Tarkka harkinta ja maltti ovat parhaat apurit käytetyn metsäkoneen ostamisessa – huomioi nämä seikat käytetyn koneen hankinnassa

Metsän hakkuu on raskasta työtä. Järeiden metsien hakkuut ovat lähes kokonaan muuttuneet pystykaupoiksi eli metsäyhtiön kalustolla korjattaviksi. Vielä on kuitenkin metsänomistajia, jotka päättävät tehdä esimerkiksi harvennushakkuut omatoimisesti. Hakkuutöihin hankitaan joissain tapauksissa varsinaisia metsäkoneitakin.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Käytetty monitoimikone tai kuormatraktori siintää monen enemmän metsää omistavan haaveissa. Käytetty kone voi olla tuskainen remonttikohde, joka syö kaikki metsäkasvatuksen tuotot. Metsäkoneissa ulkokuorta tärkeämpää on tutkia koneen sielunelämää.
Käytetty monitoimikone tai kuormatraktori siintää monen enemmän metsää omistavan haaveissa. Käytetty kone voi olla tuskainen remonttikohde, joka syö kaikki metsäkasvatuksen tuotot. Metsäkoneissa ulkokuorta tärkeämpää on tutkia koneen sielunelämää.
Vaikka kone tulisikin satunnaiseen käyttöön, koneen mukana seuraavien varusteiden kunto kannattaa tutkia. Kuvan telat ovat tuhansien arvoinen bonus koneen ostajalle. Huonoimmillaan voi saada suuren kasan hyödytöntä rautaromua.
Vaikka kone tulisikin satunnaiseen käyttöön, koneen mukana seuraavien varusteiden kunto kannattaa tutkia. Kuvan telat ovat tuhansien arvoinen bonus koneen ostajalle. Huonoimmillaan voi saada suuren kasan hyödytöntä rautaromua.
Konttaaminen voi säästää isoilta kuluilta. Etenkin kuormatraktoreissa takatelin tarkistus kertoo paljon, kuten esimerkiksi sen, millaisissa olosuhteista kone on työuraansa suorittanut.
Konttaaminen voi säästää isoilta kuluilta. Etenkin kuormatraktoreissa takatelin tarkistus kertoo paljon, kuten esimerkiksi sen, millaisissa olosuhteista kone on työuraansa suorittanut.
Hydrauliikassa letkun kudosten kurkkiminen tarkoittaa vaihtohetken lähestymistä. Sähköjohdon osalta sama vika voi tarkoittaa kuitenkin kummitusmaisia sähkövikoja.
Hydrauliikassa letkun kudosten kurkkiminen tarkoittaa vaihtohetken lähestymistä. Sähköjohdon osalta sama vika voi tarkoittaa kuitenkin kummitusmaisia sähkövikoja.
Koska suuri osa metsäkoneista on koottu suurten valmistajien komponenteista, harvinaisemmissakin merkeissä on mahdollisuuksia. Todennäköistä on, että voimansiirron komponentit ovat hyvin vastaavia kilpailevien merkkien kanssa.
Koska suuri osa metsäkoneista on koottu suurten valmistajien komponenteista, harvinaisemmissakin merkeissä on mahdollisuuksia. Todennäköistä on, että voimansiirron komponentit ovat hyvin vastaavia kilpailevien merkkien kanssa.
Vaihtokonerivissä on väreissä valinnanvaraa. Erilaiset rakenneratkaisut ovat ammattikäytössä kiistelyn aiheena, vähemmän konetta tarvitsevalle ovat käyttökulut tärkeämpi näkökohta.
Vaihtokonerivissä on väreissä valinnanvaraa. Erilaiset rakenneratkaisut ovat ammattikäytössä kiistelyn aiheena, vähemmän konetta tarvitsevalle ovat käyttökulut tärkeämpi näkökohta.

Hakkuupäällä varustettuja harvestereita on valmistettu täysin tehdasvalmisteisina kokonaisuuksina jo 1980-luvun puolivälistä asti. Siihen asti ne valmistettiin käytetyistä kuormatraktoreista asentamalla järeä nosturi ja muokkaamalla alustakonetta lyhyemmäksi. Sitten kehitys vääjäämättä toi mukanaan alusta asti hakkuukoneiksi suunntellut mallit – Lokomo 990, Ponssen HS15 ja Valmetin 901 olivat yleisiä aikakautensa tehopakkauksia. Myöhemmin Log­man ja Logset tulivat kuvioihin mukaan, ja myös muita pienempiä valmistajia toimi markkinoilla. Näitä ensimmäisen sukupolven koneita saa jopa alle 20 000 euron hintaan, mikä lisää houkutusta hankkia tällainen kone.

