Koneviesti kokeilee kirjanpainajien keruuta ansoilla – ensimmäinen raportti alkukesältä 2020

Alkukesän 2020 kuivuus oli otollinen kirjanpainajien parveilulle. Niinpä Koneviestin koeansat täyttyivät nopeasti. Kertymät seurasivat selvästi alueen puuston kärsineiden puiden määriä. Ja ansojen asettelu ja tarvittava määräkin selvisivät uusien iskujen myötä.
Koneviestin kokeilussa on selvitetty kirjanpainajatuhon hidastamista ja lopettamista ansojen avulla. Viimeisten vuosien koko kesän vaivannut kuivuus on lisännyt piilevän kirjanpainaja-aallon tulemista. Myös alkukesä 2020 oli kuiva ja kuuma, mikä altisti Suomen metsät uusille iskuille ja tuhojen laajenemiselle – ensimmäinen sukupolvi kirjanpainajia ehti lähteä liikkeelle. Loppukesän säät vaikuttavat siihen, mihin ensivuoden tilanne muuttuu.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Vähäisemmän iskun maan kuvion molempien keruuaikojen hyönteismäärät olivat lähes identtisiä. Molemmilla kerroilla kertyi kuvan osoittama kasa kirjanpainajien lentäviä yksilöitä. Klapisäkistä leikattu verkko toimii hyvänä hyönteisten suodatuspussina. Ensimmäisellä ansojen tyhjennyskerralla hukutusvesi käytettiin uudelleen, toisella se vaihdettiin uuteen.
Vähäisemmän iskun maan kuvion molempien keruuaikojen hyönteismäärät olivat lähes identtisiä. Molemmilla kerroilla kertyi kuvan osoittama kasa kirjanpainajien lentäviä yksilöitä. Klapisäkistä leikattu verkko toimii hyvänä hyönteisten suodatuspussina. Ensimmäisellä ansojen tyhjennyskerralla hukutusvesi käytettiin uudelleen, toisella se vaihdettiin uuteen. Kuva: Tommi Hakala
Ansojen asettelun ja määrän merkitys on tullut kokeilussa hyvin selville. Pahemman alueen ansa keräsi pitkulaisen aukon toisen pään kirjanpainajat, mutta 40 metrin päässä ilmestyi heinäkuussa kaksi uutta kuolevaa puuta (kts. seuraava kuva).
Ansojen asettelun ja määrän merkitys on tullut kokeilussa hyvin selville. Pahemman alueen ansa keräsi pitkulaisen aukon toisen pään kirjanpainajat, mutta 40 metrin päässä ilmestyi heinäkuussa kaksi uutta kuolevaa puuta (kts. seuraava kuva). Kuva: Tommi Hakala
Irtoavan kaarnan alta paljastuivat kirjanpainajan käytävät. Ansa siirrettiin lähemmäs tätä kohtaa ja kyseiset rungot kaadetaan ja kuoritaan toukka-asteisten kirjanpainajien tuhoamiseksi.
Irtoavan kaarnan alta paljastuivat kirjanpainajan käytävät. Ansa siirrettiin lähemmäs tätä kohtaa ja kyseiset rungot kaadetaan ja kuoritaan toukka-asteisten kirjanpainajien tuhoamiseksi. Kuva: Tommi Hakala
Toisella ansojen tyhjennyskerralla lisättiin ansaan tuore houkutinainepussi. Toisella kohteella ansat asennettiin edelliskesänä kirjanpainajan tappamiin pystykeloihin – näin ansa oli mahdollisimman lähellä talvehtivia kuoriaisia.
Toisella ansojen tyhjennyskerralla lisättiin ansaan tuore houkutinainepussi. Toisella kohteella ansat asennettiin edelliskesänä kirjanpainajan tappamiin pystykeloihin – näin ansa oli mahdollisimman lähellä talvehtivia kuoriaisia. Kuva: Tommi Hakala
Rajun kirjanpainajaiskun saaneella kohteella kävi ansojen toiminta hyvin nopeasti selville. Vain 4 päivää ansan asennuksesta oli se jo täyttynyt tyhjennyskuntoon. Tyhjennyksen jälkeen kertymä pieneni selvästi, eli ansat nappasivat heti suurimman osan talvilevosta heränneistä kirjanpainajista.
Rajun kirjanpainajaiskun saaneella kohteella kävi ansojen toiminta hyvin nopeasti selville. Vain 4 päivää ansan asennuksesta oli se jo täyttynyt tyhjennyskuntoon. Tyhjennyksen jälkeen kertymä pieneni selvästi, eli ansat nappasivat heti suurimman osan talvilevosta heränneistä kirjanpainajista. Kuva: Tommi Hakala

