Pohjoismaissa raivaussahojen käyttö poikkeaa muista maista – täällä raivaussahat ovat oleellinen osa metsänhoitoa

Metsäkäytön raivaussahoissa on ketteryyden vuoksi yleismalleja lyhyempi runkoputki ja kapeammat kahvat. Etummainen Husqvarna 345 FX toi tämän trendin markkinoille, kolmas ja uusin tulokas on taaempi Echo mallilla CLS-520ES -mallillaan. Kuva: Tommi Hakala

Pohjoismaissa raivaussahojen käyttö on erilaista kuin muualla. Yleiskäyttöiset raivaussahat ovat muualla pääsääntöisesti tarkoitettu pensaikkojen ja heinän niittämiseen. Erilaiset karkeahampaiset heinäterät ja pensaikkojen lapaterät ovat edelleen yleisraivaussahojen varusteita.

Kun Husqvarna toi syksyllä 2002 markkinoille 345 FX-mallinsa, kääntyi metsäraivauksessa uusi lehti. Lyhyt runkoputki ja kapeammat kahvat tekivät sahasta ketterämmän. Lisäksi kulmavaihteen astelukemaa oli lisätty, jotta pystymmässä olevalla terällä on helpompi pudottaa runko kannolta sivuun tai eteen raivattavan puun kaatumisen suuntaamiseksi. Myös lämmitettävät kädensijat sekä talvikäytön suojaimet tulivat FXT-malliin vakiovarusteeksi. 2011 myös Stihl esitteli oman versionsa, eli FS 460 C-EM K -mallin. Metsämallit tunnistaa K-kirjaimesta.

Molemmilla valmistajilla onkin ollut meneillään kaksinkamppailu metsäkäytön raivaussahojen markkinoilla. Nyt myös Echo on tulossa jakamaan markkinoita, mistä on osoituksena uusi metsäkäytön CLS-520ES -raivaussahamalli.