Kuormatraktoreita on jo kauan hankittu maatilojen metsäkäyttöön. Alkuaikojen yksinkertaiset ja useasti maataloustraktoreista tuttua tekniikkaa kuoriensa alla pitäneet mallit ovat olleet helposti lähestyttäviä. Nyt on tullut käytettyjen markkinoille edullisempia vain harvestereiksi suunniteltuja konemalleja, joiden tekniikka poikkeaa maatalouskalustosta täysin – se voi aiheuttaa yllätyksen koneiden ylläpidossa erikoisosien vuoksi.

Moottoreiden osalta metsäkoneet ovat tasaviivalla muiden konemallien kanssa. Huolimatta pienistä valmistusmääristä, ovat moottorit yleensä perusversioita ja niiden kunnostuksen voi suorittaa lähes kaikissa moottorikoneistamoissa. Koska metsäkoneita käytetään pääsääntöisesti ketju- tai telavarustuksella, on koneen mukana mahdollisesti tulevien varusteiden tarkka tutkiminen tärkeää.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Hinta ja kunto kohtaavat

Kun metsäkoneen hinta on alle 30 000 euroa, on ostajan huomioitava tarkoin koneen tekninen kunto, ulkokuori on jo taatusti parhaat päivänsä nähnyt. Vaikka olisi erittäin omatoimisen remontoinnin ammattilainen, on huomioitava varaosien hinta – ja saatavuus. Metsäkoneissa käytetyt komponentit ovat pääsääntöisesti vain niihin suunniteltuja, esimerkkinä teliakselistot ja muut voimansiirron komponentit. Vanhempien mallisarjojen komponenttien valmistus voi olla loppunut jo vuosia sitten, ja koneen ylläpito on purkuosien varassa. Vaikka teräsrakenteiden hitsaaminen onnistuu useimmilta omatoimisilta remonttimiehiltä, ei sama päde hammarattaisiin tai sähköosiin.

Hintaluokaltaan 30 000–60 000 euron koneet ovat mahdollisesti tulleet vaihtokonerivistöön niiden toiselta tai kolmannelta omistajalta. Monesti nämä koneet ovat työskennelleetviimeiset vuodet täydellä teholla ja saaneet väistyä hieman tuoreemman koneen edestä.

Hintaluokaltaan 60 000–100 000
 euron koneet ovat monessa tapauksessa tulleet vaihtoon niiden ensimmäiseltä tai toiselta omistajalta. Tämän hintaluokan koneiden etuna on monesti parempi yleiskunto, ammattikäytössä koneita on pakko pitää kiireisen työtahdin mukaisessa kunnossa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Mutta se, että kuinka monta kuutiota pitää näillä kalliimman hintaluokan koneille hankintapuuta hakata, onkin toinen juttu. Eikä osa-aikainen urakointikaan ole kovin helppo aloittaa. Erilaiset yleiskulut (lavettikustannus yhtenä) syövät kannattavuutta.

Elektroniikka kehittyy 
hirveällä vauhdilla

Kun puhutaan harvestereista, on huomiota kiinnitettävä erityisesti koneen ohjausjärjestelmään. Vanhemmissa koneissa voimansiirto perustuu momentinmuunninvaihteistoon – se toimii huollettuna kuin perinteinen junan vessa. Kun voimansiirto on hydraulinen eli pumppuun ja ajomoottoriin perustuva, on järjestelmää lähes aina ohjaamassa oma ohjausjärjestelmänsä. Se voi olla hyvinkin yksinkertainen, suuren elektroniikkavalmistajan logiikkakomponenteilla toteutettu. Tällöin kyseisen järjestelmän korjaus on helpompaa.