Ansakokeilu aloitettiin loppukeväällä ( KV8/2020), eli samaan aikaan kun ilmat lämpenivät kirjanpainajien liikkeellelähtöön sopivaksi. Ansoja asetettiin kahdelle kuusen uudistusalalle – molemmissa hakkuu tehtiin kirjanpainajatuhojen vuoksi. Toisella kuviolla kuolleita puita oli havaittu ja kerätty jo kahtena vuonna, toisella kyseessä olivat ensimmäisen vuoden iskut.

Pahemmassa kohteessa peltoon istutettuun kuusikkoon ei ollut kohdistunut viimeisten vuosien aikana muutoksia valon tai muiden kuivattavien ulkoisten tekijöiden osalta – mikä tarkoittaa, että tuholaiset olivat saapuneet satunnaisesti paikalle. Toisella kohteella kuoriaiset olivat löytäneet puut, joissa oli pitkälle levinnyt maannousematauti – niiden jälkeen kuoriaiset iskivät viereisiin terveisiin puihin.

Kuolleiden puiden määrää ja tuholaisia samassa suhteessa

Pahemmalle kohteelle tehtiin kevättalvella kaistalehakkuu. Sen yhteydessä latvus- ja oksamassa kuljetettiin energiapuukasaan. Näin paikalle jätettiin mahdollisimman vähän tuoretta houkutinpuuta, jotta ansasta otettaisiin kaikki hyöty irti. Ja tulos oli mykistävä – neljässä päivässä ansan säiliöosa oli tupaten täynnä hukkuneita kuoriaisia. Ansa olikin pakko välittömästi tyhjentää aiottua aikaisemmin. Sen jälkeen tyhjennys tehtiin kertymää seuraten, vasta heinäkuun puolivälissä. Tällöin kertymä oli vähäinen, eli ansa oli tehnyt jo päätehtävänsä alkukesällä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Vähäisemmän tuhon kohteella ansat asetettiin kirjanpainajaiskun kohdan pystykeloon ja toiselle iskukohdalle lautatelineeseen. Näissä kohteissa ensimmäinen keruu tehtiin 2 viikon kuluttua ja toinen heinäkuun puolivälissä. Ensimmäisellä kerralla kirjanpainajia kertyi hieman enemmän kuin jälkimmäisellä, huomattavasti vähemmän kuitenkin kuin pahemmalla kohteella.

Uusi isku ja ansan siirto

Pahemmalla alueella havaittiin ansan toimintamatkan rajallisuus. Se paljastui kahdesta iskun tänä kesänä saaneesta puusta. Ansa siirrettiinkin lähemmäs näitä yksilöitä, jotta mahdollinen loppukesän invaasio saataisiin torjuttua. Koneviesti palaakin aiheeseen, kunhan tuholaisten liikkuminen loppuu pakkasten myötä.

Tekninen avustus: Ari Hanhisuo

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Lue ensimmäinen osa kuoriaisansojen asentamisesta  Metsän tuhohyönteisten havaitseminen ja tuhoaminen on mahdollista – Koneviesti aloitti kuoriaisansakokeilun kaarnakuoriaisille KV 8/2020!