Kotimainen korvaaja hakusessa kasvuturpeelle

Kasvuturve on nykyaikaisen puutarhaviljelyn ja puhtaiden kotimaisten kasvihuonevihannesten perusta. Nyt turpeelle etsitään korvaajaa tutkimushankkeen myötä. Kuva: Kauppapuutarhaliitto ry

Kauppapuutarhaliitto ry on käynnistämässä laajaa, arviolta kaksivuotista tutkimusta, jolla odotetaan saatavan käsitys mahdollisista kasvuturpeen rinnalle soveltuvista kasvualustoista. Tutkimuksesta tulee vastaamaan Luonnonvarakeskus (Luke). Rahoitus on vielä osittain auki, ja tutkimuksen käynnistyminen riippuu luonnollisesti rahoituksen järjestymisestä.

”Ilman kasvuturvetta ei olisi suomalaista huipputason kasvihuoneviljelyä ja nykyisenkaltaista puhtaiden kotimaisten kasvihuonevihannesten tuotantoa. Noin kaksi kolmasosaa tuotannostamme pohjautuu kasvuturpeen käyttöön kasvualustana. Olemme hyvin tietoisia, että kasvuturpeenkin käyttöön kohdentuu paineita, mutta toistaiseksi valmiita, turvallisia, ympäristöystävällisiä tai taloudellisesti mahdollisia vaihtoehtoja ei ole olemassa. Kasvuturvetta tarvitaan vielä pitkään, ennen kuin mahdollisia vaihtoehtoisia alustoja on käytössä,” Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen painottaa.

Suunnitelmien mukaan kesällä 2022 käynnistyvä tutkimus tuottanee tiedon, miten esimerkiksi puu ja rahkasammal sopivat kasvualustakäyttöön. Niistä on jo alustavia kokemuksia ja tutkimuksia, mutta ei laajaa, vankkaan tutkimukseen ja kokemukseen pohjautuvaa tietoa.

”Viljelijät tarvitsevat varmuudella toimivan, ennustettavasti käyttäytyvän ja hinnaltaan sopivan kasvualustan turpeen rinnalle. Tällaista ei ole, ja siksi tarkoituksemme on nyt löytää ratkaisuja. Tämä tulee kaikissa tapauksissa kestämään vuosikausia, helposti jopa vuosikymmenen. Kun kasvuturve 1950-luvulla otettiin käyttöön, sen laajamittainen käyttö alkoi vasta 1970-luvulla,” Jalkanen kertoo.

Luonnonvarakeskus esiselvitti Kauppapuutarhaliiton toimeksiannosta 2021 aikana mahdollisia vaihtoehtoja uusiksi kasvualustoiksi. Edellä mainittujen uusien kasvualustojen vaatimusten lisäksi keskeistä on kotimaisuus.

”Viimeistään korona opetti, mikä merkitys huoltovarmuudella on ruokatuotannossa. Siksi kasvualustojenkin on syytä olla kotimaisia,” Jalkanen muistuttaa.