Suuremmilla valmistajilla on jo pitkään ollut koneissa omat keskustietokoneet, jotka ohjaavat kaikkia koneen toimintoja eli myös voimansiirtoa ja moottoriakin. Näissä tapauksissa voi eteen tulla tilanne, että yhden komponentin rikkoutuminen vaatiikin usean komponentin vaihdon. Se johtuu erilaisten ohjelmistojen yhteensopivuuden tarpeesta. Esimerkiksi jos voimansiirtoa ohjaava yksikkö hajoaa, sen korvaava uudempi versio ei toimikaan vanhemman käyttöjärjestelmän sisältävän keskustietokoneen kanssa – jonka prosessorin tehot taas eivät riitä uudemman käyttöjärjestelmän käyttöön. Lopputuloksena voi olla tilanne, että koko järjestelmä on vaihdettava. Tällöin eurosumma voi olla viisinumeroinen.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Tämä ongelma tulee eteen monen koneen kanssa ensi vuonna, kun puutavaran mittauslain jatkoaika loppuu. Sen myötä osa mittalaitteista on uudistettava, mutta valitettavasti kaikkia mittalaitteita ei voida päivittää – eli niiden mittaustulos ei kelpaa puutavaran luovutus/työmitaksi. Vuodesta 2007 lähtien on uusien koneiden pitänyt täyttää kyseinen lakimuutos, joten sitä nuoremmissa koneissa muutos pitäisi olla jo käytössä – tämä asia on ehdottomasti tarkistettava, jos hankittavalla koneella on tarkoitus tehdä pienimuotoistakin urakointia. Hakkuukonemittauksen vaihtoehtoina ovat kuormatraktorin vaakamittaus (kuitu/energiapuu) ja tehdasmittaus.

Kuormatraktoreissa tarkistettava voimansiirto

Kuormatraktoreissa työskentelyn rasitukset ovat täysin hakkuukoneista poikkeavat. Monessa 20 000 tuntia ajetussa hakkuukoneessa on voimansiirto täydessä tikissä, kuormatraktoreissa sen sijaan voimansiirto on suurelta osin läpikäyty jo koko koneen osalta.

Kuormatraktoreissa etenkin takatelit ja niiden kiinnityspisteet ovat kovilla. Rajut kuormat ja raskaiden taakkojen jatkuva rasitus väsyttävät metallia. Telien laakeroinnit ovat muuttuneet 90-luvun aikana kehälaakereilla toteutetuiksi, ja säännöllisesti voideltuina ne kestävät hyvin käyttöä. Kovimmassa käytössä laakerit ovat Baltiassa, jossa maastossa liikkuminen on usein mutavellissä uimista. Hiekkapitoinen lieju tunkeutuu kaikkialle ja kuluttaa laakerointien tiivisteitä ja tuhoaa kalliit laakerit nopeasti. Sama lieju tuhoaa tehokkaasti myös keskinivelen erilaiset laakeroinnit.

Raskaat kuormat rasittavat telien kannatinputkia eli tasauspyörästön ja telilaakereiden välisiä valukappaleita. Tästä syystä on ostajan syytä nöyrästi kontata koneen alle. Se saattaa säästää tuhansia. Öljyvuodot ovat ensimmäisiä merkkejä rakenteiden antautumisesta. Myös telien kiinnityspisteet takarungossa kertovat paljon koneen historiasta, yksikin löysä pultti tai rajusti vahvistetut hitsaussaumat ovat varoitusmerkkejä.

Hydrostaattinen, eli pumppuun ja hydraulimoottoriin perustuva, sähköohjattu voimansiirto on jo kauan ollut käytännössä ainoa menetelmä. Sen kuntoa on vaikea päätellä ilman mittareita, minkä takia sen osille on syytä kirjata kauppakirjaan jokin erillinen takuupykälä. Mahdollinen oireilu voi ilmetä vasta käytössä.

Kuormatraktoreiden nostureissa leimat syyniin

Nosturin osalta kuormatraktori on hieman hankala tapaus, etenkin jos on tarkoitus tehdä osa-aikaurakointia. Laki rinnastaa kuormatraktorin nosturin kappaletavaranosturiin. Nosturit on tarkistettava vuosittain, ja kymmenen vuoden iässä niille on tehtävä perusteellinen katsastus. Katsastus vaatii muun muassa kääntölaitteen purkamisen, mikä tekee projektista varsin hintavan. Peruskunnostuksen sijaan on useissa tapauksissa järkevämpää uusia koko nosturi tai vaihtaa se katsastettuun nosturiin.

Harvestereissa kääntölaitteiston osat ovat kovilla, ja raskas kaatopää keikkuu koko ajan puomin päässä kuormana. Kääntölaitteiston osalta on syytä tutkia kääntölaitteen välykset sekä kehälaakerillisissa malleissa sen kiinnityspulttien molemminpuolisesti kireys. Yksikin katkennut tai löystynyt pultti kertoo, että pulttien vetolujuus on loppunut ja nosturin irtoaminen on lähellä. Näiden pulttien vaihto on hyvä kirjata kauppakirjaan, hinta on kohtuullinen suhteessa irronneen nosturin aiheuttamiin harmeihin.

