungot keruulevyn päälle toimien kuin suuri partahöylä. Hurjimmillaan tuollaisen koneen arvioidaan jopa kolminkertaistavan keruun tehokkuutta. Menetelmän toimivuutta ei ole kuitenkaan vielä riittävästi tutkittu. n

Avaa artikkelin PDF