Kellfrin ruohon- ja lehtien kerääjä - Lehdet läjään mönkijävedolla

Kellfri-lehtikerurin paino on noin 265 kiloa, joten aivan ruohonleikkurilla laite ei liiku.

Säiliön tyhjentäminen on hankalaa, sillä stopparit estävät kuupan riittävän kallistamisen.

Säiliön tyhjentäminen on hankalaa, sillä stopparit estävät kuupan riittävän kallistamisen.

Harjakset heittävät lehdet 500 litran keruusäiliöön. Työleveys on 120 cm.

Voimanlähteenä toimii Loncinin 5,5 hevosvoimainen bensiinimoottori.

Liian alhaalle säädettynä laite repii mukaansa myös sammaleen.

Voima välittyy moottorilta harjaksille keskipakokytkimen ja remmivedon avulla.

Laajojen viheralueiden puhdistaminen ruohojätteestä ja pudonneista lehdistä on työläs jokasyksyinen operaatio. Haravan ja äänekkään lehtipuhaltimen seuraksi on kehitetty myös esimerkiksi ajettavalla ruoholeikkurilla vedettäviä kerääjiä, joissa lehdet lentävät pyörivien harjasten voimasta suoraan keruupussiin. Voimansa harja saa mekaanisesti renkaiden liikkeestä, josta johtuen liukkaalla nurmikolla laite saattaa toimia heikommin. Kellfrin astetta järeämpi ruohon- ja lehtien kerääjä poikkeaa hieman toimintaperiaatteeltaan, sillä harjan voimanlähteenä toimii erillinen polttomoottori.

Kellfri-lehtikerääjä on varsin jykevä ilmestys. Viimeistely ja työnjälki ovat tyydyttävällä tasolla. Laitteen kokonaisleveys on 175 cm ja työleveys 120 cm. Eturenkaiden koko on 16 x 6.50-8, kun takaosaa kannattelee koon 13 x 500-6 jousitetut tappipyörät. Etupään vaihtorenkaiden hinnaksi ilmoitetaan 89 euroa. Laitteen painoksi ilmoitetaan 265 kiloa, jonka vuoksi kerääjä on suunniteltu vedettäväksi mönkijällä tai puutarhatraktorilla, jossa on 50 mm vetokuula. Päältä ajettavaan ruohonleikkuriin laite soveltuu enintään tasaisilla ja kovilla pihoilla.

Lehtikerääjän toiminta perustuu siis harjaksiin, jotka pyörivät bensiinimoottorin siivittämänä heittäen roskat, kuten ruohon ja lehdet 500 litran/150 kilon kokoiseen keräyssäiliöön. Moottori on merkiltään Loncin, josta tehoa irtoaa 5,5 hevosvoimaan. Käynnistyvyydessä ei muutaman asteen lämpötilassa ilmennyt moitteen sijaa, eikä metelikään ollut häiritsevän suurin. Moottori on sijoitettu laitteen sivulle. Voima välittyy harjatelalle keskipakokytkimen ja hihnavedon avulla.

Ennen työskentelyn aloittamista laite säädetään oikeaan työskentelykorkeuteen käsikammella. Muoviseen kädensijaan liittyy mielenkiintoinen yksityiskohta, sillä se on asennettu paikalleen kierteellä. Toiseen suuntaan veivatessa kädensija siis pyöri ikävästi irti. Tämä toki asettuu paikalleen vaikkapa liimaamalla.

Omalla moottorilla toimivalla lehtien kerääjällä työskentely on erittäin tehokasta. Täysillä moottorinkierroksilla pyöriessään vauhtia voi pitää yllä reippaasti, mutta lehdet lentävät kyytiin kuitenkin helposti. Samaan syssyyn keräyskoppaan vilahtaa myös kävyt ja muut roskat. Liian alas säädettynä kerääjä on kuitenkin turhankin tehokas, sillä sammaleisemmat kohdat riipiintyvät säiliöön ilman vauhdin hidastumista.

Leveytensä vuoksi Kellfri-keruri ei sovellu aivan ahtaimpiin pensasväleihin. Hankalammista paikoista lehdet voi kuitenkin vaikkapa puhaltaa avarammalle alueelle, josta ne on helppo kerätä säiliöön. Kerääjä onkin parhaimmillaan isoilla ja tasaisilla nurmikentillä, joissa voidaan edetä laajoilla linjoilla. Kuoppaisilla ja kumpuisilla pihoilla työnjälki ei ole paras mahdollinen, sillä monttujen pohjalle harjakset eivät yllä. Kapeampi laite tekisi kuopissa puhtaampaa jälkeä, mutta samalla työteho olisi heikompi. Ratkaisu saattaisi olla esimerkiksi harjatelan keskiosaan asennettavat pidemmät, mutta taipuisammat harjalamellit.

Nurmella lehdenkerääjä käyttäytyy luontevasti ja on helppo vetää, mutta nopeammalla vauhdilla pihamaalta toiselle siirryttäessä laite kiemurtelee voimakkaasti, eikä ajokokemus ole mitenkään erityisen miellyttävä. Traktorimönkijää käytettäessä kerääjään on lisäksi asennettava erikseen valovarustus ja hitaan liikenteen varoituskolmio, mikäli mönkijä omat merkinantolaitteet eivät näy.

Vaikka säiliön täyttäminen luonnistuukin mallikkaasti, niin ongelmat alkavat tyhjentämisvaiheessa. Säiliön saa kevyesti kippaamaan vinssistä veivaamalla, mutta valitettavasti liikerata ei ole riittävä. Kippauskulma jää varsin loivaksi, sillä jostain syystä säiliöön on hitsattu liikettä rajoittavat stopparit, eikä kuuppaa saa kallistettua riittävän pystyyn.

Käytännössä lehdet joutuukin lappamaan laitteen sivulle käsin tai haravalla. Toinen vaihtoehto on kallistaa säiliö tyhjennysasentoon ja peruuttaa, mutta tässä tapauksessa lehdet leviävät varsin suurelle alueelle, sillä alalaita on hyvin lähellä maanpintaa. Stoppareiden tarkoitus lienee estää säiliön pohjan osuminen moottoriin. Emme kuitenkaan halunneet tärvellä testilaitetta rälläköimällä stoppareita irti, joten asia jäi varmistamatta.

Kokonaisuutena Kellfrin lehtien ja ruohonkerääjä oli kuitenkin periaatteessa varsin toimiva ja tehokas laite isommille alueille. Säiliön tyhjentämisen ongelmat kuitenkin heikentävät työtehoa- ja mukavuutta merkittävästi. Pienillä rakenteen muutoksilla asian saisi kuitenkin ratkaistua. Varisseet lehdet ovat keveitä, joten säiliön kyllä jaksaisi heilauttaa ympäri vaikka käsivoimin.

Omalla moottorilla varustettu kerääjä on luonnollisesti renkaiden akselista voimansa saavaa kerääjää selvästi kalliimpi. Testilaitteen hinnaksi ilmoitetaan 1 599 euroa (sis. alv 24 %), kun saman valmistajan kitkavetoisen kerääjän hinta on ainoastaan 199 euroa. Ammattimaisessa kiinteistöhoidossa tehokkuus toki maksaa itsensä takaisin.