Piha kuosiin Kellfrin minikokoisella kaivinkoneella – kone päihittää lapion pensaskuoppia kaivaessa, mutta vaatii käyttäjältä taitoa

Kellfri on tullut tunnetuksi edullisista työlaitteistaan ja tarvikkeistaan. Erityisesti mönkijöiden varustevalikoima on laaja. Yrityksen mallistoon kuuluu myös eräs erikoisuus: vain reilut 500 kiloa painava ympäripyörivä kaivinkone. Sen me tietysti kokeilimme.
Kellfri ME12:n työpainoksi punnittiin 580 kiloa. Jämäkämpi kuski voikin muodostaa jopa viidesosan kokonaismassasta.
Kellfri ME12:n työpainoksi punnittiin 580 kiloa. Jämäkämpi kuski voikin muodostaa jopa viidesosan kokonaismassasta. Kuva: Arto Turpeinen
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kaupungistumisen aiheuttama tarve yhä pienemmälle ja kompaktille kalustolle on toistunut rakennuskonevalmistajien puheissa taajaan. Useimmilla merkeillä onkin tarjota noin tonnin painoisia kaivinkoneita – tietyt merkit ovat nimenomaan erikoistuneet pienemmän kokoluokan maarakennuskalustoon.

Kellfri ME12 vie kaluston kutistamisen uudelle asteelle, sillä punnittu työpaino on ainoastaan 580 kiloa. Leveys on puolestaan 72 cm ja korkeus turvakaaren yläosaan alle kaksi metriä. ME12 ei ole Kellfrin ainoa kaivinkone, sillä tarjolla on useampi malli traktoreihin liitettäviä kaivureita, sekä mönkijällä vedettävä laite, joka saa voimansa omasta moottorista.

Vetotehoksi ilmoitetaan 900 kiloa. Pohjapanssarin päälle alkaa nopeasti kerääntyä hiekkaa ja muuta materiaalia.
Vetotehoksi ilmoitetaan 900 kiloa. Pohjapanssarin päälle alkaa nopeasti kerääntyä hiekkaa ja muuta materiaalia. Kuva: Arto Turpeinen
Kellfrissä on käytössä Kohlerin bensiinimoottori. Tehoa on kokonaista 9,5 hevosvoimaa. Tarvittaessa käynnistyksen voi hoitaa myös narusta nykäisemällä – mutta tällöin tarvitaan apumies, joka istuu kyydissä, sillä istuimessa on turvakatkaisin.
Kellfrissä on käytössä Kohlerin bensiinimoottori. Tehoa on kokonaista 9,5 hevosvoimaa. Tarvittaessa käynnistyksen voi hoitaa myös narusta nykäisemällä – mutta tällöin tarvitaan apumies, joka istuu kyydissä, sillä istuimessa on turvakatkaisin. Kuva: Arto Turpeinen

Bensamoottorin voimalla

Kellfri ME12 poikkeaa jonkinasteisista kilpailijoistaan jo pelkästään moottorinsa osalta, sillä voimanlähteenä toimii nelitahtinen bensamoottori. Tehoksi ilmoitetaan 9,5 hevosvoimaa. Ensimmäisissä versioissa merkki oli Briggs &Stratton, testikoneessa valmistajaksi oli vaihtunut Kohler. Moottori kuuluu Command Pro -tuoteperheeseen.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Käynnistys hoidetaan sähköstartin voimin. Akulle ja hydrauliikansuodattimelle pääsee käsiksi irrottamalla jalkatilan ritilä. Kaasu- ja rikastinvivuille on vedetty vaijerit kuljettajan istuimen viereen. Mikäli akun virta loppuu tai startti rikkoontuu, niin moottorin saa periaatteessa käyntiin myös narusta vetämällä.

Tässä tapauksessa tarvitaan kuitenkin apumiestä istumaan kyydissä, sillä istuimessa on turvakytkin, joka ilman painoa sammuttaa moottorin. Kytkin on melko jäykkä, sillä kevyemmän kuskin kaivaessa moottori saattoi yskiä, mikäli kone heilahti voimakkaasti ja istuintaakka keveni.

