Erilaisten pienkoneiden valmistuksessa globalisaatio on muuttanut maailmaa paljon. Esimerkiksi moottorisahoista valmistetaan jo puolet Kiinassa. Valmistajia on paljon ja joukosta erottuminen vaatii paljon työtä ja panostusta laatuun.
”Stihl on suurin sahavalmistaja maailmassa – jos asiaa mitataan tuotteiden arvolla tai koneyksiköiden määrällä”, kiteyttää Stihlin markkinointijohtaja Norbert Pick. Stihl panostaakin paljon tuotekehitykseen unohtamatta kuitenkaan perinteisiä arvoja. Yrityksen tuotekehitys nojaa yrityksen perustamispaikkakunnalla Waiblingenissä työskentelevien insinöörin työhön. Tehtaiden toimintaa seuraa hyvin läheisesti edelleen Stihlin suku, jo kolmatta sukupolvea edustavan Nikolas Stihlin heilutellessa tahtipuikkoa. Edellinen johtaja Hans-Peter Stihl ja hänen poikansa Nikolas ovat tuttuja vieraita, heidät voi kohdata esimerkiksi ruokailemassa tehtaan ruokalassa yhdessä työntekijöiden kanssa. Yrityksen henkilöstömäärä on vuotta 2009 lukuun ottamatta lisääntynyt, nyt Stihliläisiä on kaikkiaan 14 600 ympäri maailman.
Laajentumista on tapahtunut myös yritysostojen myötä, osa hankituista yrityksistä toimii edelleen omalla nimellään. Esimerkiksi taloon hankittu Zama-kaasutintehdas Filippiineillä tekee kaasuttimia Stihlin tarpeeseen mutta myös muille valmistajille. ”Jos oma tarve on kannattavampaa tehdä omin voimin, sitten tehdään itse”, perustelee toimintatapaa Pick ja jatkaa: ”Tarvittaessa ostetaan valmistaja, mutta kaiken on kuitenkin oltava kannattavaa ja suunnittelun hoitaa aina Stihl”. Akkuteknologian osalta yritys seuraa tarkasti esimerkiksi Teslan akkuvalmistuksen etenemistä Euroopassa.
Stihlin tuotekehityksen kantava osa on omatoimisuuden vahva osa tuotannossa. Vanhin tehdas, aivan Neckar-joen sivuhaaran varrella, Stuttgardin lähellä sijaitsevan Waiblingenin ”Tehdas 1” on valjastettu kehitystyön tekijäksi. Siellä on esimerkiksi tarkasti vartioitu proto-osasto ja työkonevalmistus. Stihl on nimittäin valmistanut ja valmistaa edelleen itse tehtaiden työstökoneet ja erilaiset muotit. Viimeisin innovaatiototeutus on ollut oman suodatinkangasmateriaalin ja valmistuskoneiden kehittäminen. Vaikka kalleimmillaan yhden muovipuristuskoneen muotti saattaa maksaa 200 000 euroa, saadaan valitulla politiikalla pidettyä erilaiset rakenneratkaisut omassa hallinnassa. Tehdas 1 -kompleksiin kuuluu myös Stihl-museo ja tuote-esittelyosasto. Tehtaalla käy vuoden aikana kaikkiaan 5 000 vierailijaa konsernin eri osista tutustumassa tuotteisiin.
Varsinainen Saksan valmistustehdas, ”Tehdas 2” -niminen alue sijaitsee reilun kilometrin päässä. Siellä on kokoonpano- ja muovitehtaan lisäksi 2004 perustettu kehityskeskus, jossa 550 insinööriä suunnittelee erilaisia tuotteita. Muovitehdas tuottaa suurimman osan eri puolilla maailmaa kokoonpantavien tuotteiden osista. Kaikkiaan Stihlillä on tehtaita seitsemässä maassa. Moottorisahoja valmistuu Saksan lisäksi USA:ssa ja Kiinassa. Suomeen tuotavista malleista 85–90 % tulee Saksan tehtailta. Nelitahtiset laitteet valmistuvat USA:ssa ja joitakin edullisempia moottorisahamalleja tulee Kiinan tehtaalta. Puutarhakoneita tehdään Vikingin tehtaalla Itävallassa. Erikoisimpia tuotteita ovat esimerkiksi oliivien korjuussa tarvittavat ravistuslaitteet.
