Lisäkuvat ja video: Katso kuvista ja videolta, miten Koneviestin jarrutuskokeessa hidastuvuuksia mitattiin
PRT-Testiradan vakioidut olosuhteet mahdollistivat eri vuosina tehtyjen testien vertailun vuosien yli. Radan kitkaominaisuudet sertifioidaan määrävuosien välein.
Radan basalttikiven kitkakerroin kasteltuna vastasi liukasta jäätikköä (0,13). Kasteltu betoni oli jo pitävämpi – kitkakerroin 0,3 - mutta edelleen huomattavasti liukkaampi kuin kesäkuiva asfaltti. Tieliikenneasetuksen mukainen vähintäin -5 m/s2 hidastuvuus kuivalla pitävällä alustalla (kitkakerroin 0,8) saavutettiin käytännössä kaikilla yhdistelmillä jo kastellulla betonillakin (kitkakerroin 0,3). Haastavin olosuhde oli ns split, eli kun vasemman puolen pyörät olivat pitävällä betonilla ja oikean puoleiset liukkaalla basaltilla. Kuva: Jussi Knaapi
Lisäksi Suomen puhdas ilma, neitseellisen veden käyttömahdollisuus kasteluun ja kohtuullisina pysyvät ulkolämpötilat ovat osatekijöitä, jotka auttavat pitämään olosuhteet vertailukelpoisina. Verrattuna Keski-Eurooppaan, jossa ylläluetellut tekijät vaativat radan puhdistusta ja tarkistusmittauksia kulloisenkin testipäivän olosuhteiden varmistamiseksi. Mittausalue kasteltiin määrävälein, tarvittaessa ennen jokaista vetoa, jolloin kitkaominaisuudet pysyivät vakioina.
Hidastuvuudet mitattiin VBOX 3D-kiityvyys/hidasvuusmittarilla sekä videokameralla kuvaten.
Katso kuvat
VBOX 3D mittari ja hallintaohjelmisto tuottavat vaivatonta mittadataa, josta oli irrotettavissa sekä keskimääriset, että maksimihidastuvuudet ja jarrutusmatkat suorina tulosteina. Rataprofiilissa näkyi vastaava ajoneuvon sijainti mittauksen aikana. Kuva: Jussi Knaapi
Jokainen veto listattiin vielä excel-taulukkoon kommenttien kera Kuva: Jussi Knaapi
Kuvaus videolle ja varmistus aikajanalta antoi hidastuvuusvarmistuksen vielä toiseen kertaan. Visuaaliset havainnot täydensivät arviot. Kuva: Jussi Knaapi
Eri vuosien (2016–2019) mittausvetojen luku nousee reilusti yli 500:n. Kuva: Jussi Knaapi
Vaunujen jarrut testattiin katsastusasemalla. Traktorin jarrutestaus on teknisesti hankalaa ja jätettiin tekemättä. Kuva: Jussi Knaapi
Lukkiintumattomat FAG-jarrunavat toimivat sekä FMG-, että Weckman vaunussa tasaisesti, kunhan alkukankeudet oli saatu poistettua. Kuva: Jussi Knaapi
Sekä hidastuvuus, että jarrutuksen tasaisuus todettiin olevan kunnossa. Kuva: Jussi Knaapi
Vuonna 2018 renkaiden ja jarrujen lämpenemistä seurattiin myös lämpökameralla. Vaaleat alueet, Kuva: Jussi Knaapi
Mustavalko-lämpökuvassa renkaiden lämpiäminen näkyy myös selvästi. Kuva: Jussi Knaapi
Jarrukehät loistavat kirkkaasti, mutta tasaisesti kertoen, että jarrut toimivat tasapainoisesti. Kuva: Jussi Knaapi
Kun rengas on jarrutuksen jälkeen pyörähtänyt 270 astetta, näkyy kuviossa alustaan hinkannut kohta lämpimämpänä. Myös jarrukehät hohkaavat lämpöä. Kuva: Jussi Knaapi
Taka- ja eturenkaiden erilainen lämpiämien näkyy selvästi, myös navat ovat lämmenneet. Tämä ei ole merkki ongelmasta, vaan normaali ilmiö. Kuva: Jussi Knaapi
Kaarreajotestissä (2018) palarenkaiden parempi sivuttaispito erottui verrattuna riparenkaisiin. Kuva: Jussi Knaapi
Kaikissa liukkaan alustan jarrutuksissa merkitystä on myös sillä, miten kuljettaja reakoi ja pitää yhdistelmän näpeissään. Voi jopa sanoa, että hyvä kuljettaja vastaa toimivaa ABS-jarrujärjestelmää! Kuva: Jussi Knaapi
