Kannattaako käytetty kone ostaa Suomesta vai tuoda se ulkomailta?

Suomessa on vain harvoin myynnissä kumitelatraktoreita. Kuvassa oleva Caterpillar Challenger 45 on myyty uutena Englantiin, josta se on tullut Ruotsiin. Ostimme kunnostuksen tarpeessa olevan koneen suoraan tilalta. Catin perässä oleva 10 metrinen Väderstad-äes on sen sijaan myyty uutena Suomeen. Onneksi se löytyi Hankkijan vaihtokonevarastosta, sillä näin suuren käytetyn äkeen tuonti Ruotsista olisi maksanut maltaita. Hankkija otti myös vanhan äkeen vaihdossa, mikä lisäsi kotimaisen vaihtoehdon kiinnostavuutta. Kuva: Uolevi Oristo

Suomessa vallitsee krooninen hyvien ja vähän ajettujen vaihtokoneiden puute, jota korvataan tuonnilla. Meillä tarvitaan esimerkiksi tehokkaita korjuukoneita, mutta niiden käyttömäärät jäävät ilmaston saneleman lyhyen käyttökauden vuoksi väkisinkin pieniksi. Routa rajoittaa maarakennuskoneiden käyttöä, onneksi lumityöt saattavat joskus nostaa kuormauskaluston käyttöastetta.

Käytettyjen koneiden tuonti ulkomailta Suomeen alkoi 1970-luvulla. Asialla olivat silloin pääasiassa välittäjät: legendaarinen konekauppias Unto Koppinen kollegoineen kuskasi isäntiä pääasiassa Iso-Britanniaan tekemään löytöjä sikäläisten konekauppiaiden pihoille. Erikoistuneiden konekauppiaiden käyttö oli järkevää, koska välittäjä tiesi, kenen kanssa kannatti tehdä kauppaa.

Suomi ei myöskään ollut EU:n jäsen, joten jokainen kone piti tullata erikseen. Myös koneen maksaminen ennen EU:ta oli usean päivän prosessi.

Seuraavassa on kerrottu vuosien varrella kertyneitä omakohtaisia kokemuksia käytettyjen tuonnista. Nämä ovat vain havaintoja ja käytännön kokemuksia – eivät konkreettisia ohjeita siitä, kuinka tulisi toimia. Varsinkin rekisteröintikäytännöt vaihtelevat mm. koneen iän mukaan, joten tässä jutussa kerrotuille havainnolle ei myönnetä takuuta.

Käytettyjen maatalous- ja maarakennuskoneiden tuonti on nykyään pääosin ammattimaista ja vakiintunutta toimintaa. Asialla ovat sekä koneiden viralliset Suomen edustajat että vaihtokonekauppaan erikoistuneet liikkeet.

Monet koneen tarvitsijat käyvät edelleen ostamassa koneensa itse. Kielitaitoa tarvitaan, ja myös ammattisanasto pitää hallita, varsinkin jos aikoo ostaa koneen suoraan asiakkaalta ja sen käyttö- ja huoltohistoria kiinnostaa. Tarvittaessa kannattaa ottaa sellainen tulkki mukaan, joka pärjää muuallakin kuin turistikohteissa.

Käytännössä tuonti painottuu muutaman vuoden ikäisiin koneisiin. Maatalouskonerintamalla suosikkina ovat isot traktorit ja leikkuupuimurit sekä erikoiskoneet, joita on Suomessa tarjolla vain vähän. Sen sijaan noin 100 hevosvoiman traktorit ovat pääsääntöisesti melko kalliita myös ulkomailla, koska niillä on laajempi asiakaskunta kuin isoilla ja niin paljon ajetuilla koneilla, että ne eivät enää kiinnosta urakoitsijoita.

Koneurakoitsijalle uusi konekanta on kilpailuvaltti, minkä vuoksi isoja ja paljon ajettuja, mutta teknisesti toimintakuntoisia traktoreita ja puimureita on suhteessa hyvin tarjolla. Itä-Euroopan isot tilat eivät enää hanki käytettyjä koneita.

