Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä

Kuva: Jussi Knaapi

1. KOULUTUS: Neuvontasektorille olisi luotava oma koulutusjärjestelmä. Sen pitäisi mahdollistaa jatko- ja täydennyskoulutus oman toimen ohessa. Hyvänä esimerkkinä voisi käyttää brittiläistä BASIS- ja FACTS-koulutusta,(ks. BASIS kouluttaa neuvojia ja myyjiä, KV 2/2015). Koulutusohjelmassa olisi omat osiot viljelijöille, neuvojille ja myös kaupallisille toimijoille. Kuva: Jussi Knaapi

2. NEUVONTAA KÄYTÄNNÖSSÄ: Ns. kuoppatesti ja samalla varautuminen pellon hiilitaseen systemaattisen seurantaan pitäisi sisällyttää ohjelmiin. Jo nyt tiedämme multavuuden (hiilen) mittauksen olevan esityksessä mukana, mutta varautuminen päästökauppaan pitäisi kuulua jo CAP27-ohjelmaan, koska se kuitenkin tullaan ohjelman kestoaikana aloittamaan ainakin pilottina. Miksi emme varautuisi siihen jo nyt? Neuvo-2030 on jo valmiina ottamaan hoitaakseen kuoppatestin ja esimerkiksi tulevan päästökaupan vaatimat tarkennetut maanäytteiden otot. Kuoppatestiä pitää yhdenmukaistaa ja kuvan mukainen näytteenottolapio voisi olla kätevä uudistus. (Lue myös multavuusteeman juttu KV 14/2021) Kuva: Jussi Knaapi

2. NEUVONTAA KÄYTÄNNÖSSÄ: Ns. kuoppatesti ja samalla varautuminen pellon hiilitaseen systemaattisen seurantaan pitäisi sisällyttää ohjelmiin. Jo nyt tiedämme multavuuden (hiilen) mittauksen olevan esityksessä mukana, mutta varautuminen päästökauppaan pitäisi kuulua jo CAP27-ohjelmaan, koska se kuitenkin tullaan ohjelman kestoaikana aloittamaan ainakin pilottina. Miksi emme varautuisi siihen jo nyt? Neuvo-2030 on jo valmiina ottamaan hoitaakseen kuoppatestin ja esimerkiksi tulevan päästökaupan vaatimat tarkennetut maanäytteiden otot. Kuoppatestiä pitää yhdenmukaistaa ja kuvan mukainen näytteenottolapio voisi olla kätevä uudistus. (Lue myös multavuusteeman juttu KV 14/2021) Kuva: Jussi Knaapi

2. NEUVONTAA KÄYTÄNNÖSSÄ: Ns. kuoppatesti ja samalla varautuminen pellon hiilitaseen systemaattisen seurantaan pitäisi sisällyttää ohjelmiin. Jo nyt tiedämme multavuuden (hiilen) mittauksen olevan esityksessä mukana, mutta varautuminen päästökauppaan pitäisi kuulua jo CAP27-ohjelmaan, koska se kuitenkin tullaan ohjelman kestoaikana aloittamaan ainakin pilottina. Miksi emme varautuisi siihen jo nyt? Neuvo-2030 on jo valmiina ottamaan hoitaakseen kuoppatestin ja esimerkiksi tulevan päästökaupan vaatimat tarkennetut maanäytteiden otot. Kuoppatestiä pitää yhdenmukaistaa ja kuvan mukainen näytteenottolapio voisi olla kätevä uudistus. (Lue myös multavuusteeman juttu KV 14/2021) Kuva: Jussi Knaapi

3. KOETOIMINTAA TILOILLE: Meillä on iso tarve uuden viljelyä palvelevan tilakoetoiminnan käynnistämisestä. Pilotteja on jo käynnissä, mutta tätä toimintaa täytyy nyt voimakkaasti edistää. Tilakoetoiminta on toteutettava yhteistyössä tutkimuksen ja hankkeiden kanssa, mutta ei tavalla, jossa viljelijän rooli on ilmaistyön teko. Oikein ponnistaen ja tilojen ajanmukaista kalustoa hyödyntäen yhdistyvät sekä moderni tekniikka että tutkimusosaaminen. Tälläkin hetkellä tiloilla tehdään paljon kokeita ja kehittämistyötä. Yhteistyöllä tähän on saatavissa tarkkuutta, seurantaa ja tulosten analysointia, joka hyödyntää kaikkia. Samalla kertyvä tieto on saatava paremmin palvelemaan viljelijöitä. Kuva: Jussi Knaapi

3. KOETOIMINTAA TILOILLE: Meillä on iso tarve uuden viljelyä palvelevan tilakoetoiminnan käynnistämisestä. Pilotteja on jo käynnissä, mutta tätä toimintaa täytyy nyt voimakkaasti edistää. Tilakoetoiminta on toteutettava yhteistyössä tutkimuksen ja hankkeiden kanssa, mutta ei tavalla, jossa viljelijän rooli on ilmaistyön teko. Oikein ponnistaen ja tilojen ajanmukaista kalustoa hyödyntäen yhdistyvät sekä moderni tekniikka että tutkimusosaaminen. Tälläkin hetkellä tiloilla tehdään paljon kokeita ja kehittämistyötä. Yhteistyöllä tähän on saatavissa tarkkuutta, seurantaa ja tulosten analysointia, joka hyödyntää kaikkia. Samalla kertyvä tieto on saatava paremmin palvelemaan viljelijöitä. Kuva: Jussi Knaapi

4. TEKNOLOGIANEUVONTAA: Täsmäviljelyn kokonaisuuden hallinta aiheuttaa päänsärkyä niin viljelijöille kuin laitteiden myyjille. Nopeita korjausliikkeitä tarvitaan. Täsmäviljely ei tarkoita yksinomaan tekniikkaa, kuten satokartoitusta, automaattiohjausta, kasvustosensorointia, sääasemia tai ISOBUS-standardin ohjaamaa traktorin ja työkoneen orastavaa vuoropuhelua. Se on paikka- ja resurssikohtaista ajattelua, jonka toteutusta tekniikkaa parhaimmillaan helpottaa. Eri järjestelmien sujuva käyttöönotto ja synkronointi toimivaksi kokonaisuudeksi on vasta alussaan ja siihen on eri keinoin panostettava. Resurssitehokkaan täsmäviljelyn edut näkyvät sekä tuotavuudessa että ympäristössä. Kuva: Jussi Knaapi

5. YMPÄRISTÖTIETOINEN VILJELY: Jo neuvonnan ja tilakoetoiminnan edistäminen parantaa suoraan myös maatalouden ympäristöstatusta, jos viljelyteknisiä kehitysaskeleita saadaan näin käyttöön. Niin tärkeä aihe kuitenkin on, että on harkittava tehostettuja toimia. Pintaeroosion estäminen ympäristöherkillä pelloilla pitäisi ottaa erityiseksi kehityskohteeksi. Keinotkin tiedetään, ja ensiapua on jo saatu erilaisten maanparanteiden avulla. Seuraavaksi tarvitsemme peitteisen viljelyn, suorakylvön, nurmien ja maan rakennetta parantavien menetelmien tukemista eri keinoin. Rengaspaineiden säätöjärjestelmä olkoon hyvä yksittäisesimerkki teemasta. Kuva: Jussi Knaapi

6. VESIREITIT KUNTOON: Maatalouden ympäristökeskustelussa on pyrkinyt unohtumaan, että vesireittien – valtaojien ja jokien kunnossapitovelka on ollut kasvamaan päin. Maan parhaat viljelyaukeat ovat usein myös herkillä alankomailla ja jokien varsilla. Pohjaruoppaukset sekä pumppaamojen ja penkereiden kunnossapito tulee entistä tärkeämmäksi. Näiden peltojen kokonaisala on isompi kuin usein ymmärretään. Ja juuri näillä alueilla olisi mahdollista hyödyntää erilaisia pohjavesikastelun tekniikoita ja täten parantaa niiden satopotentiaalia. Jos Suomi olisi Hollanti, nämä työt olisi jo tehty! Monet maan parhaista viljelyalueista ovat erilaisten vesireittien välittömässä läheisyydessä. Edullinen topografia mahdollistaisi niiden viljelyvarmuuden lisänoston pohjaveden säätelyn avulla. Kuva: Jussi Knaapi

