Biotalous ja puun teollinen jalostus ovat voimakkaassa kasvussa. Tämä asettaa suuria haasteita puuraaka-aineiden hankintaketjuille, mutta erityisesti puun maantiekuljetuksiin. Jo nyt vaivaavaan ja yhä kasvavaan kuljettajapulaan sekä alan vaatimusten kiristyessä kasvavaan osaamisvajeeseen on herätty. Vastaus on ammatillinen koulutus, jossa oppilaitosten ja työnantajien yhteistyöllä alalle valmistuu enemmän ja osaamiseltaan valmiimpia puutavara-autonkuljettajia.
Puutavara-autonkuljettajien keski-ikä on yli 55 vuotta, mikä tarkoittaa seuraavien viiden vuoden aikana merkittäviä eläköitymisiä alalta. Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n mukaan tulevaisuudessa tarvitaan noin 250 uutta puutavara-autonkuljettajaa vuodessa, kun koulutusputkesta valmistuu nyt noin 100 kuljettajaa vuodessa. Tehtävää siis riittää.
Tällä hetkellä Savon Ammattiopistossa kuljetusalan perustutkintoa suorittaa noin 140 nuorta opiskelijaa. Näistä erikoistutaan puutavarapuolelle, kun perusteet, ammattipätevyys ja yhdistelmäkortti on suoritettu. Koulutustarjonta laajenee myöhemmin vielä maarakennusalan ammattitutkinnon osiin.
Koulutusta on syytä tuoda myös esille, sillä opiskelijat tarvitsevat harjoittelupaikkoja. Yksi tapa on järjestää erilaisia tapahtumia. Savon Ammattiopisto ja Ylä-Savon Ammattiopisto järjestivät yhteistyökumppaneiden kera puutavara-autojen maastoajotapahtuman viime marraskuussa Savon Ammattiopiston harjoittelualueella Kuopion Neulamäessä.
Tapahtumassa esiteltiin ammatillista koulutusta sekä kuljettajakoulutuksessa käytettävää kalustoa. Esillä oli myös ammattiopistojen yhteistyökumppaneiden kalustoa ja tuotteita. Kävijöillä oli mahdollisuus tutustua uutuusmalleihin koeajojen merkeissä Volvon ajokouluttujien opastuksella. Paikalla oli kahden päivän aikana runsaasti alueen kuljetusyrittäjiä sekä muiden sidosryhmien edustajia.
”Hyville kuljettajille löytyy aina työpaikka, mutta kyllä hekin tarvitsevat alussa sen harjoittelupaikan,” Savon Ammattiopiston hankepäällikkö Arto Kärkkäinen muistuttaa yrittäjiä harjoittelupaikkatarjonnan merkityksestä.
Ammattiopisto tekee tiivistä yhteistyötä metsäyhtiöiden sekä kuljetusyritysten kanssa. Näin saadaan ajanmukainen tieto siitä, minkälaisia vaatimuksia ja tarpeita kentällä käytettävällä kalustolla on.
”Meillä käytössä oleva kalusto on tuoretta ja varusteltu samoin kuin kuljetusyrittäjillä. Näin oppilaamme pääsevät jo koulutuksen kuluessa oppimaan ja työskentelemään vastaavalla kalustolla, kuin millä siten tehdään valmistumisen jälkeen töitä,” Kärkkäinen painottaa.
Jatkossa Keslan sähköohjattuihin nostureihin päivitetään vielä kärkiohjaus, jolloin tarjolla on neljä ohjaustapaa. Näin opiskelija saa ohjaimet haltuun ja tottuu jo koulutuksen aikana erilaisten nosturimallien ohjaamiseen. Kaikki ohjaustavat pitää Kärkkäisen mukaan hallita.
Arto Kärkkäisen mukaan kuormaimet ja kuormaintekniikka ovatkin allalla tärkeä kehityskohde, ja niihin myös urakoitsijat panostavat. ”Tulemme tekemään tutkimuksia ja vertailuja eri ohjausmenetelmien välillä,” hän kertoo.
Savon Ammattiopiston kuljetustekniikan noin 390 opiskelijasta 250 on aikuiskoulutuksessa. Yksi heistä on puutavara-autonkuljettajaksi opiskeleva Timo Ruotsalainen. Hänellä on pohjalla liki 30 vuoden kokemus henkilöliikenteen puolelta. Timo tarina on varmasti tuttu näin korona-aikoina. Työt vähenivät merkittävästi viime vuoden keväällä, kun tilausliikenteen kysyntä romahti koronan takia. Edessä oli lomautus.
”Minulla on ollut aina kipinä oppia tämä kuljetuspuoli. Kun sain lomautuspaperin kouraan, ajattelin hyödyntää luppoajan ja lähdin opiskelemaan kuljetusalaa,” Ruotsalainen kertoo.
Hän kehuu koulutusta, sillä ohjelma on henkilökohtaisesti räätälöity, ja siihen sisältyy paljon omakohtaista harjoittelua. Lisäksi nykyaikainen kalusto ja simulaattoreiden käyttö koulutuksen apuna ovat Ruotsalaisen mielestä Ammattiopiston vahvuuksia. Neulamäen alue hänen mukaan todenmukainen ja paikoin hyvin vaativa kohde, jossa pääsee todellisen työn makuun.
”Melkein voisi sanoa, että nosturin käytön opettelu on työläämpää kuin itse ajo,” hän toteaa.