Monet maahantuojat paikkaavat tarjontaansa tuomalla sellaisia koneita, joita meillä ei ole saatavissa. Hankkija on tuonut maahan lähinnä John Deeren leikkuupuimureita sekä isoja 6R- ja 7R-sarjan traktoreita, kertoo tuotepäällikkö Jukka Lehtinen Hankkijalta. Ajettavia ruiskuja tulee muutama vuodessa, koska sellaisia ei Suomesta saa käytettyjä, ja uusien ajettavien myyntikin on harvinaista.

Hankkija täydentää vaihtokoneiden valikoimaansa tuomalla ulkomailta sellaisia koneita, joita ei Suomesta löydy. Kysyntä kohdistuu pääasiassa John Deere 6R ja 7R -sarjan traktoreihin ja isoihin leikkuupuimureihin. Kuva: Tapio Vesterinen

Mielestäni ainakin käytettyjen traktoreiden hintaero Suomen ja euromaiden välillä on tasoittunut. Euron ulkopuolisten maiden kiinnostavuus vaihtelee valuuttakurssien mukaan. Tällä hetkellä Ruotsin kruunu on edullinen, mikä näkyy esimerkiksi sieltä tuotavien henkilöautojen määrässä. Englannin punta on myös toistaiseksi edullinen, mutta brexit vaikuttaa valuuttakursseihin, mikäli se joskus toteutuu. Euron tärkein ominaisuushan on, että se on poistanut valuuttariskit euromaiden välisestä kaupasta.

Käytettyjä koneita tulee paljon Iso-Britanniasta, jossa koneiden liisaus vuodeksi tai kahdeksi on yleistä. Tällainen kone on hyvä valinta, koska yleensä sen huolto- ja käyttöhistoria tiedetään. Vanhemmissa koneissa näkyy kuitenkin brittien tapa käsitellä koneita, mikä on huomattavasti huolettomampi kuin keski-eurooppalaisten.

Koneiden pitkäaikaisvuokraus yleistyy Suomessakin, mikä tulee lisäämään käytettyjen koneiden tarjontaa. Tarjonnan lisääntyminen vaikuttaa toivottavasti myös uudenkarheiden vaihtokoneiden hintoihin, jotka ovat usein niin korkeita, että käytetyn koneen käyttötuntihinta nousee korkeammaksi kuin uutena ostetun.

Koneen ostaminen toisesta EU- maasta on sisämarkkinakauppaa, eli sen pitäisi olla lähes yhtä helppoa kuin kaupan teko kotomaassa. Periaatteessa näin on, mutta maiden välisissä kauppatavoissa on eroa.

Ulkomaista ostajaa ei tunneta, mikä pakottaa myyjän olemaan varovainen. Asiakkaan ei kannata siis loukkaantua, mikäli häntä ei oteta yhtä avosylin vastaan kuin tutun konekauppiaan luona.

Ostajan ei kannata luulla, että hän saa koneen mukaansa pelkkää laskua vastaan. Kone lähtee vasta, kun rahat ovat myyjän tilillä, mikä on ostajan kannalta riskialtista. Siksi koneita kannattaa ostaa mieluiten luotettavalta vaikuttavasta alan liikkeestä – samaa merkkiä uutena myyvä liike on usein paras.

Oman toivemerkin suomalaiselta maahantuojalta kannattaa myös kysyä käytettyä konetta, sillä koneen ostaminen kotimaasta on helpoin ja turvallisin vaihtoehto. Suomalainen kauppias ottaa yleensä myös vanhan koneen vaihdossa ja järjestää tarvittaessa rahoituksen lopulle kauppasumalle.

Suomalaiset ovat matkoillaan tottuneet turistirysien tinkimiskulttuuriin. Konekauppaa tehdään kuitenkin eri tavoin. Esimerkiksi Saksassa koneiden hinnat ovat käytännössä samalla todellisia myyntihintoja. Mikäli asiakas onnistuu tinkimään saksalaiselta konekauppiaalta 300 euroa, niin kauppias tuntee tehneensä suuren palveluksen asiakkaalleen.

Mikäli olet ostamassa melko edullista konetta yksityishenkilöltä, niin käteismaksu helpottaa yleensä kaupankäyntiä. Riski pienenee, jos koneen saa heti kyytiin, kun omistusoikeus on siirtynyt.