Maavaraa on ainoastaan muutamia senttejä. Kovalla nurmella Kellfri tosin kulkee lähes jälkiä jättämättä.
Maavaraa on ainoastaan muutamia senttejä. Kovalla nurmella Kellfri tosin kulkee lähes jälkiä jättämättä. Kuva: Arto Turpeinen
Kellfrin suurin nostokorkeus kauhan pohjasta mitattuna on 158 cm. Reilun kauhan kääntökulman ansiosta tavara myös pysyy kauhassa melko hyvin. Periaatteessa lastaaminen onnistuu siis myös hieman korkeampaankin kärryyn.
Kellfrin suurin nostokorkeus kauhan pohjasta mitattuna on 158 cm. Reilun kauhan kääntökulman ansiosta tavara myös pysyy kauhassa melko hyvin. Periaatteessa lastaaminen onnistuu siis myös hieman korkeampaankin kärryyn. Kuva: Arto Turpeinen
Käännön moottori hammastuu kehälle ulkopuolelta ilman suojausta. Testikoneessa kehää rasvataan hytin lattiaan asennetun nipan kautta.
Käännön moottori hammastuu kehälle ulkopuolelta ilman suojausta. Testikoneessa kehää rasvataan hytin lattiaan asennetun nipan kautta. Kuva: Arto Turpeinen
Ohjaamon tarrassa varoitetaan huolehtivasti voimalinjojen läheisyydessä työskentelystä, mikä lienee koneen kokoluokka huomioiden hieman liioittelua.
Ohjaamon tarrassa varoitetaan huolehtivasti voimalinjojen läheisyydessä työskentelystä, mikä lienee koneen kokoluokka huomioiden hieman liioittelua. Kuva: Arto Turpeinen
Päärele oli suojattu ohuella muovikotelolla ja eristenauhalla. Tukevampiakin vaihtoehtoja lienee tarjolla.
Päärele oli suojattu ohuella muovikotelolla ja eristenauhalla. Tukevampiakin vaihtoehtoja lienee tarjolla. Kuva: Arto Turpeinen

Pieni maavara

Kellfrin maavara on todella pieni – kätilötermein ilmaistuna kaksi sormenleveyttä. Kuivalla nurmella kone menee keveästi juurikaan jälkiä jättämättä, mutta pienen maavaran vuoksi kovin pehmeälle ei kannata ajaa. Kokopitkä pohjapanssari kaareutuu ylös molemmista päistä, mikä parantaa etenemistä hieman, sillä rakenteessa ei ole jyrkkiä tökkääviä kulmia. Kotelon sisään kuitenkin kertyy helposti maa-ainesta.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kääntömoottori niveltyy kehälle ulkopuolisella rattaalla. Rakennelma on täysin näkyvillä, joten rattaiden puhtauteen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä koteloimattomiin rattaisiin kertyy väistämättä likaa. Toisaalta kääntökehän kunnon tarkkailu on helppoa.

Kellfri ME12:n ensimmäisissä kehitysversioissa käännön kehä olisi pitänyt rasvata alakautta pohjapanssari irrottamalla, mikä ei ole helpoimpia operaatioita. Puutteellinen rasvaus aiheutti pieniä teknisiä murheita. Tuotekehitystä on kuitenkin tapahtunut, sillä testikoneessa rasvanippa oli tuotu ohjaamon lattiaan, mikä helpottaa rasvausta huomattavasti.

