Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

FarmDroid FD20 -peltorobotti kylvää ja kitkee – maailmanvalloitus vasta alussa

Peltorobotit ovat vielä 2010-luvun aikana olleet enemmänkin mielenkiintoisia tutkimuskohteita kuin täysiverisiä maatalouskoneita. Joissain maatalouden työvaiheissa robotit voivat kuitenkin olla käyttökelpoisia laitteita jo nyt, ja joitain peltorobotteja onkin jo ehditty kehittää kaupallisiksi tuotteiksi asti.
FarmDroid FD20 on aurinkovoimalla toimiva robotti, joka kylvää siemenet tarkasti määritettyihin paikkoihin, ja kylvön jälkeen haraa peltoa kasvien ympäriltä paikkatiedon perusteella.
FarmDroid FD20 on aurinkovoimalla toimiva robotti, joka kylvää siemenet tarkasti määritettyihin paikkoihin, ja kylvön jälkeen haraa peltoa kasvien ympäriltä paikkatiedon perusteella. Kuva: Valmistaja
Norjalaisen Saga Roboticsin kehittämä Thorvald on kaupalliseksi tuotteeksi asti kehittynyt peltorobotti, joka toimii alustana erilaisille työlaitteille. Akkutoimisen ja nelipyöräohjatun robotin toiminta-aika on 10 tuntia, kantavuus 250 kiloa ja maksiminopeus yli 5 km/h. Oikeisiin työlaitteisiin yhdistettynä robotilla voidaan nykyisin esimerkiksi suorittaa kasvuston UV-valaisua (kuvassa), kerätä kasviksia, niittää heinää, ruiskuttaa, kuljettaa kasvilaatikoita tai analysoida peltoa.
Norjalaisen Saga Roboticsin kehittämä Thorvald on kaupalliseksi tuotteeksi asti kehittynyt peltorobotti, joka toimii alustana erilaisille työlaitteille. Akkutoimisen ja nelipyöräohjatun robotin toiminta-aika on 10 tuntia, kantavuus 250 kiloa ja maksiminopeus yli 5 km/h. Oikeisiin työlaitteisiin yhdistettynä robotilla voidaan nykyisin esimerkiksi suorittaa kasvuston UV-valaisua (kuvassa), kerätä kasviksia, niittää heinää, ruiskuttaa, kuljettaa kasvilaatikoita tai analysoida peltoa. Kuva: Valmistaja

DLG:n viime kesän peltopäivät korvanneessa DLG Feldtage Digital -virtuaalitapahtumassa yhtenä keskustelunaiheena olivat peltorobotit. Pääasiassa keskustelu koski roboteilla suoritettavaa mekaanista rikkakasvintorjuntaa, jossa peltorobotit ovat elementissään. Työvaiheen tehontarve voi olla pieni, mutta siinä vaaditaan tarkkuutta ja useita ajokertoja, jotka roboteilta onnistuvat.

Kiinnostus mekaanista rikkakasvintorjuntaa kohtaan on kasvussa, mille syinä ovat luomutuotannon yleistyminen ja kemiallisen kasvinsuojelun kohtaamat biologiset ja poliittiset haasteet. Näitä ovat esimerkiksi rikkakasvit joihin kasvinsuojeluaineet eivät tehoa, sekä tehoaineiden kuten glyfosaatin kohtaama yhteiskunnallinen paine. Toisaalta mekaanisen rikkakasvintorjunnan houkuttelevuutta vähentää varsinkin kitkennän työläys, ja robotit nähdäänkin yhtenä ratkaisuna tähän ongelmaan.

