Lanta- ja polttopuulogistiikan pulmia – innovaatioiden aika ei ole ohi

Kuva: Timo Oksanen

Maatalous|Maatalouskoneet12.5.202102:00

Kolumni

Timo Oksanen

Nykyaikainen verkkokauppa vaatii monimutkaista logiistiikkaratkaisua, kun yksittäinen paketti pitää saada paikasta A paikkaan B kustannustehokkaasti ja nopeasti. Tämä edellyttää sekä kuljetuskaluston ketteryyttä että lajittelukeskuksia, joissa erilaiset kirjeet ja paketit saadaan uudelleenjärjesteltyä –nykyisin hyvin pitkälle automatisoidusti.

Erilaista logistiikkahaastetta edustaa esimerkiksi lannan levitys, jossa tuotantorakennuksen läheisyydessä on iso määrä materiaalia, joka pitää saada levitettyä tasaisesti peltoalalle lyhyen aikaikkunan kuluessa. Materiaali saa sekoittua siirron aikana ja lajittelukeskustakaan ei tarvita pellon reunalle, jotta valittu partikkeli päätyy juuri sille suunniteltuun paikkaan.

Logistiikan ytimessä on yleensä kolme teknologiaa: kuljetusvälineet, lajittelu ja optimointi. Lannanlevityksessä jäljelle jää kuljetus ja optimointi. Mahdollisia kuljetusvälineitä ovat mm. traktorin vetämät kuljetus–levitys-perävaunut, kuorma-autot, siirtovaunut, peltoon upotetut putkistot, pellon pinnalla kulkevat levitysletkut ja itsekulkevat levityskoneet.

Optimointi viittaa yleensä tietokoneellistettuun matemaattisen ongelman ratkaisuun. Optimointimatematiikka tarvitsee oikeat lähtötiedot ja parametrit, sekä tavoitteen mitä optimoidaan. Suuren mittakaavan logiistiikkayhtiöt optimoivat luonnollisesti taloudellista voittoa: suuret tulot ja pienet menot yhtä aikaa. Yleisesti onkin tapana yrittää määritellä optimointiongelma taloudelliseksi, jos muuntoparametrit ovat tiedossa. Esimerkiksi lantalogistiikassa se edellyttää tietoja kuten eur/h, eur/km, eur/ha ja eur/(km*t). Putkiston, levityskoneen ja työntekijän yksiköt ovat erilaisia ja jopa yhdistelmiä edellisistä.

Logistiikkahaasteen kaikkien tarpeellisten ristikkäisvaikutusten ymmärtämiseksi on syytä määritellä lähtötilanne ja päämäärä riittävän laajasti. Mikäli tarve on saada lämmitettyä talo omasta metsästä peräisin olevalla polttopuulla, pitää lähtötilanteeksi mieltää metsässä pystyssä kasvava puu ja päämääräksi uunin tuottama lämpö – muuten päädytään osaoptimointiin. Kaikki tähän väliin tarvittavat työvaiheet vaativat ponnistelua, haluaa ne sitten muuttaa optimointiongelmassa euroiksi, tunneiksi tai kaloreiksi.

Sekä lanta- että polttopuulogistiikka ovat ikivanhoja Rooman valtakunnan aikaisia pulmia, mutta edelleen ihmiskunta etsii parasta mahdollista kuljetus- ja prosessointitekniikkaa erilaisin kokeiluin. Polttomoottorivoimalla toimivia kuljetus- ja prosessointilaitteita on ollut 1950-luvulta lähtien, niin traktoreita kuin moottorisahoja. Näiden vuosikymmenien aikana yksi osaoptimoinnin kohde on ollut ihmistyön kuormittavuuden vähentäminen – koneellistuminen on myös tehostanut toimintaa ja vähentänyt työvoimatarvetta. Logistiikkahaasteisiin on tulossa muitakin osatavoitteita, kuten hiili(dioksidi)jalanjälki tai maaperän hyvinvointi, joita ei kovin yksimielisellä kaavalla muuteta euroiksi.

Länsimaisessa lantalogiistiikkahaasteessa eletään edelleen kehitysvaihetta. Innovaatiot optimoinnin edistämiseksi jatkuvat vielä vuosikymmeniä, myös maanviljelijävetoisesti. Jossain vaiheessa todennäköisesti vakiintuu yksi päämenetelmä, jota valtavirta käyttää. Esimerkkinä vakiintumisesta on leikkuupuimuri – aikansa kokeilu on nyt valtavirtaa ja vanhan leikkuupuimurin tilalle ostetaan uusi miettimättä, voisiko koko sadonkorjuun tehdä jotenkin muuten.