Hydraulimoottoreiden toiminta ja rakennetyyppien tunnistaminen

Säteismäntämoottori, joka on sijoitettu yhteen pyörän navan kanssa. Tästä rakenteesta käytetään nimitystä napamoottori. 

Ulkopuolisilla sylintereillä toteutetussa säteismäntä-moottorissa erilliset sylinterikappaleet on helposti tunnistettavissa. 

Hammaspyörämoottorissa tulo- ja paluuliitännät ovat yleensä moottorin vastakkaisilla sivuilla. 

Siipimoottori on tehoonsa nähden pienikokoinen. Se muistuttaa ulkonäöltään usein geroottorimoottoria. 

Kiinteätilavuuksinen aksiaalimäntämoottori muistuttaa ulkoisesti vastaavan rakenteen omaavaa hydraulipumppua. 

Geroottori- ja orbital-moottorit ovat tehoonsa nähden pienikokoisia. Virtausliitännät ovat tavallisesti sijoitettu porrastetusti. 

Säätyvätilavuuksinen aksiaalimäntämoottori, jossa säätösylinteri on sijoitettu moottorin perään. Katso pumpun toimintaperiaate oheisista rakennekuvista. 

Hydraulimoottorin periaate on, että nesteen paine pakottaa moottorissa olevat mekaaniset osat liikkeelle. Hammaspyörämoottorissa neste työntää tiellään olevaa hammasta eteenpäin. Ensimmäisen hampaan siirryttyä paineen tieltä, tulee nesteen virtauksen kohdalle hammaspyörän seuraava hammas ja niin edelleen. Lopputuloksena on pyörintäliike, jonka voima riippuu nesteen paineesta ja nopeus virtauksen nopeudesta.

Samalla tavoin mäntämoottorissa kukin sylinteriryhmässä oleva mäntä vuorollaan osuu hetkeksi painekanavan kohdalle, ja paineen vaikutuksesta mäntä liikkuu eteenpäin. Tämä pitkittäissuuntainen liike muutetaan erilaisilla mekaanisilla ratkaisuilla pyörintäliikkeeksi.

Esimerkiksi kun mäntä liikkuu aksiaalimäntämoottoreissa ulospäin sylinterissä, tuuppaa se käyttöakselin päässä olevaa levyä kappaleen matkaa eteenpäin, sillä levy on vinossa asennossa mäntään nähden. Seuraava kohdalle tuleva mäntä alkaa työntää levyä jo ennen kuin edellinen on päässyt liikkeensä loppuun. Tämä aikaansaa akselin katkeamattoman pyörintäliikkeen.