6. VESIREITIT KUNTOON: Maatalouden ympäristökeskustelussa on pyrkinyt unohtumaan, että vesireittien – valtaojien ja jokien kunnossapitovelka on ollut kasvamaan päin. Maan parhaat viljelyaukeat ovat usein myös herkillä alankomailla ja jokien varsilla. Pohjaruoppaukset sekä pumppaamojen ja penkereiden kunnossapito tulee entistä tärkeämmäksi. Näiden peltojen kokonaisala on isompi kuin usein ymmärretään. Ja juuri näillä alueilla olisi mahdollista hyödyntää erilaisia pohjavesikastelun tekniikoita ja täten parantaa niiden satopotentiaalia. Jos Suomi olisi Hollanti, nämä työt olisi jo tehty! Monet maan parhaista viljelyalueista ovat erilaisten vesireittien välittömässä läheisyydessä. Edullinen topografia mahdollistaisi niiden viljelyvarmuuden lisänoston pohjaveden säätelyn avulla. Kuva: Jussi Knaapi

7. SALAOJIEN KUNNOSSAPITO: Salaojien kunnon ylläpito on monelta unohtunut. Huuhtelua tehdään kyllä etenkin ruosteisuudesta kärsivillä mailla, mutta varaa olisi laajentaa toimintaa myös ns. helpompiin ojastoihin. Valtion tukea on ohjattu salaojituksiin, mutta myös salaojien kunnossapitoa olisi syytä kannustaa, koska sen hyöty suhteessa panostukseen on merkittävä. Salaojien huuhtelun pitäisi kuulua rutiinitoimiin myös muilla kuin ruosteisuudesta kärsivillä lohkoilla. Raskaammaksi käynyt viljelytekniikka ja mekaanisen kuormituksen kasvu ovat nostaneet esiin myös täydennysojituksen ja maan rakenteen parantamisen vaateet. Vesi pitäisi saada imeytymään maaprofiiliin tasaisesti, jolloin myös ympäristövaikutuksilta säästyttäisiin. Kuva: Jussi Knaapi

7. SALAOJIEN KUNNOSSAPITO: Salaojien kunnon ylläpito on monelta unohtunut. Huuhtelua tehdään kyllä etenkin ruosteisuudesta kärsivillä mailla, mutta varaa olisi laajentaa toimintaa myös ns. helpompiin ojastoihin. Valtion tukea on ohjattu salaojituksiin, mutta myös salaojien kunnossapitoa olisi syytä kannustaa, koska sen hyöty suhteessa panostukseen on merkittävä. Salaojien huuhtelun pitäisi kuulua rutiinitoimiin myös muilla kuin ruosteisuudesta kärsivillä lohkoilla. Raskaammaksi käynyt viljelytekniikka ja mekaanisen kuormituksen kasvu ovat nostaneet esiin myös täydennysojituksen ja maan rakenteen parantamisen vaateet. Vesi pitäisi saada imeytymään maaprofiiliin tasaisesti, jolloin myös ympäristövaikutuksilta säästyttäisiin. Kuva: Jussi Knaapi

8. MAAN PINNANMUOTOILU: Peltojen pinnanmuotoilu on tärkeämpää kuin yleensä ajatellaan. Pienetkin painanteet aikaansaavat vyöhykkeitä, jossa tiivistyminen ja hapettomuus saattaa yllättää. Seurauksena on huonoa kasvua, mutta myös haitallisten kasvihuonekaasujen päästöriski kasvaa. Denitrifikaation seurauksena maan ns. liikatyppi poistuu joko harmittomana typpikaasuna, mutta herkästi myös haitallisena typen oksideina (ilokaasuna). Toisena ja myös tärkeänä tekijänä voi pintaeroosion riski kasvaa, kun vesi aina etsii reitin eteenpäin ja muotoilemattomalla pellolla pintavirtailujen riski voi kasvaa ja aiheuttaa partikkelieroosiota vesistöihin. Kaikki kokemukset pinnamuotoilusta ovat olleet positiivisia. Kuva: Jussi Knaapi