Mikäli ostaja on arvonlisäverovelvollinen Suomessa, niin silloin koneen voi ostaa ilman arvonlisäveroa. Mikäli koneen tuo EU:sta, niin arvonlisäveroa ei tarvitse maksaa, mikä alentaa rahoituskustannuksia. EU:n ulkopuolta tuodusta koneesta joutuu aina maksamaan ALV:n sekä mahdollisen tullimaksun.

Myyjä huolehtii yleensä rekisterissä olevan traktorin omistuksen siirron rekisteröintiviranomaisille, jotta hän saa vakuutusmaksut lakkaamaan.

Traktorit ja useimmat moottorityökoneet on myös rekisteröitävä, mihin tarvitaan uudehkojen koneiden osalta valmistajan vakuutus. Sen saa yleensä maksua vastaan merkin suomalaiselta edustajalta.

Ostajan kannattaa kuitenkin ottaa alkuperäinen rekisterinumero talteen, koska siitä saattaa olla hyötyä varsinkin silloin, kun rekisteröidään vanhaa konetta Suomeen. Viranomainen voi tuurilla löytää koneen tekniset tiedot esim. Saksan katsastusorganisaation järjestelmästä, mikä helpottaa rekisteröintiä.

Ulkomaisista rekisteröintipapereista on apua lähinnä vanhojen koneiden osalta, jotka on valmistettu ennen vuotta traktoridirektiivin voimaantuloa. Tyyppikilvessä oleva CE-merkintä helpottaa rekisteröintiä. EU:n ulkopuolelta tuotavien koneiden rekisteröinti on huomattavasti hankalampaa.

Puimuri on leveytensä vuoksi ongelmallinen kuljetettava. Puimurin tuonti Tanskasta maksoi sekä laiva- että autorahtina noin 6 000 euroa. Valitsimme autokyydin, koska se oli vaivattomampi ja myös asiakkaalle riskittömämpi vaihtoehto, sillä kone tuli tanskalaiselta tilalta kotipihaan asti ilman välikuormauksia. Kuljetusliikkeellä oli puimureiden kuljetukseen tehty jatkettava ja katkaistava lavetti, jonka ”piippuhylylle” mahtui 6,2 metrin leikuupöytä. Kuva: Uolevi Oristo

Puimurista otettiin renkaat pois, jotta kuljetusleveys alitti kolme metriä eikä tarvittu erikoiskuljetuslupia. Puimurin ajo lavetilta sujui helposti. Ensin asennettiin renkaat paikoilleen, minkä jälkeen kuljettaja tyhjensi ilmajouset ja kone jäi pyörilleen. Puimurin voi ajaa pois kyydistä, kun lavetin vetolaite eli hanhenkaula oli irrotettu. Kuva: Uolevi Oristo

Netin vaihtokonesivut helpottavat ratkaisevasti käytetyn koneen hankintaa ulkomailta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että netissä on runsaasti huijareita. Hälytyskellojen pitää soida, jos koneen hinta on poikkeuksellisen edullinen. Koneiden hintojen vertailu on netissä helppoa, joten erittäin edullinen kone, jota myy yksityishenkilö tai muu sellainen, on erittäin suurella todennäköisyydellä huijausta. Käytettyjen koneiden välittäjät ostavat ”oikeasti edulliset” koneet heti omaan myyntivarastoonsa!

Netissä olevat kuvat kannattaa tarkistaa huolella. Ulkomaisen myyjän ilmoituksissa on ollut jopa suomalaisten vaihtokoneiden kuvia!

Lehdissä on joskus artikkeleita, joissa kerrotaan, kuinka hyväuskoista asiakasta on vedätetty maksamaan kone ennakkoon. Kuulostaa uskomattomalta, mutta monet hämäristä kauppamiehistä ovat todella eteviä. Vastasin itse erääseen huijaukseksi epäilemääni ilmoitukseen pelkästä kiinnostuksesta. Myyjä yritti saada ennakkomaksun koneesta, mutta suostui viimein siihen, että hän toimittaisi koneen satamaan, jonne tulisimme konetta rahojen kanssa vastaan. Saimme nettilinlinkin, josta pääsi uskottavan tuntuisille kuljetusliikkeen verkkosivuille ja siellä olevaan palveluun, jonka mukaan koneen kulkua kohti satamaa voi seurata. Huijari paljasti kuitenkin itsensä, kun hän alkoi tivata rahtimaksua jo ennen kuin koneen piti tulla satamaan…

Traktoreiden ja työkoneiden varustelussa on eroja. Keski-Euroopassa käytetään erilaista vetokoukkua kuin meillä, minkä vuoksi oikealla koukulla varustetun koneen löytäminen esimerkiksi Saksasta on kiven alla. Uusi koukku maksaa yleensä 3–5 tuhatta euroa, minkä lisäksi tulee esim. moottorilämmitin sekä muiden mahdollisten varusteiden puuttuminen.

Rahti Keski-Euroopasta vaihtelee kuljetusvälineen mukaan. Laivarahti on yleensä edullisin vaihtoehto, mutta jokainen kuljetusvälineen vaihto supistaa sen hintaeroa suoraan maantiekuljetukseen nähden. Satamat laskuttavat myös omia varastointi- ja käsittelykuluja, joista kertyy helposti muutaman satasen lasku.

Monet satamat ja laivayhtiöt eivät käsittele tai aja laivaan edes kumiteloilla kulkevaa konetta, joten ne on yleensä kuljetettava aina lavetilla.

Traktoreiden ja muiden 2,55/3 metriä leveiden laitteiden rahti on edullista, koska maantiekuljetuksissa ei tarvita erikoiskuljetuslupaa. Työkoneiden laivarahti menee yleensä koneen ns. kaistamitan ja painon perusteella. Mikäli kone on leveämpi kuin kuorma-autot, niin metrihinta nousee ja saattaa olla jopa kaksinkertainen, jos kone vie laivasta kahden irtoperän leveyden verran.

Traktorin voi tilata myös rekalla Suomeen, mikä voi olla edullisin vaihtoehto, mikäli koneen joutuu ensin rahtaamaan esim. Travemünden satamaan ja sieltä Suomeen ja edelleen rekalla kotiin.

Karkeana kustannusarvioina voi sanoa, että traktorin tuontiin, rekisteröintiin sekä tarvittaviin varusteiseen kuluu 5 000–8 000 euroa. Konetta kannattaa yleensä myös käydä katsomassa, jolloin tuonnin kulut saattavat nousta kymppitonniin.

Puimuria ei tarvitse rekisteröidä, mutta sen rahti on vastaavasti kalliimpi, joten viisi tonnia ei riitä kuin Ruotsin tuontiin…

Käytettyjen koneiden osalta ulkomainen tarjonta on runsasta, mutta jäitä hattuun, ennen kuin ostokuume yllättää.

Uudehkon käytetyn koneen rekisteröinnissä tarvittavan valmistajan vaatimustenmukaisuus eli COC-todistuksen saa maahantuojalta. Fendt-tuotepäällikkö Niko-Pekka Kyllönen kertoo, kuinka todistuksen saa Fendt-traktoreihin ja mitä se maksaa:

• Mikäli asiakas ilmoittaa tarvitsevansa Fendt-traktoriinsa COC-todistuksen, niin sen voi ostaa Agco Finlandin kautta. Agco Finland Oy toimii vain toimeksiannon välittäjänä. Uusi COC-todistus toimitetaan Saksan tehtaalta.

• COC-dokumentin saadakseen asiakkaan täytyy täytättää hakemuslomake valtuutetussa Fendt-huollossa, jossa hakemukseen merkitään 14 eri kohdan tiedot/hyväksyntäkoodit (esim. valaisimien E-koodit, joista selviää, että kyseiset komponentit täyttävät EU- määräykset).

• Mukaan on liitettävä myös 5 kpl kuvia määrätyistä kohdista, sekä ruutukaappauskuva huollon tietokoneen näytöltä, joka vahvistaa koneen nopeuden ym. (mahdolliset nopeuden alentamisvaatimukset).

• Nämä toimenpiteet asiakas maksaa itse suoraan huoltoon.

• Fendt-tuotepäällikkö toimittaa ne dokumentit, jotka asiakas tilaa. Agco Finlandin edustaja ei ota kantaa siihen, mitä kukin viranomainen vaatii.

• COC-todistuksen hinta on tällä hetkellä 1 250 euroa (alv 0 %) + 20 euroa (alv 0 %) toimitusmaksu.