Valmistuksessa tuotanto jakautuu polttomoottorikäyttöisiin ja akkusahoihin. ”Polttomoottorimallien valmistus ei vähene tai lisäänny nykytilanteesta, sen sijaan akkukäyttöiset tuovat lisäyksen tuotantomääriin”, valotti tulevaisuutta Pick. Polttomoottorimallien osalta tuotannossa on yhä erikoisuuksia, kuten jo 1959 esitelty ensimmäinen kevytmoottorisaha (12-kiloinen!) Stihl Contra. Sitä valmistaa kolmen hengen työryhmä Kauko-Idän ja Etelä-Amerikan markkinoille. Kyseisen sahan pystyy yksinkertaisen rakenteen ansiosta korjaamaan myös maasto-olosuhteissa.
Nykyinen mallisto on viimeisimpien päästömääräysten mukainen EU ja Pohjois-Amerikan alueilla. Jokainen tuotantolinjalta valmistuva saha käy läpi 4 minuutin koekäytön, jossa mitataan myös sahojen päästöt. Päästömääräysten erilaiset erilaiset vaatimukset eri markkinoille harmittavat valmistajaa. Kohtuuttomalta tuntuu myös se, että EU-säädösten mukaan tänne saa yhä tuoda koneita, joilta ei vaadita päästömääräyksien täyttämistä (pientuonti).
Stihl on kehittänyt suorasuihkutteista kaksitahtitekniikkaa, pyrkimyksenä tuottaa aiempaa puhtaammin toimivia pienkoneita. Jo tällä hetkellä tuotannossa on laikkaleikkuri, jonka moottori toimii suorasuihkutteisesti. Ratkaisu muistuttaa dieselperiaatetta, eli käyttäjä säätelee kaasuliipaisimella vain moottorin saamaa ilmamäärää ja polttoaine suihkutetaan palotilaan työtahdin aikana. Ratkaisu poikkeaa parisen vuotta sitten esitellystä Carbon Consept -sahasta, joka on varustettu perinteisemmän tyyppisellä ruiskutusjärjestelmällä. Kyseinen, 30 000 euron arvoinen saha valmistettiin erikoismateriaaleista, kuten titaanista ja hiilikuidusta. Kaikki kolme valmistettua yksilöä ovat varastoituna Waiblingenissä.
Akkutuotteiden osuus on tulevaisuudessa selkeässä nousussa. Stihl arvioi, että viiden vuoden kuluttua kuluttajatason pensasleikkurit ja ruohotrimmerit ovat lähes kaikki akkukäyttöisiä. Harrastajaluokan koneissa akkutekniikka on jo saavuttanut polttomoottoriversioiden tason ja ominaisuuksia parannetaan tuotekehityksellä vielä entisestään. Akkuteknologian vahvistamiseksi Stihl on hankkinut enemmistöosuuden Globetools-yrityksestä, jolla on vahva tietotaito alalla. ”Akkuvalmistukseen emme ole lähdössä, ne komponentit ovat järkevintä ostaa muualta. ”Viimeisin satsaus akkutekniikkaan on keväällä 2017 myyntiin tulevat 18 voltin jännitteen kiinteäakkuiset puutarhatyökalut. Ne ovat suunnattu kuluttajatuotteiksi, alle 150 euron hintaluokkaan.
Akkukäyttöisten trimmereiden koot suurenevat pikkuhiljaa, tulossa on myös kevytraivaussaha valjasmallisella akustolla. Varsinaisen järeän akkukäyttöisen metsäraivurin tulo markkinoille on vielä kaukana tulevaisuudessa, ratkaisun hinta on yhä liian korkea hyötyihin nähden. Moottorisahojen osalta tilanne on hieman eri, jo muutaman vuoden kuluttua saattaa tarjolla olla akkukäyttöinen ammattisahamalli. Rajoittava asia on tässäkin akkutekniikka, kevyt sähkömoottori ja ohjauselektroniikka on jo olemassa.