Kellfrin hydrauliikkaa ohjataan kuljettajaa lähinnä olevilla vivuilla ja tela-ajoa etummaisilla. Puskulevyn ja lisähydrauliikan vipu on äärivasemmalla. Hieman hämmentävästi kahvat eivät ole sivusuunnassa symmetrisesti.
Kellfrin hydrauliikkaa ohjataan kuljettajaa lähinnä olevilla vivuilla ja tela-ajoa etummaisilla. Puskulevyn ja lisähydrauliikan vipu on äärivasemmalla. Hieman hämmentävästi kahvat eivät ole sivusuunnassa symmetrisesti. Kuva: Arto Turpeinen

Hallinta vaatii totuttelua

Kellfrin hydrauliikkaa hallitaan isompien koneiden tapaan kahdella erillisellä vivulla. Samoilla, identtisen näköisillä ohjaussauvoilla hallitaan myös tela-ajoa ja puskulevyä. Periaatteessa voisi olettaa, että kaivuvivut olisi asennettu sivusuunnassa symmetrisesti, mutta Kellfrin tapauksessa on päädytty ratkaisuun, jossa kuljettajaa lähinnä olevat vivut ohjaavat puomistoa ja kauempana olevat telastoa. Tämä aiheuttaa alussa pientä hämmennystä – hydrauliikan ohjaussauvat kuitenkin tunnistaa tyven kumisuojuksista.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kaikki vivut niveltyvät suoraan venttiililohkoon. Pehmeämmät liikkeet vaativat reipasta keskittymistä, sillä liikkeet ovat enemmän tai vähemmän on/off-tyyppisiä. Kuopan kaivaminen luontuu sujuvasti, mutta viimeistään puomin liikuttamiseen yhdistetty ylävaunun kääntö aiheuttaa kaivutyöhön nykiviä liikkeitä. Yhtäaikaisten liikkeiden tekemisen vaikeuden vuoksi tasaaminen on hankalaa, vaikka monttua kyllä syntyy varsin mukavasti. Omatoimiselle tuunailijalle rakenne tosin avaa mahdollisuuksia. Venttiilikarojen muotoilulla liikkeitä saattaisi olla mahdollista pehmentää.

Nykivyys korostuu tela-ajossa. Vaikka kahvoista ottaisi kiinni juuresta, niin etenkin asfaltilla eteneminen on erittäin tökkivää. Pienemmän kitkan pinnalla ajaminen helpottuu selvästi. Ajamista on kätevämpää hallita vetämällä kahvoista itseen päin, eli käytännössä on näppärämpää edetä peruuttamalla.

Kovinkaan ergonomiseksi työskentelyä ei voi kutsua, vaikka istuinta saakin liu’utettua hieman pitkittäissuunnassa. Melutaso on kuitenkin kohtuullisella tasolla, eikä täysiä moottorinkierroksia välttämättä edes tarvita, mikä puolestaan rauhoittaa hydrauliikankin toimintaa. Toisaalta tämäntyyppisellä koneella tuskin edes urakoidaan pidempiä aikoja putkeen.

Koneen vakiopakettiin kuuluu kynsikauha. Mahdollista on myös hankkia mm. luiskakauha ja maapora. Hydrauliikan tuotoksi kerrotaan 22 litraa minuutissa. Erityisen kätevä lienee kahmarikauha esim. polttopuiden käsittelyä varten.
Koneen vakiopakettiin kuuluu kynsikauha. Mahdollista on myös hankkia mm. luiskakauha ja maapora. Hydrauliikan tuotoksi kerrotaan 22 litraa minuutissa. Erityisen kätevä lienee kahmarikauha esim. polttopuiden käsittelyä varten. Kuva: Arto Turpeinen
Noin 80 kilon kuorma saa konee keikkaamaan sivusuuntaan. Vakiokauhalla kaivaminen on kuitenkin vakaata ja kuoppaa syntyy pehmeään maahan vaivattomasti.
Noin 80 kilon kuorma saa konee keikkaamaan sivusuuntaan. Vakiokauhalla kaivaminen on kuitenkin vakaata ja kuoppaa syntyy pehmeään maahan vaivattomasti. Kuva: Arto Turpeinen
Telojen kireyttä säädetään yksinkertaisella pulttimenetelmällä.
Telojen kireyttä säädetään yksinkertaisella pulttimenetelmällä. Kuva: Arto Turpeinen
Tankkaaminen on jonkin verran vaivalloista, sillä täyttöaukko sijaitsee erittäin syvällä. Pitkäkaulainen suppilo tai erillinen letku on tarpeen.
Tankkaaminen on jonkin verran vaivalloista, sillä täyttöaukko sijaitsee erittäin syvällä. Pitkäkaulainen suppilo tai erillinen letku on tarpeen. Kuva: Arto Turpeinen
Tankkaamisessa pitkäkaulainen suppilo tai erillinen letku on tarpeen.
Tankkaamisessa pitkäkaulainen suppilo tai erillinen letku on tarpeen. Kuva: Arto Turpeinen
Hydrauliikan lämpötilaa on mahdollista tarkkailla perinteistä celsiusmittarista.
Hydrauliikan lämpötilaa on mahdollista tarkkailla perinteistä celsiusmittarista. Kuva: Arto Turpeinen

