Ecovacs-robottileikkuri ei tarvitse navigointiin rajalankaa ‒ laite helppo asentaa, mutta vaatii käytössä huomiota

Ecovacs Goat G1 ei tarvitse maahan asennettavaa rajalankaa. Ne on korvattu kuvassa taustalla näkyvillä navigointimajakoilla. Leikkurille opetetaan leikattavat alueet ja esteet ajamalla se rajoja pitkin alueiden ympäri. Kuva: Tapio Vesterinen

• Ilman rajalankaa maksimissaan 1 600 neliömetrin nurmikkoa hoitava robottiruohonleikkuri.
• Suositushinta 1 599 euroa.
• Leikkurin työleveys on 22 cm ja paino 13 kiloa.

Kiinalaisvalmistaja Ecovacs on valmistanut robotteja jo vuodesta 2006. Yritys valmistaa kotitalousrobotteja, kuten pölynimureita ja ruohonleikkureita.

Otimme kokeiluun Goat G1 -mallin, jonka kerrotaan selviävän 1 600 neliön kokoisen nurmikon leikkuusta.

Tarkentamattomalla GPS-signaalilla luodut rajat saattaisivat vaeltaa päivän aikana useita metrejä. Ecovacs on kiertänyt ongelman paristokäyttöisillä, maahan ruuvattavilla majakoilla.

Leikkurin mukana toimitettiin viisi tukiasemamajakkaa, jotka oli helppo ruuvata käsin maahan. Majakat saavat virtansa D-koon paristoista, jotka suositellaan vaihdettavaksi vuosittain. Kuva: Tapio Vesterinen

Majakat tarkentavat signaalia, minkä ansiosta leikkuri pystyy ajamaan ainakin silmämääräisesti arvioiden sentintarkasti. Leikkuri ei poukkoile nurmikolla satunnaisiin suuntiin, vaan aloittaa alueen ajamisen järjestelmällisesti yhdestä reunasta.

Kokemuksesta voin kertoa tällaisen asennustavan olevan huomattavasti vaivattomampi kuin maahan asennettava rajalanka.

Ohjekirja kehottaa leikkaamaan nurmikon ennen robotin asennusta. Havaitsimme tämän käytännössä tarpeelliseksi toimenpiteeksi, kun leikkuri siirrettiin toiselle kaudelle rivitalon pihaan.

Rajat ja kielletyt alueet, kuten suuremmat puut opetetaan robotille siten, että laitetta ajatetaan puhelimen näytöltä ohjaten reunoja ja kiellettyjen alueiden rajoja pitkin.

Rajojen ja esteiden opetusvaiheessa leikkuria ohjataan puhelimen sovelluksella bluetoothin yli. Manuaalitilassa leikkurilla voi myös leikata ruohoa puhelimella ohjaten. Tämä havaittiin hyväksi konstiksi vaikeiden reuna-alueiden siistinä pitämisessä. Kuva: Tapio Vesterinen

Kun rajat ja kielletyt alueet on opetettu, haluaa leikkuri vielä kartoittaa työmaansa itseopiskeluna. Omakotitalon pihassa vajaan tuhannen neliön alalla kartoitus hoitui alle tunnissa, mutta rivitalon 300 neliön pihan tutkistelu kestikin lähes kolme tuntia.

Syyksi päättelimme sovellukseen piirtyneet täplät lähes jokaisen pidemmän voikukan kohdalta, sillä leikkuri tulkitsi korkeamman kasvuston esteiksi ja siksi kukkien laskennassa kesti niin kauan.

Tästä koitui myöhemminkin ongelmia, kun ensimmäisellä leikkuukerralla kone ei suostunut ajamaan voikukkia matalaksi. Päättely sai vahvistuksen, kun voikukkia tallottiin matalaksi leikkurin edestä. Kun kukka lähti varresta, leikkuri ajoi lopunkin yli.

Yksittäisen voikukan kukinto vaikuttaa leikkurista ylitsepääsemättömältä esteeltä. Normaalitilanteessa leikkuri pitää nurmikon lyhyenä, mutta esimerkiksi siirrettävän tuolin tai muun esteen juurelle saattaa ehtiä kasvamaan niin pitkää kasvustoa, että se joudutaan katkaisemaan muilla keinoin. Kuva: Tapio Vesterinen

Asetusten muuttaminen normaalinurmikosta korkeampaa kasvustoa sisältävään ja epätasaisen maaston asetukseen paransi tilannetta ja leikkuri niittasi hiljalleen kukat siistiksi nurmikoksi.

Ongelma on periaatteessa harvinainen. Ennen asennusta suoritettu leikkuu poistaa alkuvaikeudet. Mikäli nurmikolla on kuitenkin harvemmin siirreltävä este, kuten vaikka matonpuisteluteline, voi sen juureen kasvava pidempi kasvusto jäädä leikkaamatta.

Sinänsä leikkurin algoritmi kyllä toimii, mikäli voikukan katkaisee edellisen sivuuttamisen jälkeen, viereistä ajolinjaa palatessa leikkuri leikkaa sen kyllä.

Mobiilisovelluksen perusnäkymä on selkeä. Se näyttää leikkuutehtävän tilanteen, jo leikatun alan ja leikkurin sijainnin, kunhan leikkuri on wifi-verkon kantamalla. Arvioitu kestoaika rivitalon vajaan 450 neliön nurmikolle oli kertaleikkuulla vajaat viisi tuntia. Kuva: Tapio Vesterinen

Työsyvyyden säätö tehdään mekaanisesti. Leikkuupituus määritellään robotin päällä olevaa nuppia kiertämällä.

Leikkuri on suunniteltu käytettäväksi mobiilisovelluksen avulla, mutta säädöt onnistuvat toki leikkurin oman näytön ja painikepaneelin kauttakin.

Leikkurin oma näyttö sisältää monipuoliset asetusvalikot, mutta käyttäminen on helpompaa ja selkeämpää mobiilisovelluksen kautta.  Kuva: Tapio Vesterinen

Mobiilisovelluksesta voidaan seurata leikkuun etenemistä ja vika- tai häiriötilanteissa hälytykset tulevat kätevästi suoraan puhelimeen ilmoituksina. Tämä vaatii kuitenkin sen, että itse leikkuri on kohteen langattoman verkon kantoalueella. Ei riitä, että tukiasema on verkon kantoalueella.

Leikkuuleveys on 22 cm kerta-ajolla. Robottileikkurin teho perustuukin siihen, että koneella on, toisin kuin nykyihmisellä, koko viikko aikaa hoitaa nurmen leikkuuta. Tehollista työleveyttä tosin on vain 11 cm, sillä leikkuri ajaa nurmikolla siten, että puolet roottorista on edellisellä ajokerralla leikatulla linjalla.

Milli kerrallaan leikatessa nurmikko pysyy todella siistinä, rikkaruohot poissa eikä tehoa tahi järeitä teriäkään siten tarvita. Lyhyt ruohosilppu toimii pitkää jätettä paremmin lannoitteena ja nurmikko vaikuttaa ainakin värin perusteella sitovan typpeäkin tehokkaammin.

Leikkurin kulkusuuntaa voidaan säätää sovelluksesta tukiasemaan nähden. Suunnanvalinta on osin myös taktikointia. Sillä voidaan helpottaa vaikeiden esteiden kohtaamista. Leikkuu on tehokkainta, kun leikkuri ajaa nurmikon pitkää sivua, eikä kuluta aikaansa käännöksiin. Kuva: Tapio Vesterinen

Yksi ominaisuus, joka ei ole ohjelmoitavissa, on leikkurin tekemät 180 asteen käännökset. Leikkuri ajaa nurmikkoa järjestelmällisesti ja tekee näin muodostuvissa päisteissä täyskäännöksen.

Tämä aiheuttaa kaksi haastetta. Pienemmillä alueilla aikaa kuluu huomattava määrä kääntymiseen niihin kilpailijoihin verrattuna, jotka jatkavat rajalta satunnaiseen suuntaan jouhevalla käännöksellä.

Toinen haaste liittyy kiinni juuttumiseen. Leikkuri painaa melko paljon ja siinä on kapeat ja terävillä piikeillä varustetut kovamuoviset pyörät. Tämä yhdistettynä sähkömoottoreiden rajuun vääntöön ja pienehköihin etupyöriin lisää selvästi leikkurin kiinnijuuttumisriskiä.

Rajalinjaa ei kannata tehdä rinteeseen. Leikkurin ominaisuuksiin kuuluu 180 asteen täyskäännössä raja-alueella. Rinteissä tämä johti helposti kiinni juuttumiseen, mikä näkyy kuvassa kaivautumisjälkinä. Onneksi alueen rajojen ja kiellettyjen alueiden muokkaaminen on helppoa, näin vaikeat paikat saatiin rajattua pois leikkuualueesta. Kuva: Tapio Vesterinen

Nurmikolla ongelma on vähäisempi. Sen sijaan irtonaisemmalla maalla kaava on usein seuraavanlainen: leikkuri alkaa tehdä täyskäännöstään, etupyörät tapaavat esteen ja vastakkaisiin suuntiin pyörivät vetävät takapyörät pääsevät sutaisemaan.

Tyhjää lyödessään takapyörät rikkovat maan pinnan hyvin herkästi, minkä jälkeen pito katoaa. Leikkuri jatkaa jauhattamista ja joutuu nopeasti tilanteeseen, jossa takapyörät ovat syvissä kuopissa.

Ohjelmassa on jonkinlaista älyä jumitilanteista selviämiseen, mutta ajostrategiasta johtuen seuraava päistekäännös tapahtuu lähes samassa kohdassa. Nyt etupyörät uppoavat entistä herkemmin edellisen kierroksen kuopimisjälkiin.

Toisinaan leikkuri luovuttaa melko helposti ja ilmoittaa olevansa jumissa. Aina työntöapua ei välttämättä tarvita, riittää kun leikkuri komennetaan takaisin töihin. Hyvänä puolena tässä on, että komento voidaan antaa myös mobiilisovelluksesta.

Latausasemana toimimisen lisäksi telakassa on myös näppäriä ominaisuuksia. Robotin päällä on laajakuvakamera, jonka kuva välittyy myös tilin hallinnoijan älypuhelimeen.

Telakan kannen alla on pieni säilytystila esimerkiksi varaterille ja kameran suojukselle. Lisäksi telakan yläosassa on harjat, jotka puhdistavat leikkurin kamerat ennen jokaista leikkuukertaa. Kuva: Tapio Vesterinen

Telakan rungossa on myös kätevät säilytyslokerot, joihin varastoituna esimerkiksi varaterät ovat heti saapuvilla terien vaihdon tullessa ajankohtaiseksi.

Telakassa on harjat, jotka pyyhkivät kameroiden linssit puhtaaksi joka latauskerran jälkeen.

Itse leikkuulaitteen ääntä voisi kuvalla lähinnä vaimeaksi rapinaksi, kun kolme pientä metalliterää katkoo nurmen korsia. Ajomoottorit sen sijaan ovat äänekkäämmät.

Ajomeluun vaikuttaa vauhti. Reippaammassa asetuksessa moottoritkin ovat äänekkäämmät. Kun leikkuuohjelmaksi asettaa hienovaraisemman vaihtoehdon, moottoreiden ääni putoaa ajonopeuden tavoin noin puoleen.

Terät ovat heilurimallisia ja kiinnitetty pyöreään muovilevyyn. Terien keveyden ja asennustavan ansiosta ne väistävät kiviä hyvin ja tylsyvätkin osumista yllättävän vähän.

Työleveydeksi ilmoitetaan 22 senttimetriä. Käytännössä tästä tehollista leveyttä on vain noin puolet, sillä leikkuri ajaa silmämääräisesti katsoen puoliksi leikatulla alueella. Kuva: Tapio Vesterinen

Leikkuri leikkaa aluetta GPS-avusteisesti ja järjestelmällisesti. Esteet se tunnistaa pääasiassa konenäön ja tekoälyn avulla.

Tekoälyn oppimiskykyä emme pitäneet hyvänä. Ennen aluekarttojen päivitystä leikkuri ajoi päivästä toiseen itsensä kiinni samaan hiekkapehmeikköön.

Konenäkö tunnistaa selkeät esteet hyvin. Esimerkiksi leikkuri pysähtyy ennen lipputankoa ilman osumaa. Tästä toki seuraa se, että puiden ja lipputankojen juuriin jää leikkaamatonta nurmikkoa, joka on siistittävä joko manuaaliajolla tai muilla konstein.

Leikkurin esteiden tunnistus perustuu suurimmilta osin edessä näkyviin kameroihin ja antureihin. Yläkameran laajakulmakuvaa on mahdollista katsoa myös mobiilisovelluksesta, joten leikkuria voidaan käyttää sen avulla myös pihan vartiointiin. Kuva: Tapio Vesterinen

Esteidentunnistuksen puutteena on se, että sekä kamera että törmäystunnistimen helma ovat vain vaipan etuosassa. Suoraan kohdatessaan esteet väistetään kohtalaisen hyvin.

Täyskäännöksissä leikkuri joutuu kuitenkin helposti ongelmiin. Kun keula pyörähtää 180 astetta, sen paremmin kamera kuin törmäystunnistinkaan eivät vaikuta olevan käytössä. Tästä koitui testin aikana lukuisia ongelmia.

Yksi haastava kohde leikkurille oli kevytrakenteinen matonpuisteluteline. Maassa olevien jalkojen suuntaisesti lähestyvä leikkuri ei pysähtynyt ennen osumaa, kuten se useimmiten teki muita esteitä kohdatessaan.

Siirrettävä matonpuisteluteline osoittautui leikkurille pahaksi vastukseksi, vaikka sinkityn putken pitäisi näkyä myös kameralle. Usein ongelmiin jouduttiin, kun leikkuri alkoi kääntyä telineen alla ja työnsi keulansa valkoisen osan kääntyessään putkea vasten. Kosketusosumiin reagoiva törmäysanturi vaikuttaisi olevan vain mustassa helmaosassa. Kuva: Tapio Vesterinen

Tästä johtuen leikkurin etuhelma lähti kohoamaan putkijalkaa pitkin, mikä johti leikkurin pysähtymiseen. Mikäli leikkuri selvisi telineen alle ja lähti tekemään 180 asteen käännöstään, saattoi se pyöräyttää keulansa samaisen putkijalan alle ja kiilata itsensä jumiin.

Ongelmaa saattoi kiertää ohjelmoimalla leikkuri kulkemaan 90 asteen kulmassa telineeseen nähden, silloin se osaa väistää jalat paremmin. Tässäkin oli poikkeuksia. Sopivasti telineen jalkaan osuessaan leikkuri työnsi koko telinettä mennessään.

GPS-signaaliin ja majakoihin perustuva navigointi toimii pääosin hyvin. Kesäkuun 12. päivänä 2024 leikkurin toiminta vaikutti sekavalta. Tilanne päättyi siihen, että leikkuri päätyi ensin tukiasemaa vastakkaisessa päässä olevan isännöitsijän asunnon portaille leikkuualueen ulkopuolelle.

Kun leikkuri ohjattiin takaisin alueelle, otti se suunnan seuraavaksi kohti toria. Onneksi naapurin auto oli paikallaan parkkipaikalla, eikä leikkuri karannut yleiselle tielle.

Seuraavana päivänä tarkastellun kartan mukaan GPS-häirintää oli mitattu normaalia lähempänä leikkurin sijaintia. Tämä oli yksi mahdollinen selitys sekoamiselle.

Muutamia kertoja leikkuri myös pysähtyi keskelle aukeaa nurmikkoa ja ilmoitti olevansa jumissa. Toisinaan leikkuri pysähtyi keskelle aukeaa latausasemalle mennessään ja lähti liikkeelle vasta manuaalisesti komentamalle. Näille yllättäville pysähdykselle emme keksineet loogista selitystä.

Kokeilun alussa leikkurin sadetunnistin komensi leikkurin tukiasemaan vesisateen alettua. Testijakson puolessa välissä toiminta kuitenkin muuttui ja leikkuri alkoi leikkaamaan myös vesisateella.

Sähköä laite kuluttaa valmistajan ilmoituksen mukaan 18 kWh kuukaudessa.

Laitteen hinnaksi mainitaan useassa verkkokaupassa 1 599 euroa. Tämän lisäksi tarvitaan mahdollisesti ylimääräiset navigointimajakat suurempiin tai monimuotoisempiin pihoihin.

Ecovacs Goat G1 on helppo asentaa, mutta sen luotettava käyttö vaatii melko paljon tuntemusta leikkurin maastokyvystä ja esteistä, jollaisia sen leikkuualueelle voi jättää.

Tekoälystä arvioimme tämänhetkisellä ohjelmistoversiolla olevan enemmän haittaa kuin hyötyä. Leikkuri ei suostu ajamaan voikukan yli, eikä toisaalta opi väistämään kohtia, jossa se jäi toistuvasti jumiin.

Rivitalon pihassa keskusta-alueella leikkuri toimii erinomaisena keskustelunaiheena ja herättää runsaasti mielenkiintoa.

Hyvällä alueella leikkuri toimii luotettavasti, mutta epäedullisilla palstoilla se vaatii päivittäistä ongelmanratkaisua ja huolenpitoa.

+ Helppo asentaa

+ Toimintakarttaa helppo muokata

+ Monipuolisesta ohjelmoitavissa

+ Sovelluksen huoltomuistutukset

– 180 asteen käännökset

– Voikukkaherkkyys

– Etäohjaus vaatii leikkurille asti kantavan langattoman verkon

– Törmäystunnistimet vain etuosassa

Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje