Kaukomaille vai ei? - Halpa työvoima ei takaa halpaa tuotantoa

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Teksti: Visa Vilkuna, piirros: Stiina Hovi

Halpa työvoima on houkutellut suomalaisyrityksiä investoimaan Aasian maihin. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että halpa työvoima ei välttämättä merkitse edullisia tuotantokustannuksia ja parempaa taloudellista tulosta.

Työntekijä varastaa yritykseltä tavaraa, mutta firma itse saa syytteen puutteellisista turvajärjestelyistä. Vartijat avaavat yöllä ovet varkaille. Tutkintotodistuksia väärentään. Työntekijät häipyävät toisen yrityksen palvelukseen kenellekään ilmoittamatta. Viranomaiset asentavat yrityksen tiloihin omia valvontakameroitaan. Plagiointia. Lahjontaa.

Aalto-yliopiston tutkimus Kiinassa toimivista suomalaisyrityksistä on kohtuullisen kolkkoa luettavaa. Huijausten röyhkeydellä ei tunnu olevan mitään rajaa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kaikesta huolimatta monet suomalaisyritykset tähyilevät tosissaan Aasiaan. Miksi?

Mahdollisuudet ovat suuret

Yritykset pyrkivät Kiinaan ja muihin Aasian maihin kahdesta syystä: työvoima on edullista ja markkinat kasvavat.

Kokemus on kuitenkin osoittanut, että vaikka työntekijä on halpa, se ei takaa tuotannon kokonaistaloudellisuutta. Suomalaisduunari on tottunut hoitamaan työnjohdolliset ja laadunvarmistukseen liittyvät askareet osana työtään. Juuri nämä seikat saattavat kaukomailla vaatia ällistyttäviä määriä ylimääräisiä työntekijöitä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kannattaa myös pohtia huolellisesti, onko omilla tuotteilla tai komponenteilla todellista markkinapotentiaalia niin sanotuilla kasvavilla markkinoilla. Kaukoidän maissa tuotantokustannukset muuttuvat koko ajan ja useissa yrityksissä mietitäänkin, onko järkeä siirrellä tuotantoa maasta toiseen vai palata takaisin Suomeen.

Pitkä marssi

Laadun ja toimitusvarmuuden kanssa joudutaan erittäin suurella todennäköisyydellä hankaluuksiin. Pitkään Kiinassa työskennellyt ja nyt omaa konsulttitoimistoaan vetävä Johanna Heikkinen kertoo reklamaatioiden yhteydessä usein törmänneensä kiinalaiseen sanontaan: ”Ei puutu paljon.”

Se tarkoittaa paikallisen käsityksen mukaan valmista. Mutta länsimaiseen laatuun ja toimitusvarmuuteen tottuneelle yrittäjälle tämä on kauhistus.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Laukaalainen LH Lift on toiminut Kiinassa jo kymmenkunta vuotta. Varsin pian Kiinaan menonsa jälkeen yritys huomasi, että toiminnan on oltava kokonaan omissa käsissä. Pelkkä komponenttien ostaminen tai edes yhteisyrityksessä toiminenkaan ei lyö leiville.

LH Lift perusti oppirahat maksettuaan oman yrityksen vuonna 2007. Vasta pari viimeistä vuotta toiminta on toimitusjohtaja Risto Leppäkankaan mukaan täyttänyt liiketoiminnan eurooppalaiset vaatimukset. Eli laukaalaisillakin meni lähes kymmenen vuotta, ennen kuin homma alkoi kunnolla rullata.

Leppäkangas kertoo, että osa heidänkin aikanaan Kiinaan viemästään valmistuksesta on jouduttu tuomaan takaisin Suomeen. Hänen mukaansa Euroopassa liiketoiminta on puhtaasti teknistä ammattiosaamista, mutta Kaukoidässä kaikki onkin toisin. Siellä liikkeelle on lähdettävä ihmissuhteista ja kulttuurista.

Kun tämä vaativa esityö on saatu reilaan, voidaan siirtyä itse asiaan. Leppäkorpi on nähnyt, että tämä hidas ja eurooppalaisista turhalta tuntuva esityö tulee lähes kaikille tuotantoaan halpamaihin siirtäville yrityksille yllätyksenä.

Kiinasta valmiita tuotteita, kaivureita ja poravasaroita tuovan Matekon aluejohtaja Hannu

Hänninen on kohtuullisen tyytyväinen kaupankäyntiin. Tuotteiden laatu on ollut sovitulla tasolla, mutta toimitusvarmuuden kanssa on ollut hieman kitkaa. Täsmälliset ja nopeat toimitukset ovat kiinalaisille vielä hieman outo asia.

Lähteä vai jäädä?

Yllätyksenä tulleet laatu- ja kustannusongelmat ovat saaneet useat yritykset jo palaamaan takaisin Suomeen. Esimerkiksi konepajateollisuuden järjestelmätoimittaja Komas ilmoitti tammikuussa 2011 avaavansa kokoonpanotehtaan Kiinassa. Kuitenkin kuluvan vuoden huhtikuussa yritys ilmoitti Kiinan toimintojen sulkemisesta. Kiinan kilpailukyky on yrityksen mukaan laskenut, ja resursseja keskitetään kustannustehokkaimmille tuotantoalueille.

Usean Kaukoidästä takaisin tulleen yrityksen tärkeimpiä perusteluita paluulle on ollut tuoteturvallisuuden ja korkean laadun varmentaminen. Täsmällinen saatavuus etenkin sesonkituotteiden kohdalla on Suomessa huomattavan helposti saavutettavissa verrattuna Kaukoidän maihin.

Kolmantena syynä mainitaan ripeästi nousseet työvoimakustannukset. Vaikka henkilökohtainen tuntipalkka ei päätä huimaisikaan, työn matalan tuottavuuden takia kustannuksia tuppaa kertymään odotettua enemmän. Eikä jatkuvasti kallistuvan rahdin osuuttakaan voi aliarvioida.

Saksassa ja USA:ssa panostetaan voimakkaasti kotimaiseen tuotantoon, ja se näkyy. Saksan kokonaisviennistä noin 70 prosenttia on alle 250 työntekijän yrityksistä lähtöisin, kun Suomen vastaava luku on 20 prosentin hujakoilla. Barack Obaman kaudella käynnistetyt kotimaisuushankkeet ovat tuoneet työpaikkoja takaisin Yhdysvaltoihin.

Helkaman Jopon paluu Taiwanista kotosuomeen lisäsi kaikkien Helkama polkupyörien myyntiä mukavasti, vaikka Suomessa valmistus jatkui koko ajan. Kotimaisuudella on näin ollen melkoinen imagoarvokin.

Turvakenkiä kotimaassa

Vuodesta 1951 kenkiä valmistanut Sievin Jalkine on luottanut suomalaisuuteen koko toimintansa ajan. Hallituksen puheenjohtaja Markku Jokinen kertoo aikoinaan kierrelleensä Kaukoidässä parisen viikkoa tutkimassa ulkoistamisen mahdollisuuksia. Hyödytön reissu ei kuitenkaan ollut.

”Tekemäni liikematka antoi minulle selkeän käsityksen tulevaisuudesta. Sievin Jalkineen silloin vahvassa nousussa ollut brandi olisi vaarantunut ja menetettykin, jos olisimme lähteneet hakemaan edullisempia valmistuskustannuksia halpamaista. Palkkakustannukset olivat siihen aikaan 20 prosenttia suomalaisesta, mutta liiketoiminnan kannattavuutta ei missään nimessä voi laskea palkkojen varaan”, summaa Jokinen.

Hänen mukaansa Suomessa voi menestyä keskittymällä laatuun. Eikä laatu saa rajoittua pelkkään tuotteeseen. Sievin Jalkineen laatu lähtee puhelinvaihteen toiminnasta. Toisessa päässä on toimitukset sekä mahdollisten reklamaatioiden asianmukainen hoitaminen.

”Meihin otettiin takavuosina usein yhteyttä ja tarjottiin edullisia yhteistyökumppaneita halpamaista. Mutta kun määrätietoisen johdonmukaisesti sanoimme tekevämme Sievin kengät jatkossakin Suomessa, yhteydenotot ovat onneksi vähentyneet”, kertoo Jokinen.

Oma tuotekehitys ja asiakkaiden tarpeiden tinkimätön huomioiminen ovat Jokisen kokemuksen mukaan kannattavan liiketoiminnan perusedellytykset. Tuskinpa kiinalaiset tai vietnamilaiset tietävät minkälaisia kenkiä Euroopassa ja eritoten Pohjolassa tarvitaan. Asiakkaan vaatimukset on pyrittävä ylittämään, jotta jatkuvuus olisi turvattu.

Kotimaassa potentiaalia käyttämättä

Suomalaisen Arctic Machine Oy:n tuotanto on sataprosenttisesti kotimaassa. Arctic Machine on Pohjois-Euroopan johtava tienhoitoratkaisujen toimittaja, joka toimii jälleenmyyjien välityksellä yhdeksässä maassa.

Toimitusjohtaja Juha Jääskelä sanoo, että kustannustehokkuutta haettaessa on Suomessa paljon käyttämätöntä potentiaalia tuotannon tehostamiseen.

”Tuottavuuden kehittämiseen löytyy Suomesta hyvää osaamista ja kokemusta. Nämä keinot on nyt saatettava pk-yritysten käyttöön”, Jääskelä korostaa. n

Pk-yritysten on arvioitava erittäin tarkasti, millä perusteilla tuotantoinvestoinnit tehdään halpatuotantomaihin. Muotioikkuna Kaukoitään ei missään tapauksessa kannata mennä.

Yritysten tulee kehittää tuotanto kotimaassa huippukuntoon, ja vasta sen jälkeen miettiä mahdollisia askeleita tuntemattomiin halpamaihin. Epäselvät suunnitelmat, hapuileva strategia, huonot tuotantoprosessit ja muut kotimaassa laiminlyödyt läksyt tulevat kaukomailla moninkertaisina hankaluuksina eteen.

Tuotannon siirtoon ja käynnistämiseen liittyvät ongelmat aliarvioidaan herkästi. Uskotaan huokeaa ”kiinalaista” konsulttia ja yliarvioidaan omat kyvyt. Lopputuloksena on kaikkea muuta kuin huoleton Aasian markkinoiden valloitus.

Visa Vilkuna

Avaa artikkelin PDF