Aarre-lehti: Näin saadaan kunnostusojituksesta kannattavaa toimintaa – kunnostusojituksia tehdään vuosittain jopa 70 000 hehtaarilla

Kasvupaikan ja puuston on täytettävä tietyt vaatimukset, jotta kunnostus­ojitushank­keelle saa Kemera-­tukea. Kuva: Kimmo Haimi

Kunnostusojitushankkeissa tavoitteena on juuriston hapenpuutteesta kärsivän metsikön kasvun parantaminen. Jos metsässä on kasvatuskelpoinen puusto, on huonokuntoisen ojaston kunnostaminen tärkein metsän kasvun mahdollistava toimenpide, kertoo Mhy Savotan metsäasiantuntija Jarkko Huttunen Aarteen jutussa.

Luonnonvarakeskuksen tutkijan Markku Saarisen mukaan kunnostusojitusta ei kannata tehdä vähäravinteisilla tai liian pohjoisessa sijaitsevilla kasvupaikoilla. Lisäksi pitää olla riittävän suuri puustopääoma. Toisaalta viljavankin suon kunnostus­ojitus voi olla Saarisen mukaan kannattamaton tai kaivuteknisesti mahdoton.

"Kunnostus­ojitushankkeet lähtevät liikkeelle usein joko yhden metsänomistajan yhteydenotosta tai metsäammattilaisen tekemästä käynnistä metsässä, jossa on todettu kunnostusojituksen tarve. Kunnostusojituksen tarve otetaan huomioon myös metsäsuunnitelmassa", Jarkko Huttunen kertoo.

Suometsänhoitohankkeet voidaan pääosin toteuttaa aika pian hakkuiden jälkeen. Kokonaisuudessa hanke kestää yleensä 2–3 vuotta. Hankkeen hallinnointi ja valvonta kuuluu sen toteuttajalle, joka on useimmiten sama kuin suunnittelija.

Kunnostusojituksia tehdään vuosittain 60 000–70 000 hehtaarilla. Suometsänhoitohankkeisiin saa tämän hetken tiedon pohjalta ainakin vuoden 2020 loppuun Metsäkeskukselta Kemera-tukea 60 prosenttia hankkeen kustannuksista. Tuki maksetaan toteuttajalle, joka vähentää tuen hankkeen loppulaskusta.

Lue Aarteen jutusta vastaukset seitsemään kysymykseen kunnostusojituksesta. Siitä selviää muun muassa, voiko kunnostusojituksen korvata hoitamalla suota jatkuvasti peitteisenä ja millä keinoilla kunnostus­ojituksen vesistövaikutuksia pienennetään.