Mikko Häggman aloitti urakoitsijauran 15-vuotiaana – nykyisin sulan maan aikana tehdään konetöitä ja talvella huolletaan, korjataan ja rakennetaan uutta

Kuva: Seppo Pentti

Somerolainen Mikko Häggman aloitti urakoitsijana 15-vuotiaana, kun hän hankki ensimmäisen y-tunnuksen. Muutaman vuoden Mikko teki konetöitä isänsä koneilla. Vuonna 2008, 20-vuotiaana, Mikko laittoi ensimmäisen kerran nimen pankin paperiin. Silloin Mikko osti isänsä kanssa puoliksi traktorin, noukinvaunun ja karhottimen.

”Pankinjohtaja sanoi silloin, jotta nyt tilillä olevista rahoista on kovin vähän minun omia. Suhde paikalliseen Säästöpankkiin ei ole katkennut kertaakaan vuosien varrella, kun investoinnit eivät ole tyssännyt pankkiin”, Mikko toteaa. Kalustoa hankitaan tarpeen mukaan ja siihen on ollut tarjolla sopivaa rahoitusta koneliikkeiltäkin.

Koneurakointi Mikko Häggman Oy:n kalusto on kasvanut vähitellen, kun uusia asiakkaita on löytynyt. Somero on ollut hyvä paikka pitää varikkoa. Useimmat asiakkaat ovat 50 kilometrin säteellä, mutta 70 kilometriinkin koneita siirretään.

Mikolla on kesällä neljä tai viisi työntekijää verokirjalla töissä. Lisäksi saatavilla on muutama kuljettaja, joista osa ottaa kotoa mukaan oman traktorin ja perään laitetaan Mikon työlaite.

Yritys tekee erilaisia urakointitöitä etenkin kotieläintiloille. Eniten kerralla työllistää säilörehun korjuu. Enimmillään on liikkeellä kuusi omaa ja kaksi urakoitsijan traktoria. Laakasiilolla on vielä pyöräkuormaaja.

Työkoneet ovat pääosin oman yrityksen. Asiakkaalle toimitetaan yksi koontilasku, jonka maksuajasta ja aikataulusta sovitaan asiakkaan kanssa. Aliurakoitsijat laskuttavat omat työnsä Mikolta.

”Järjestelen työt tilausten mukaan ja hoitelen kaluston paikalle, mikä edellyttää hieman puhelinliikennettä”, Mikko toteaa.

Mikko ajaa itse ajosilppuria. Muissa töissä hän osallistuu yhtenä kuljettajana töihin, paikkaa lomat tarpeen tullen, ja jos ajetaan kahta vuoroa, hän ajaa monesti toista vuoroa.

Haketusta ja lietettä

Sulan maan aika tehdään konetöitä ja talvella huolletaan, korjataan ja rakennetaan uutta. Pari talvea rakennettiin uutta hakkuria. Nyt Bruksin hakkuria pyörittää 600-heppainen Cummins.

Töiden toisen päälinjan, eli yrityksen haketuksen, hoitaa itsenäisesti Mikon isä. Käytössä on Bruksin lisäksi Heizohackin hakkuri varalla.

Lietettä levitetään kahdelle lietevaunulla, joille on töitä käytännössä koko levitysajaksi. 60 000 m3 oli yhden kesän ennätys kolmiakselisella Samsonilla. Viime vuonna ajettiin vaunuilla hieman yli 110 000 m3 lietettä.

Vetoletkulevityskausi Mastekilla alkaa keväällä 2–4 viikkoa ennen vaunukautta ja sillä levitettiin lietettä keväällä 35 000 m3 ja kesällä 5 000 m3.

Vetoletkulevityksenä levitettiin yhtenä 11-tuntisena päivänä 1 300 m3 lietettä. Siirrossa oli kolme puoliperää seitsemän kilometrin etäisyydelle, joista liete pumpattiin välikonttiin. Välikontista liete pumpattiin levittimelle ja päivän aikana vaihdettiin lohkoakin välillä kaksi kertaa.

Tulevaisuudesta Mikko pohtii, että asiakkaille tarjotaan yhä enemmän työtä avaimet käteen -palveluna, joissa tarjotaan asiakkaalle omaa työtä, mutta myös yhteistyökumppaneiden kalustoa ja osaamista.

• 32 vuotta, Somero
• Sesongit kuluvat töissä
• Töiden ohella Mikko ehtii myös joskus harrastaa huutokauppoja ja moottorikelkkailua

Sinua saattaa kiinnostaa myös edellinen Alansa ammattilainen -artikkeli:

Raskaskonehuoltaja Pekka Leppäkorpi pitää itseään ongelmien ratkaisijana – "Tänä päivänä koneita korjataan liikaa testeri kädessä"