9. KARJALANNAN JA ORGAANISTEN RAVINTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN: Karjanlannan ravinneresurssien hyödyntämistä voidaan tehostaa monin tavoin. Lietelantojen kohdalla pH-säätely on yksi merkittävimmistä. Menetelmää on menestyksellä toteutettu Tanskassa ja muissakin Itämeren reunavaltioissa. Kiinteän karjanlannan kohdalla olisi kehitettävä kompostointia, ja luotava sille ihan oman luokittelu. Samalla voitaisiin suhteuttaa käyttömäärät todellisen tilanteen mukaisesti. Oikein tehty ns. aitokomposti olisi hyvin ympäristöystävällinen ratkaisu ja sitä pitäisi myös edistää. Karjanlanta ja orgaaniset ravinteet ovat osin vajaakäytöllä olevia resursseja. Oikein tehty komposti on ympäristöystävällinen ratkaisu, koska siinä ravinteet ovat suurelta osin sidottuja hidasliukoisempaan muotoon. Näin ollen myös käyttömääriä voitaisiin tarkistaa ylöspäin. Kuva: Jussi Knaapi

10. EKOSYSTEEMIPALVELUT JA MONIMUOTOISUUS: Erilaisten pölyttäjäkaistojen ja vastaavien laajempi käyttöönotto parantaisi hyötyeliöiden ja pölyttäjien elinmahdollisuuksia ja samalla koko ravintoketju voisi paremmin. Puhtaasti viljelyä ajatellen edut ovat myös pölyttäjien lisääntymisen kautta merkittävät. Pölyttäjäkaistojen leveyden ei tarvitse olla iso, joten ne sopivat myös arkiviljelyn yhteyteen. Niistä saadaan etua myös tuholaistorjuntaan, ja jos niiden sijoittelussa käytetään luovaa ajattelua, voivat ne samalla olla osa pellon pinnanmuotoilua ja toimia vettä imevinä ja pois johtavina väylinä. Näin voidaan osaltaan hallita myös rinnepeltojen pintaeroosiota. Kuva: Jussi Knaapi

CAP-ohjelman valmistelu on ollut iso urakka. Uudessa ohjelmaesityksessä on paljon vanhaa, mutta myös uusia avauksia. Lähes kaikki maatalouden kanssa toimivat organisaatiot ovat tehneet korjausesityksiä, kuten myös valveutuneet viljelijät. Seuraavassa keskitytään itse tilojen toimintaan liittyviin ohjelmakohtiin.

Vielä voimassa oleva Neuvo-järjestelmä tulee siis jatkumaan ja todennäköisesti täydentymään esimerkiksi viljelyteknologian neuvonnan suuntaan.

Neuvo-järjestelmän käyttö on jäänyt arvioitua vähäisemmäksi, joten esitämme tähän kokonaisuuteen parannuksia. Syitä on ollut niin sysissä kuin sepissä. Lisäksi tuotantoa säätelevien määräysten monimutkaisuus ja suoranaiset puutteet ovat olleet kovan kritiikin kohteina. Valvonta syö kohtuuttomasti resursseja, eikä omavalvonnan uusia mahdollisuuksia ole hyödynnetty.

Neuvo-järjestelmän 5 ensimmäisen vuoden aikana on käynyt ilmeiseksi, että neuvojien täydennyskoulutus on hajanaista ja itse asiassa järjestämättä. Tämä on ollut osasyy Neuvon arvioitua vähäisemmälle käytölle.

Tilanne on nykyään aivan erilainen kuin menneinä vuosina. Tilojen yrittäjät hankkivat nykyään tietoa monista eri kanavista, viljelijältä–viljelijälle tiedonsiirto toimii netin ryhmien ja ylipäätään sähköisten kanavien kautta todella hyvin. Enää ei todellakaan olla entisissä rakenteissa, vaan kehitys on kehittynyt nopeammin kuin moni on oivaltanut. Vertikaalinen ylhäältä alas ohjaus on yksinkertaisesti menneen talven lumia.

