Tuomas Levomäki kertoi koelohkon alkuvaiheista, sekä viljelytoimenpiteiden päätöksenteosta. Kuva: Eemeli Linna
Kuivuus vaivaa – Liedon maamiesseuran viljelijät vierailijoina Loimaan viljelymenetelmä- ja maanparannekoelohkolla
Liedon maamiesseuran jäsenet vierailivat koelohkolla. Keskustelu oli aktiivista viljelytoimenpiteiden mekanismien ja olosuhteiden vaikutuksesta kasvin sadontuottoon.
Novida-koulutilan viljelijä Tuomas Levomäki kertoi viljelytoimenpiteistä ja kentän olosuhteista viljelijöille kenttäkierroksella. Kuva: Eemeli Linna”Kasvukauden alku oli kohtuullisen hyvä, mikä näkyy kasvustoissa,” kertoo Loimaan Novida-koulutilan viljelijä Tuomas Levomäki. ”Nyt alkaa olla jo kova pulaa vedestä, 30 mm sadetta tekisi oikein hyvää.” Levomäki kertoo jättäneensä kasvukauden aikaisen täydennyslannoituksen tekemättä osalta ohrapeltoja, koska hän näkee, ettei sitä enää kannata tehdä, sillä paras satopotentiaali on jo menetetty kuivuuden vuoksi. ”Ohra matalajuurisena kasvina reagoi herkimmin kuivuuteen ja hellejaksoon”, Levomäki paaluttaa.
Loimaan koelohkon viljelykasvina on tänä vuonna mallasohra. Kasvuston alimmista lehdistä näkyy kuivuusstressiä, mikä erityisesti näkyy kynnetyllä verrannelohkolla.
Jussi Knaapi Koneviestistä esitteli vierailupäivän aamuna saksalaisvalmisteisella Stenon-koelapiolla otettuja maanäytteitä viljelijöille. Suorakylvö- ja kyntölohkolla maan ravinnepitoisuuserot olivat loogisesti samansuuntaisia kasvustohavaintoihin verrattuna. Stenon-koelapion käyttökokemuksia tullaan käymään läpi tulevissa numeroissa.
Mikrobiometer-testin mukaan kuivuusstressi oli laskenut aktiivisten mikrobien määrää. Mikrobit ovat linkkinä annettujen ja varastoravinteiden sekä kasville käyttökelpoisen poolin välillä. Oli havaittavissa, että kuivuusstressi oli laskenut maan mikrobiologista aktiivisuutta ja sen seurauksena käyttökelpoisen typen ja fosfaatin määrät olivat alentuneet.
Tarkkuuskylvöä kokeillaan. Tavoitteena on selvittää, voiko kylvötarkkuuden parantamisella aktivoida kasvin kykyä versomiseen ja tähkien lukumäärän lisäämiseen. Niistä saadaan tänä vuonna ensimmäisiä tuloksia.
Maanparannekokeen ensimmäisen kauden yhteenveto pyritään julkaisemaan kasvukauden jälkeen.
Jussi Knaapi kertoi koelohkon mittauksista ja havainnoista. Etualalla maanäytteitä eri viljelymenetelmistä edellispäivän koulutustapahtumasta koelohkolla. Kuva: Eemeli LinnaArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat