Reittikelkat Koneviestin vertailussa – matkantekoon soveltuvat moottorikelkat

Koneviesti keskittyy kokeiluissaan työ ja hyötykäyttöön tarkoitettuihin koneisiin ja laitteisiin. Tällä kertaa pyysimme maahantuojilta ja valmistajalta kokeiluun reittikelkkaluokan tehokkaimmat kelkat. Mukana testissä olivat: Arctic Cat Riot X 8000 ES QS3 146”, Lynx Rave RE 850 3500 E-Tec, Ski-Doo Renegade X-RS 137”, Polaris INDY 850 XC 137 ES IDD sekä Yamaha Sidewinder L-TX GT 137.
Moottorikelkkavertailuun osallistui viisi kelkkamerkkiä: Arctic Cat Riot X 8000 ES QS3 146”, Lynx Rave RE 850 3500 E-Tec, Ski-Doo Renegade X-RS 137”, Polaris INDY 850 XC 137 ES IDD sekä Yamahar Sidewinder L-TX GT 137.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Moottorikelkkailu on muuttunut harrastuksena. Mukaan on tullut uusia käyttäjäryhmiä, joille on kehitetty sopivia kelkkoja. Puhtaiden reittikelkkojen lisäksi valikoimaan kuuluvat nykyään myös crossoverit ja syvänlumen- sekä vuoristokelkat.

Syvänlumen ja vuoristokelkan ominaisuudet eivät sovellu reittiajoon. Syynä on rakenteiden keventäminen, jolloin niiden mekaaninen kestävyys on samalla heikentynyt. Syvän lumen kelkkojen raideväli on myös huomattavasti kapeampi, ja siksi ajaminen reitillä on kiikkerää.

Sporttikelkkojen telastot ovat kasvaneet pituutta. Aikaisempi 307 cm:n telamatto on kasvatettu 330-senttiseksi ja entinen crossover 348 cm, eli 137”-matolla varustettu kelkka, mielletään nyt reittikelkaksi. Kokeilimme noin 10 vuotta sitten crossover-malleja, joissa oli samanmittainen matto. Nykyään crossoverit ovat pidempiä ja 137-tuumaiset ovat reittikelkkoja. Reittiajon vaatimuksia ajatellen alustat ovat tukevammin tehtyjä ja mattojen harjakorkeudet ovat maltillisempia umpilumen kelkkoihin verrattuna. Voimansiirrot ovat kaikissa samantyyppisiä, sähköinen peruutusvaihde löytyy kaikista.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Vuosituhannen vaihteessa Ski-Doo mullisti nykyaikaisen kelkan rakenteen REV-mallillaan. Kuljettaja siirrettiin eteenpäin ja moottoria ja variaattoria siirrettiin lähemmäs toisiaan. Kelkan pitkittäinen painopiste siirtyi lähelle ohjaustankoa. Kaikki vertailun kelkat ovat enemmän tai vähemmän REV-mallin perillisiä.

Kokeilussa mukana olleet kelkat on tehty reittiajoon. Eniten syvänlumen ominaisuuksia on Arctic Cat Riotissa, joka on tarkoitettu monikäyttökelkaksi retkikäyttöön. Mittojensa puolesta kelkat ovat hyvin lähellä toisiaan, raideleveys on käytännössä kaikissa sama, 107–108 cm. Kokonaismitassa on enemmän eroa. Mittasimme myös kuljetuspituuden, koska se määrittää kuljetusperävaunun koon. Eteläisen Suomen heikkolumiset talvet ovat siirtäneet harrastuksen pohjoiseen, ja siirtymiin tarvitaan kuljetuskalustoa.

Tehoa löytyy

Kokeiluun saaduissa kelkoissa on mallien tehokkaimmat moottorit. Polariksen ja BRP:n merkeissä oli 850-kuutioisten luokkaan kuuluvat kaksitahtiset, Yamahalla oli turboahdettu nelitahtinen Genesis ja Catilla 800-luokan kaksitahtinen. Lisäksi mukana oli verrokkina Ski-Doon Backcountry 600R. Pienempi kelkka oli mukana verrokkina, jotta ero kahden eri kokoluokan välillä tulisi käytännössä esiin.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Mukana olleet kelkat ovat mallisarjojensa yläpäästä, mikä näkyi myös iskunvaimentimissa: kaikissa oli lisäsäiliölliset säädettävät kaasuvaimentimet.

Tehosta kertovat myös kiihtyvyysmittauksen tulokset. Mittauspaikassamme oli tasainen polanne, jonka pinnassa oli hieman hieman irtolunta. Kuljettajien mukaan kaikilla oli alussa pito-ongelmia. Tärkeintä oli kuitenkin se, että mittaukset olivat vertailukelpoisia keskenään.

Kokeiltiin ja mitattiin

Kokeilun kelkat ovat täysin harrastekäyttöön tarkoitettuja, yhdessäkään ei ollut vetokoukkua, joten mittauksia tehtiin vähemmän kuin hyötykelkkavertailussa. Polttoaineen kulutus mitattiin koko kokeilun ajomatkalta. Melutasot mitattiin ohiajomeluina 7,5 m päästä 60 ja 80 km/h nopeuksissa. Kiihtyvyydet ja jarrutustehot mitattiin V-box-kiihtyvyysanturilla. Painot mitattiin tankit täynnä, telastoissa oli se lumi ja jää, joka niihin oli ajossa kertynyt.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kuljettajat arvioivat kukin henkilökohtaisten mieltymystensä mukaan sekä reitti- että umpisen ajoa. Kuljettajat vaihtoivat kelkkoja jatkuvasti 10–15 km välein. Reittiajossa on taulukossa näkyvissä myös toimintamatka, jonka yhdellä tankillisella voi ajaa. Reittiajossa se on huomionarvoinen seikka, että enää ei ole kyläkauppoja muutaman kilometrin välein. Rovaniemeltä alkaneen reissun ensimmäinen ajomatka oli Ranuan kautta Posiolle ja Rukalle, kokonaismatka 260 km. Välitankkaus oli Ranualla ja siitä noin 150 km Rukalle taitettiin tankkaamatta. Tankit alkoivat olla pohjillaan, kun päästiin perille.

Ajelureiteiltä oli kaikenlaista pintaa, sileästä vasta lanatusta ”kuplavolkkarin” kokoiseen patikkoon. Kaikille kelkoille kaikkein pahimpia olivat vinot ojan ylitykset. Hankalia olivat myös paikat, joissa reitti oli ylitetty raskailla työkoneilla, joiden jäljillä oli vinoja harjanteita.

Kuvat: Jussi Nykänen, Seppo Nykänen, Uolevi Oristo, testiryhmä: Kari Collin, Mika Haapiainen, Teppo Käkelä, Jussi Nykänen, Seppo Nykänen, Uolevi Oristo, Janne Räisä, Anssi Vainio, huolto: Jari Viljakainen, Teemu Pätsi, grafiikka: Pasi Nurmi