Stihl on pitkään ollut ainoa moottorisahavalmistaja, joka on valmistanut myös sahojen teräketjut ja -laipat itse, nyt myös Husqvarna aloitti oman teräketjuvalmistuksen. Alkuaikoina Stihl valmisti ketjut Waiblingenissä, vuodesta 1974 on ketjuvalmistus on tehty Sveitsissä. Wil:n kaupungissa, lähellä Saksan rajaa sijaitseva tehdas työllistää kaikkiaan 850 työntekijää ja toimii ympäri vuorokauden. Siellä valmistetaan myös pensasleikkureiden terät. Kaikkiaan osavalmistuksessa on 90 työstökonetta ja 20 erilaista lyöntityökalutyyppiä. Teräketjujen niittien keskiosan pintakarkaisu tehdään kuumentamalla lasersäteellä jokaista erillistä niittiä. Leikkuuhampaiden pintakromauksen värillä erotetaan erityyppiset ketjumallit, kovapalaterät erottuvat lopullisen lämpökäsittelyn jälkeen kultahampaina.
Teräketjuja on useita eri kokoja, pienin on akkusahoihin suunniteltu ¼-versio ja suurin monitoimikoneisiin tarkoitettu 0.404-versio. Moottorisahan terälaippoja valmistetaan kolmea perustyyppiä: kärkipyörätöntä stelliittikärjellistä laippaa ja kahta erilaista kärkipyörällistä versiota. Erilaisia terälaippamalleja on 12, ketjumallisto kattaa 70 erilaista kokoonpanomallia. Stihlin laippojen erittäin kestävä maalaus tehdään Stihlin kehittämällä vesiputousmenetelmällä, eli laipan päälle valutetaan erittäin ohuena kalvona erikoismaali, joka kuumennetaan pintaan kiinni. Menetelmän etuna on pölyttömyys, maalia ei myöskään tunkeudu laippauraan tai kärkipyörään. Tekstit tehdään leimaamalla.
Vaikka automaatio ja robottien käyttö on suurimittakaavaista, tuotannon vahvana osana on inhimillinen valvonta. Esimerkiksi jokainen teräketjun leikkuuhammas on silmävaraisesti tarkistettu ennen ketjun kokoonpanoa. Tarkistus tapahtuu 200 hampaan koneistustelineessä ja epäkurantit hampaat heitetään pinseteillä hylkyyn. Ratkaisun ansiosta valmis yhtenäinen ketju on laadultaan tasainen. Valmiit ketjut varastoidaan tehtaan yhteydessä olevaan logistiikkakeskukseen, johon ne siirretään 100 metrin matka pienen dieselveturin vetämällä umpivaunulla. Osa ketjuista pakataan logistiikkakeskuksessa rullapakkauksiin, osa taasen liitetään valmiiksi teräketjuiksi. Erikoisuus on USA:n markkinoille toimitettavien moottorisahaketjujen merkintä, liitos tehdään joko vihreällä tai keltaisella liitoskappaleella. Väri kertoo, onko ketju tarkoitettu harrastaja- vai ammattikäyttöön.
Stihl-konserni
- Pääkonttori Waiblingen, Saksa
- 36 omaa tytäryhtiötä
- 120 maahantuoja- organisaatiota
- 160 maassa edustus
- 41 000 erikoiskauppaa maailmassa
- 7 maassa tehtaita: Saksa, USA, Brasilia, Kiina, Sveitsi, Itävalta ja Filippiinit
- 14 600 työntekijää
- Liikevaihto 2015 3,2 miljardia euroa
Stihl AG
- 1926 Andreas Stihl perustaa yrityksen, tehdas 1 Waiblingeniin
- 30-luku Moottorisahavalmistus alkaa
- 50-luku Mittavat panostukset innovaatioiden kehittämiseen
- 1957 ensimmäinen raivaussaha BLK
- 70-luku Tuotannon kehittämisen parantaminen
- 1971 Kevytmetallivalimon perustaminen Prum-Weinsheimiin
- 1973 Hans Peter Stihl ottaa yrityksen johdon
- 1974 Ketju- ja laippatehdas perustetaan Sveitsin Wil:iin
- 1980 Tehdas 2 perustettiin Waiblingeniin
- 1992 Viking-tuotteiden osto
- 2004 Uusi kehityskeskus Waiblingeniin
- 2011 Akkutuotteiden valmistuksen aloitus
- 2012 Nikolas Stihl siirtyy johtoon
- 2013 Logistiikkakeskus Bronshofeniin
- 2015 Suomen tytäryhtiön perustaminen
- 2016 Yhteistyö akkulaitteiden osalta alkaa Globetools-yhtiön kanssa
- 2019 Vikin tuotteet muuttuvat Stihl-brändin alle
