Hyvälaatuinen säilörehu on tullut yhä tärkeämmäksi maatilan kannattavuuden ja maidontuotannon kannalta, sillä laadukas säilörehu pienentää ostorehukustannuksia ja turvaa maidontuotantoa. Säännölliset rehuanalyysit ovat välttämättömiä rehun laadun seuraamiselle ja ruokinnan suunnittelulle. Rehunäytteenotto on maatalousyrittäjälle työteliäin osa laadun seurantaa. Näytteenottotavalla voi olla suuri vaikutus määritystuloksiin: näytteiden pitää olla mahdollisimman edustavia ja näytteenottotavan vakioitu. Huono näytteenotto voi aiheuttaa myös rehun pilaantumisriskin.
ÄLYREHU-hankkeessa verrattiin kahta markkinoilla olevaa, akkuporakoneeseen kiinnitettävää rehunäytekairaa (Wile ja Semes). Kairoilla otettiin näytteitä viidellä eri maatilalla, pääasiassa säilörehupaaleista. Lisäksi yksittäisiä kairauksia tehtiin olki- ja kuivaheinäpaaleista ja siilosta. Kairauksista määritettiin näytteen massa ja tilavuus. Saman rehuerän samalla kairalla otetuista näytteistä laskettiin näytemäärien keskiarvo ja hajonta. Näytteet lähetettiin myös rehulaboratorioon analysoitavaksi (Valio, Seilab). Wile-rehukairalla kokeiltiin vielä valmistajan ohjeistuksen mukaista käyttöä, jossa näyte tyhjennetään kairauksien välissä kairaan kiinnitettyyn näytepussiin.
Määrien vertailussa nähtiin, että Semes-rehukaira otti keskimäärän 1,6-kertaa painavamman ja tilavuudeltaan suuremman näytteen. Tämä selittynee kairojen pituuseroilla (kts. ominaisuustaulukko). Samalla kairalla otettujen näytteiden hajonta eri rehuerien sisällä oli pääasiassa samanlaista ja samansuuntaista kummallakin rehukairalla. Tulosten osalta näyttikin, että rehuerän sisäinen laadun vaihtelu, kuten paalien tasalaatuisuus, vaikuttaa enemmän näytemäärän vaihteluun kuin kairamalli.
Rehulaboratoriossa määritettiin säilörehun ja kuivaheinän perusanalyysit: kemiallinen koostumus, rehuarvot ja säilönnällinen laatu. Erot kummallakin kairalla otettujen näytteiden analyysituloksissa olivat pieniä, pääosin < 2–3 %, eikä eroissa ollut systemaattisuutta tiettyyn suuntaan.
Rehuanalyysiä varten rehulaboratoriot ohjeistavat ottamaan näytteet 2 l:n näytepusseihin. Vertailun tuloksista laskettiin, kuinka monta kairausta joudutaan tekemään tämän tilavuuden saavuttamiseksi. Semes rehukairalla kairauksia on tehtävä keskimäärin 6 kpl (vaihtelu 5–8 kairausta), kun taas Wilevarten rehukairalla kairauksia on tehtävä keskimäärin 9 kpl (vaihtelu 7–12 kairausta). Kairausten määrä riippuu tietenkin rehun kuiva-ainepitoisuudesta ja paalin tiiveydestä.
Kairojen pituusero ei vielä tuo merkittävää eroa näytteen edustavuuteen, sillä paalin ulkokehällä esimerkiksi 45 cm kaistalla voi olla 57–75 % paalin kokonaistilavuudesta (90–130 cm halkaisijan paaleissa). Semes-rehukairasta on saatavana myös pidempi aumakaira, jolla auma- ja siilorehuista saadaan näytettä 120 cm:n syvyyteen saakka.
Vertailun perusteella merkittävin ero kairojen välillä on näytemäärässä. Semes-rehukairalla analyysiin riittävä näytemäärä saadaan vähemmillä kairauksilla. Toisaalta Wile-rehukairalla näytteen tyhjennys näytepussiin kairauksien välissä sujuu joutuisasti, kun taas Semes-kairan joutuu joka tyhjennystä irrottamaan porakoneesta. Wile-kairan näytepussin täyttyminen kairauksien edetessä ei merkittävästi haitannut näytteenottoa. Kairatessa näyteputki tukeutuu paaliin, jolloin näytepussin ylimääräinen paino ei haittaa työskentelyä. Näytepussi myös pysyi hyvin kiinni kuminauhakiinnityksellä.
Käytössä todettiin, että Semes-kaira pureutuu hieman paremmin etenkin myös kuivempiin paaleihin sekä lehtevimpiin ja sitkeämpiin syyspaaleihin. Se myös kuumeni käytössä vähemmän kuin Wile-kaira. Wile-kairan putken pinta on sileä, kun taas Semes-kairassa kärkiosa on paksunnettu ja näyteputki on lisäksi ulkopinnaltaan kierteinen. Tällöin putkeen kohdistuva kitka on pienempi, mikä vähentää kairan kuumenemista käytössä. Myös porakoneistukan liitäntä on kairoissa erilainen: Wile-kairan pyöreä liitäntä saattaa käytössä kuormittaa porakonetta enemmän verrattuna Semes-kairan monikulmaiseen liitäntään.
Kairauksissa myös akkujen koko ja kesto ovat olennainen asia, jonka täytyy olla kunnossa. Markkinoilla on jo hyvin tehokkaita akkuja, mutta pidempään työskentelyyn voi olla hyvä varata useampia 5–6 Ah akkuja ennemmin kuin yhtä 12 Ah akkua, joka painaa jo huomattavasti enemmän. Porakoneen akun tyhjentyessä kesken kairauksen, käyttäjä pystyy kuitenkin vetämään Wile rehukairan irti käsivoimin. Semes rehukairan irrottamiseen vaaditaan tuore akku tilalle.
Tuija Kallio on projektitutkija ja Pekka Kilpeläinen tutkimuspäällikkö Oulun yliopiston Mittaustekniikan yksikössä
SEMES: KIITÄMME & MOITIMME
WILE: KIITÄMME & MOITIMME
