Lietevaunu rakentaminen haponkestävästä teräksestä – kevyt lietevaunu säästää peltoa

Timo Pirilän itsevalmistama lietevaunu on tehty todella keveäksi, jotta lietteen levitys voidaan tehdä mahdollisimman aikaisin maata tiivistämättä. Kuva: Uolevi Oristo

Lauri Pirilä esittelee käsipumppua, jolla vaunun pyörien kääntöjärjestelmän suljettuun hydrauliikkapiiriin pumpataan käyttöpaine. Kuva: Uolevi Oristo

Traktorin ja perävaunun välissä on 2 sylinteriä, jotka kääntävät vaunun pyöriä oikeassa suhteessa traktorin kääntymiseen nähden. Sylinteri on kiinnitetty traktoriin irrotettavalla pallonivelellä (kts. seuraava kuva). Kuva: Uolevi Oristo

Vaunun ei saa "hölskyä" vetokoukussa, koska välys huonontaa ohjauksen tarkkuutta. Siksi traktorissa on kuulavetolaite. Kuva: Uolevi Oristo

Pirilän vaunusta on voitu tehdä kevytrakenteinen, koska lietteen levitys hoidetaan perinteisen roiskelevyn kautta eikä vaunun perään tarvitse asentaa raskasta multainta. Kuva: Uolevi Oristo

Vaunussa on kuorma-auton etuakselit. Alkuperäiset paineilmajarrut otettiin käyttöön, koska vetotraktorissa oli myös paineilmajarrujärjestelmä. Kuva: Uolevi Oristo

Timo Pirilän on valmistanut useita lietevaunuja omaan käyttöönsä. Tilalla on käytössä omatekoinen, kevyt levitysvaunu ja omaa valmistetta oleva siirtovaunu.

Uusin lietevaunu on tehty aikaisempien vaunujen tapaan haponkestävästä teräksestä ja varustettu akseleiden pakko-ohjauksella.

Pirilän uusimman vaunun säiliö on tehty vain 3 millimetriä paksusta haponkestävästä teräksestä. Ison, tilavuudeltaan noin 12,7-kuutoisen säiliön hitsaaminen näin ohuesta materiaalista on erittäin vaativa tehtävä, johon Timo Pirilällä on onneksi tarvittava osaaminen. ”Säiliötä on tuettava keskeltä ja se on hitsattava pyörivien rullien päällä ja oikeassa järjestyksessä, jotta se ei lytisty tekovaiheessa kokoon” kertoo Timo. ”Valmis säiliö kestää sen sijaan 13 tonnin kuorman sekä vaunun omapainon aiheuttamat ja levitystyöstä johtuvat rasitukset. Olen tehnyt samaa tekniikkaa ja 3 mm levyä käyttäen myös 24 kuution siirtovaunun, joka on ollut jo useita vuosia ajossa”.

Vetopuomi ja akseleiden korvakkeet on hitsattu levystä taivutettuun apurunkoon, joka on puolestaan hitsattu kiinni säiliöön.

Vaunun paino on hieman alle kolme tonnia, akselit ja renkaat ovat painavimmat komponentit.

Liete levitetään pintalevittimellä, koska se on rakenteeltaan kevyt. Vaunun veto onnistuu alle 90 hevosvoimaisella ja alle 5 tonnia painavalla traktorilla, koska vaunun vetovastus on pintalevityksen vuoksi pieni.

Pintalevityksen hajuhaitat ovat levityshetkellä suuremmat kuin multaimilla, koska hienojakoiset lietepisarat kulkeutuvat tuulen mukana. Pellon pintaan levitetty liete ei haise merkittävästi enemmän, kunhan liete mullataan nopeasti levityksen jälkeen.

Mikäli vaunuun asennettaisiin multain, niin vaunun rakenteen olisi oltava huomattavasti raskaampi, vaikka säiliö ei olisi yhtään suurempi. ”Multain on hyvä keksintö, mutta osa sen hyödyistä menetetään sen tuoman lisäpainon vuoksi”, perustelee Timo Pirilä.

Pirilän vaunussa on kaksi pakko-ohjattua akselia, jotka ovat peräisin kuorma-autoista. Toinen etuakseleista on peräisin Scaniasta ja toinen Volvosta. Erimerkkisten akseleiden käytöstä on hyötyä, koska niissä on eri ohjausgeometria. Vaunun etummainen akseli kääntyy suhteessa vähemmän kuin taka-akseli, mikä helpottaa kääntymistä. Etummaisen ja takimmaisen akselin etäisyys vetosilmukasta on eri, minkä vuoksi myös pyörien optimaalinen kääntökulma on eri.

Pyörien käännön hydraulijärjestelmä on suljettu, eli siinä olevan öljyn määrä ei muutu. Järjestelmä paineistetaan käsikäyttöisellä hydraulipumpulla.

Järjestelmään kuluu akseleissa olevien kääntösylintereiden lisäksi traktorin ja vaunun välissä olevat 2 sylinteriä. Sylinterin toinen pää on kiinnitetty irrotettavalla nivelellä traktorin vetokoukun vieressä olevaan kytkentäpalloon, toinen pää on kiinni lietevaunun vetopuomissa. Sylinterien männät liikkuvat ja öljy virtaa järjestelmässä, kun traktori kääntyy. Pyörät kääntyvät suhteessa traktorin ja vaunun välisen asennonmuutoksen suhteessa.

”Oikean ohjausgeometrian löytäminen olikin säiliön teon ohella yksi projektin haastavimmista vaiheista”, toteaa Timo Pirilä. ”Akseleiden löytämisessä oli tuuria, sillä nämä erimerkkiset akselit kääntyvät juuri oikeassa suhteessa”.

Pakko-ohjatuilla akseleilla varustettu vaunu on todella ketterä. Vaunu kääntyy pienessä tilassa ja pellolle meno onnistuu hyvin, vaikka liittymä olisi kapea. Ohjaus vähentää vetotehon tarvetta merkittävästi varsinkin pehmeällä pellolla. Ohjaavat akselit säästävät myös nurmen pintaa.

Pirilän vaunulla on tähän mennessä ajettu 600 kuormaa. ”Vaunu on toiminut odotusten mukaisesti eikä suuria muutostarpeita ole vielä ilmennyt” vakuuttavat Timo ja Lauri Pirilä. ”Teemme seuraavaan vaunun pakko-ohjatun akseliston, koska sen edut ovat kiistattomat. Seuraavan vaunun teko on tietysti jo huomattavasti helpompaa!”