Metsähakkeen toimitusketjun tehostaminen kannattaa

Hakkeen kulutuksen voimakas kausivaihtelu vaikeuttaa toimitusresurssien tehokasta käyttöä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijan, MMM Kari Väätäisen väitöstutkimuksen mukaan metsähakkeen toimitusketjujen uudelleenjärjestelyt voisivat parantaa merkittävästi tuottavuutta ja vähentää toiminnan kausittaisuutta.

Väitöskirjassa tutkittiin metsähakkeen toimitusketjuja ja niiden osa-alueita. Tavoitteena oli löytää vaihtoehtoisia toimintamalleja, jotka lisäisivät toimitusten kustannus- ja suoritustehokkuutta ottamalla huomioon metsähakkeen laatu, sekä tehokkaampi ja ympärivuotisempi kaluston käyttö.

”Toimitusketjuvaihtoehtojen analysoinnissa ja vertailussa käytettiin apuna tapahtumapohjaista simulointia. Simulointimallien laadinnassa hyödynnettiin käytännön toimintaympäristöstä jo saatavilla ollutta tai erikseen kerättyä aineistoa”, Kari Väätäinen kertoo.

Tutkimuksessa metsähakkeen toimituslogistiikkaa tarkasteltiin eri näkökulmista. Voimalaitoksen polttoaineen vastaanottojärjestelmän uudelleenjärjestelyillä voitiin vähentää metsähake- ja turverekkojen jonotusaikoja 20 minuutista kuuteen minuuttiin. Lisäksi saapumisaikaikkunaan perustuva aikataulutus oli järkevää polttoaineen kovimpien kulutushuippujen aikana. Polttoaineen vastaanottojärjestelyt ja ajoneuvojen läpimenoajat voimalaitoksella vaikuttavat merkittävästi metsähakkeen toimitusketjun tuottavuuteen.

Raaka-aineen tienvarsivarastojen ohjaukseen kehitettiin uusi valintamenetelmä, jossa hyödynnettiin tietoa kuljetusmatkoista, bioenergian kuivumismalleista ja varastojen tilavuudesta.

”Se lisäsi metsähakkeen toimitusketjun tuottamaa energiamäärää enimmillään kahdeksan prosenttia ja vähensi toimituskustannuksia vastaavasti seitsemän prosenttia vuoden aikana”, Väätäinen kertoo.

Terminaalivarastoinnin käyttö osana metsähakkeen toimituksia käyttöpaikalle mahdollisti tasaisemman haketus- ja kuljetustoiminnan vuoden ympäri lisäten kaluston käyttöastetta ja parantaen toimitusvarmuutta. Toimituskaluston vuosisuoritteen kasvun tuomalla kustannussäästöllä voitiin kompensoida terminaalin käytöstä aiheutuneita lisäkustannuksia.

Saimaan vesistössä tapahtuvan metsähakkeen proomukuljetusten kustannustehokkuutta tarkasteltaessa havaittiin, että parhaat proomukuljetusvaihtoehdot olivat kilpailukykyisiä maantiekuljetukseen nähden jo 150 kilometrin kuljetusetäisyydellä sillä edellytyksellä, että metsähaketta käyttävät laitokset olisivat vesireittien äärellä ja vesitiekuljetukset toimisivat yhtäjaksoisesti vesireittien koko avoinna olon ajan.

Kari Väätäisen väitöskirja ”Developing forest chips supply chains by redesigning supply operations and logistics” tarkastettiin 23.2.2018 Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa.