McHale-niittomurskaimet – sama tekniikka, lisää leveyttä

Merkittävin ero yksittäisen takakoneen ja perhosen välillä on teleskooppinen vaakapuomi, jolla voidaan säätää etu- ja takakoneen limitystä. Kuva: Tuomas Anttila

Etuniittokoneen niittoyksikkö on sama kuin takakoneessa, mutta ripustus on täysin erilainen. Suojuksen alta paljastuu työntävä ripustus. Kuva: Tuomas Anttila

McHalen niittomurskainten keskiripustus mahdollistaa sen, että kaikkien mallien niittoyksiköt ovat lähes identtisiä. Malleja on R3100:n lisäksi kaksi: etunostolaitteisiin kiinnittyvä F3100 ja perhonen, B9000. Tämän valikoiman ansiosta mallisto kattaa 3, 6 ja 9 metrin työleveydet.

Perhosen takakoneen erot ovat toista niittoyksikköä lukuun ottamatta harvassa. Koneen käyttöön vaikuttaa eniten vaakapuomissa oleva limityksen säätö, minkä ansiosta voidaan tehdä jyrkempiä käännöksiä koneet maassa ilman ”haukipaikkoja”. Tämä ominaisuus olisi erinomainen lisävaruste myös yhden niittoyksikön takakoneeseen, jos sitä käytetään osana etukoneen kanssa ”siipirikkona”, mutta ainakaan vielä sitä ei ole saatavilla. Toinen perhosen etu on, että se voidaan varastoida järeämpien tukijalkojen ansiosta kuljetusasennossaan tilan säästämiseksi.

Etukoneen osalta eroja on tietenkin hieman enemmän, sillä ripustus on täysin erilainen. Ripustuksen keskellä sijaitseva nostosylinteri toimii ikään kuin työntövartena, eli se kallistaa koko ripustusta eteen ja taakse, ja nostaa ja laskee näin konetta. Nostettaessa tai estettä ylitettäessä niittoyksikkö kallistuu taaksepäin, aivan kuten takakonekin. Kun kone lasketaan työskentelyasentoon, alkavat sylinterin molemmin puolin sijoitetut kevennysjouset ottaa osaa koneen painosta. Liikevaraa on työasennossa 50 cm, ja maavaraa päisteessä noin 60 cm.

Pääsimme kokeilemaan perhostakin muutaman vedon verran, ja yhdistelmä vaikutti toimivalta kokonaisuudelta. Maanpinnanseuranta toimi etukoneessakin hyvin, ja takakone toimi tismalleen samoin kuin perusteellisemmin kokeiltu R3100.