DLG:n seminaarissa kuultiin kaupalliseksi tuotteeksi kehittyneestä FarmDroid FD20 -peltorobotista, sekä käytännön kokemuksista ja asiantuntijoiden näkemyksiä alan kehityksestä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Peltorobotti Tanskasta

FarmDroid FD20 on peltorobotti, jonka tehtävänä on kylvää peltokasveja ja kitkeä kasvustosta rikkaruohoja. Laitetta voi käyttää esimerkiksi luonnonmukaisesti tuotetun sokerijuurikkaan, rypsin, rapsin, sipulin, kaalin, punajuuren, pinaatin tai yrttien viljelyyn. Ensimmäinen prototyyppi robotista kehitettiin tanskalaisessa viljelijäperheessä vuonna 2011, ja kaupallinen tuote julkistettiin vuonna 2019. Laitteita on myyty yli 50 kappaletta seitsemään Euroopan valtioon, ja niillä hoidettiin viime kesänä yli 1 000 hehtaarin pinta-ala.

Ajatuksena on, että robotti viedään keväällä lohkolle, ja jätetään hoitamaan peltoa siihen asti, kunnes viljelykasvin kasvu on niin pitkällä, ettei rikkakasvien torjunnalle ole enää tarvetta, eikä toisaalta mekaaninen torjunta enää onnistu. Yksi laite pystyy hoitamaan yhden noin 20 hehtaarin suuruisen lohkon, tai vaihtoehtoisesti sitä voidaan kierrättää muutaman pienemmän lohkon välillä. 800-kiloisen robotin tiekuljetus onnistuu traktorin nostolaitteissa.

Rikkakasvien torjunta perustuu tarkkaan, riviväleissä ja rivien sisällä tapahtuvaan haraukseen. Rivien sisällä harauksen hoitaa vaakasuora vannas, joka väistää kasvin kohdalla rivien väliin. Robotti ei käytä kameratekniikkaa kasvin tunnistamiseen, vaan haraus perustuu siementen kylvösijaintiin, mihin vaaditaan tarkka RTK-signaali. Ratkaisun ansiosta robotti voi aloittaa rikkakasvintorjunnan jo ennen orastumista, joten rikkakasvit eivät ehdi kasvaa suuriksi, ja ovat siten helpompia kitkeä haraamalla.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Robotti saa energiansa aurinkokennoista ja niiden lataamasta neljästä auton akusta, joiden voimin robotti jaksaa työskennellä aurinkoisina päivinä 24 tuntia vuorokaudessa. Suurin työleveys on 3 metriä, ja se voidaan jakaa 4-8 riviin 25–75 cm rivivälillä. Etenemisnopeus on noin 900 metriä tunnissa. Hehtaarin alan kitkee parhaimmillaan noin 5 tunnissa, ja 20 hehtaarin kylvämiseen kuluu noin viikko. Verrokiksi sveitsiläisviljelijä Daniel Vetterlin mukaan hehtaarin luomusokerijuurikaspellon kitkentään kuluu käsivoimin noin 100 tuntia kasvukaudessa.

Robotin käyttö on lähtökohtaisesti yksinkertaista, sillä pellolle vietäessä sille näytetään pellon kulmat ja esteet, ja kerrottaan päisteen leveys, kylvösyvyys ja riviväli. Tämän jälkeen työnkuva muuttuu valvovaksi ja ylläpitäväksi. Robotti vaatii esimerkiksi siementäydennyksiä ja huoltoa, kuten kulutusosien vaihtoa ja kunnon seurantaa. Vikatilat, kuten robottia ympäröivän turvanauhan laukaisema hätäpysäytys tai kitkentävantaan jumittuminen vaativat käynnin robotin luona.

Uuden laitteen hinta on tällä hetkellä noin 65 000 euroa. FarmDroidin toimitusjohtaja Rene Joergensenin mukaan laite alkaa olla kannattava noin 7 hehtaarin pinta-alalla, jos viljeltävänä on hehtaarisadoltaan arvokkaampi ja luomutuotannossa oleva kasvi. Parhaassa tapauksessa, eli silloin kun samaa laitetta voidaan hyödyntää tehokkaasti sekä kevät- että syyskasvin viljelyssä, voidaan laitteella päästä jopa 2 vuoden takaisinmaksuaikaan.