Myös lisälaitteita tarjolla

Kellfrin kaivinkoneen kauppaan kuuluu 30 cm leveä kynsikauha. Erikseen on hankittavissa luiskakauha, useampi erikokoinen maapora sekä hieman hämmentävästi myös routakoukku, joka lienee lähinnä tarkoitettu kovemman maan irrotteluun. Erityisen kätevä lisälaite voisi olla kivikouraksi nimetty kahmari, jolla irtoesineiden käsittely helpottuu.

Kaivupuomissa on myös valmis kiinnike ns. peukalolle, mikäli joku haluaa rakennella itse kauhan päällä laskeutuvan läpän. Hieman äkkinäisen hydrauliikan omaavan koneen käyttökelpoisuutta edellä mainitut ratkaisut parantavat selvästi. Hydrauliikan tuotoksi ilmoitetaan 22 litraa minuutissa.

Vakiokauhalla työskentely etenkin pitkittäissuuntaan on vakaata, eikä sivusuuntaankaan keikkumista tapahtunut. Pienestä massasta johtuen kaatokuormat sivulle ovat kuitenkin varsin vaatimattomat. Puomi suorassa koneen saa helposti kippaamaan 80 kilon massalla kauhassa seisten.

Pieniin töihin

Vaikka Kellfri ME12:n hallinta ei olekaan markkinoiden helpointa, niin tarkoituksenmukaiset askareet kyllä hoituvat. Konetta markkinoidaan esimerkiksi puutarhojen kaivutöihin ja kaapelien tai putkien asennukseen. Esimerkiksi vanhat marjapensaat poistuvat hiekkaisesta maasta helposti, eikä istutuskuoppien kaivaminenkaan aiheuta ongelmia. Tarkan jäljen tekeminen kuitenkin vaatii pitkää pinnaa.

Koneen hankkineen kannattaa tarkastaa kaikkien ruuvien ja pulttien kireys ennen urakoinnin aloittamista. Testikoneessa esim. kaasuvaijeri irtosi kiinnikkeestään jo alkuvaiheessa. Myös huolellinen rasvaus on tarpeen.

Kellfri:n mikrokaivukone on kuitenkin pienimuotoiseen kaiveluun aivan sopiva laite, kunhan ottaa huomioon laitteen rajoitteet – eikä tarkoituksena ole tehdä tarkkaa viimeistelytyötä. Kuljettajalta vaaditaan myös hyviä hermoja kulmikkaan ajettavuuden takia. Houkuttelevuutta lisää koneen hinta – ohjehinnaksi ilmoitetaan 7 190 euroa + alv 24 %. Verolliseksi hinnaksi siis muodostuu 8 915,60 euroa. Tähän hintaan saa toki satoja lapioita, mutta toisaalta Kellfri rökittää kaivutehossa läjällisen lapioita ja talkooporukkaa.

Katso video, miten Kellfriltä hoituivat puutarhatyöt !

Lue lisää