Neuvonnan suuri haaste on myös ollut siinä, miten säilyttää rooli alan ykkösosaajana. Jalostusketjun voimakkaat toimijat ja myös puhtaasti kaupalliset toimijat ovat täyttäneet syntynyttä tyhjiötä. Näillä ns. uusilla toimijoilla on myös ollut niin paljon omaa osaamista ja resursseja, joten neuvonnan kentän laajeneminen ohi perinteisen ja puolueettoman on ollut vääjäämätöntä. Samalla on tässäkin kehitys mennyt eteenpäin, kun myös kansainvälinen osaamien eri portaissa on rantautunut tukevasti Suomeen.

CAP27-lausuntokierroksella on korostunut myös valvovan viranomaisen rooli siten, että aina uusia elementtejä sisältävät ohjelmat monimutkaistavat myös valvontaa. Tästä päästäisiin paljolti eroon, jos NEUVO-2030 järjestelmää voitaisiin kehittää siten, että tiloille olisi mahdollista tehdä vuotuinen toimenpidesuunnitelma, jonka jälkeen kulloinkin paras toimenpiteiden kokonaisuus olisi nykyistä vapaammin toteutettavissa.

Esimerkkinä, jos tilalle on laadittu yhdessä neuvojan kanssa järkevä toimenpidesuunnitelma, jonka toteutumista omavalvonnan ja kehittyneiden kaukokartoitus- ja sähköisten välineiden avulla voidaan seurata, niin kategoriset kasvilaji-, tekniikka-, levitysmäärä- ja aikarajoitukset korvautuisivat paremmin juuri kyseisen tilan olosuhteisiin sovitetulla toimenpideohjelmalla.

Yllä kerrottu toimintatapa olisi ympäristön, tilan mahdollisuuksien ja myös valvonnan kannalta parempi kuin nykyinen varsin jäykkä toimintatapa.

Esimerkkeinä voisi mainita vaikkapa poikkeuksellisten sääolojen seurauksena joustot muokkaus-, levitysaika- ym. aikatauluissa. Nythän poikkeuslupien anominen, ja käsittely on käytännössä ollut sen verran raskas ja aikaa vievää, että tätä mahdollisuutta ei käytännössä ole voitu joustavasti käyttää. Samanlainen tilanne on ollut esimerkiksi erilaisten kesanto- ym. kasviseoksien käytössä, jossa ei tilakohtaisia säätöjä ole ollut mahdollista tehdä lainkaan.

Ympäristösitoumukseen ja ylipään CAP27-kokonaisuuteen soisi kuuluvan ohessa esitellyt toimenpidekokonaisuudet.

• EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (CAP = Common Agricultural Policy) edesauttaa viljelijöitä, muita maaseudun yrittäjiä ja koko ruokaketjua vastaamaan yli 500 miljoonan eurooppalaisen tarpeisiin
• CAP pyrkii kehittämään EU:n maataloustuotantoa tasapainoisella tavalla ottaen huomioon ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin ja edistäen maaseutualueiden elinvoimaisuutta
• Toteutuksessa tilakohtainen jousto sallittava
• Ns. välivuosi ilman tukimenetyksiä mahdollistaisi lohkokohtaiset peruskunnostustoimet (ojituksen kunnostukset, pinnanmuotoilun ym.)

Sinua saattaa kiinnostaa myös peltojen ja erityisesti lietteen päästöjen määrän vähentämiseen liittyvät artikkelit:

SyreN -lietteenlevitysmenetelmä helpottaa lietteen levitystä - happamuuden säätö puolittaa lietelannan typpihävikin (KV 03/2012)

SyreN-menetelmä kehittyy – tavoitteena täydellinen lannoite (KV 03/2013)

Lietteen fosforisäätö kehittyy – kaikki hyöty kasveille (KV 08/2014)