1980-luvulla Lauri Ketosen kehittämän Keto-harvesteripään mallivalikoima on laajentunut markkinoiden tarpeiden mukaan. Ensimmäisestä, prosessorina esitellystä keskikokoisesta Keto 100 -mallista laajentumista tapahtui alkuun pienempään ensiharvennuksille soveltuviin 50/51 -malleihin. Myöhemmin laajennus tapahtui myös järeämpään uudistushakkuukäyttöön soveltuvaan 150-malliin.
Vuosikymmenten aikana etenkin maailmanmarkkinoiden kaivukonealustojen käytön lisääntyminen varastopaikkakäsittelyssä on lisännyt järeämmän pään malliston valikoimaa – jonka suurimpana on nyt 2 890-kiloinen Keto 870C (maksimi karsintaläpimitta 102 senttiä). Keto-harvesteripäitä löytyy nykyisin aina Yhdysvaltojen länsirannikolta Japaniin asti.
Kevyemmässä päässä on vuodesta 2000 asti ollut Forst-malli. Se on suunnattu pienemmälle pohjoismaiselle puustolle, etenkin ensiharvennuksiin. Harvesteripää kehitettiin aikoinaan etenkin maataloustraktoriasennuksiin ja siksi sen suunnittelussa minimoitiin vielä entistä enemmän painoa. Kevyimmillään Forst on painanut 280 kiloa, nyt paino on 300 kilon tasolla.
Forstissa esiteltiin jäykällä rungolla ja kaarevalla kosketuspinnalla varustettu telasto. Telaston kaarevuuden myötä tartuntapinta vastasi alkujaan 70 sentin halkaisijan normaalia syöttörullaa. Ominaisuus on edelleen säilytetty mallistossa, mutta nyt telaston liukukiskotusta on muutettu vähemmän kuperaksi, kaarevuus vastaa kaksimetristä rullaa. Sama kiinteä telastorunkoratkaisu on nyt useimmissa muissakin Keto-harvesteripäissä. Ratkaisulla saavutetaan vähemmän nivelistön myötä painonsäästöä ja yksinkertaisempi rakenne. Koska telat eivät keinu, eivät niiden pitopiikit osu toisiinsa. Sen ansiosta on telojen sulkeutumisväliä voitu minimoida entisestään – eli telat saavat pienemmästäkin latvan rungosta karsintaan riittävän otteeen. Se on tarpeen, kun tehdään karsittua energiapuurankaa.
Forst-mallistossa ovat olleet tarjolla Forst Eco ja Forst Xtreme. Eco on perusversio, varustettuna vahvemmalla tilttimekanismilla ja oikeaan telarunkoon kiinnittyvällä sahalaitteistolla. Xtreme taasen on varustettu sahan lähelle sijoitetulla kolmannella liikkuvalla karsimaterällä ja runkoon kiinnittyvällä järeämmällä 10-kuutiosentin moottorin sahalaitteistolla.
Forst-mallit ovat puhtaasti ensiharvennuksiin tarkoitettuja malleja, mikä on näkynyt niiden käsittelykapasiteetissa. Sekä perus Eco-mallin että lisäkarsimaterällisen Xtreme-mallin maksimi karsintaläpimitta on ollut 25 senttiä ja katkaisuläpimitta 14” laipalla 30 senttiä. Mutta yleistyneessä pienpuun korjuussa tehokkuuden nosto kahden tai kolmen rungon joukkokäsittelyllä on vaatinut kikkailua – syötössä kapean telan ote useampaan runkoon ei ole ollut riittävä.
Tämä kohta on otettu huomioon uudessa leveämpitelaisessa W-mallissa. Jotta useamman pienen rungon syöttö onnistuisi, on W varustettu leveämmillä, viisirivisillä syöttöteloilla tavallisen kolmirivisen sijaan. Samaa telastoratkaisua on viime vuosina saanut lisävarusteena muihinkin Keto-malleihin.
Nyt suurennetun sahakotelon ansiosta on mahdollista asentaa sahalaipaksi myös 16” laippamalleja, joilla katkaisuläpimitta saadaan nostettua 40 senttiin. Mutta telojen avauma ja sen myötä karsintapaksuus on pysynyt samana. Näin karsimateristä runkoon kohdistuva iskurasituskaan ei ole suurentunut. Koska W-mallissa sahakotelo on sijoitettu perinteiseen Keto-tyyliin telarunkoon, laipan lisäpituus vaikuttaa sivusuuntaiseen ulottumaan, mikä helpottaa myös tyvilaajentumien läpisahausta. Hydraulilohkon läpäisyä on lisätty yhdellä ajoventtiilillä, joka on mahdollista asentaa vanhempiinkin Forsteihin.
Uudessa hakkuupäässä on joukkokäsittelyn vuoksi Ketosen kehittämä, nivelistöllinen Eco-tilttiratkaisu. Siinä tilttisylinteri toimii välinivelistön avustuksella. Ratkaisulla saadaan tasaisempi ja suurempi kääntövoima koko liikeradan alueella. Se myös vähentää pystyynnoston loppupään iskua ja antaa pystyssä pysymiseen varmuutta sekä suuremman voiman. Tämä on tarpeen etenkin runkoja pystyasennossa kuljetettaessa. Ratkaisu myös parantaa latvan pystyynnostoa ja kasaan ”takaperin” sijoittamista.
Uutuudessa on myös suuremmalla kääntövoimalla varustettu kiinteä rotaattori, jotta pystyasennossa olevan rungon kääntäminen onnistuu voimalla. Rotaattorin asento on myös reilummin kallistettu kohti etukarsimaterää – ratkaisulla pystyasennossa olevan hakkuupään painopiste sijoittuu lähemmäs rungon pohjaa.
Forst W Econ ominaisuudet pienentävät välimatkaa 18” laippapituudelle suunniteltuun Keto 51 -mallistoon. Painossa uusi harvesteripää on vielä selvästi kevyempi – ensimmäisen Forst WT Eco -mallin hankkineen Pentti Pernaan mukaan painoksi on punnittu 380 kiloa kääntäjä mukaan lukien. Se on vielä kuitenkin 115 kiloa vähemmän kuin keveimmän 51-mallin paino. Syöttömoottoreina käytetään leveätelaisissa Forsteissa Danfoss OMS -moottoreita. Keveys tekeekin Forst W Ecosta edelleen hyvin soveltuvan mallin kevyemmän pään harvesterialustoihin.
Keveys ja energiapuuominaisuudet painoivat paljon päätöksenteossa, kun Pernaan hankki uutuuden oman uudelleen synnytetyn Nokka Joker -harvesterinsa puomiston päähän. Koneviesti palaa alustakoneeseen tarkemmin seuraavassa numerossa.