Nosturin ohjausventtiilistön vuodot kertovat tiivisteiden kovettumisista. Nykyiset venttiilistöt ovat siivuista koottuja ja niiden välitiivisteinä ovat O-renkaat. Tiivisteiden vaihto on hieman työläs, mutta omatoimiselle konemiehelle hoidettavissa oleva operaatio.

Ja ne sähköt…

Suurin osa metsäkoneiden työskentelyn totaalisista keskeytyksistä lienee sähkövikojen syytä. Mitä vanhemmaksi kone tulee, sitä kovemmiksi muuttuvat johtimien suojakuoret. Asiallisesti ylläpidetyssä vanhassakaan koneessa ei ole yhtäkään hyppyjohtoa tai sikin sokin sijoitettuja sulakerasioita. Vialliset ja viritellyt sähkölaitteet ovat suuri tulipaloriskin tuoja.

Nykyisissä CAN-väyläohjatuissa koneissa epävireinen johtosarja voi johtaa 24 voltin virran väärään kohteeseen, jolloin ohjainyksiköt voivat vaurioitua kuin televisio ukkoseniskusta.

Kuormatraktoreissa kuluvimpia osia ovat nosturin ohjainvivut ja penkille tuleva johtosarja. Osa vivuista toimii ilman kosketusta toimivilla säädinkomponenteilla, joiden toimivuus on selkeästi parempi erilaisiin potentiometreihin perustuviin versioihin nähden. Vipujen kuntoa voi tutkia käyttämällä nosturia liike kerrallaan ja vähitellen liikenopeutta nostaen – jos liike nykäisee, on se merkki jostain vivun tai pahimmillaan ohjainyksikön vauriosta. Yleisin kulutusosa on kohtuuhintainen voimansiirron nopeuden säädön potentiometri. Ammattikäytössä ne vaihdetaan lähes vuosittain.

Hakkuukoneissa yleisimmin vaurioituvat osat ovat hallintalaitteiden käyttökatkaisijat sekä puomistokaapelin ääripää. Hakkuupään ohjauksen mikro- ja monitoimintokytkimet ovat kulutusosia.

Puomiston kaapeleiden kuntoa on suojaletkutuksesta johtuen vaikea todeta, mutta jos hakkuupään lähistöllä suojaletkut ovat rispaantuneet ja teräskudokset ovat katkenneita, on johdinkin varmasti jollain tavoin vaurioitunut.

Hakkuupää usein vaihdettu 
– tai loppuunajettu

Hakkuupäät kestävät ammattimaisessa käytössä 10 000–15 000 tuntia. Tämän jälkeen ne useasti ovat rungoltaan jo niin väsyneitä, että joko vaihto tai peruskunnostus on edessä. Hydrauliikan komponentit on saatettu vaihtaa jo useastikin.

Selkeitä tarkistuksen kohteita ovat erilaiset helojen välyset, jotka vaikuttavat esimerkiksi mittalaitteen toimintaan. Myös sahalaitteen laakeroinnin tarkistus ja kunnon toteaminen on helppo tehdä laipasta heiluttamalla. Karsimaterien kuluneisuus vaikuttaa karsintaominaisuuksiin eli teräosien kulumisleveys on silmäiltävä.

Terät kuluvat eniten latvapaksuuden kohdalta. Rungon murtumat syntyvät yleisimmin sahakotelon ja rungon liitoskohtaan, joka rasittuu hakkuupään osuessa kaatotilanteessa kiveen tai kantoon. Myös syöttörullien tai -telojen kunto on tarkistettava. Niiden uusiminen maksaa mallista riippuen kahden tuhannen molemmin puolin. Tilttisankakin on syytä tarkistaa, se on arvokas uusittava.

Asiantunteva kaveri mukaan

Vaikka kauppaa tehdessä olisi omasta mielestään huomioinut kaikki mahdolliset näkökohdat, on ammattikuljettajan pyytäminen mukaan kauppareissulle hyvä ratkaisu. Vuosien käyttökokemus tuo mukanaan näppituntuman siitä, miten kone käyttäytyy.

Parhaimmassa tapauksessa myös kyseisen konemallin tuntemus auttaa käymään läpi oleelliset kohdat koneesta. Uudelleen värjätyn pellin sijaan katse voi kiinnittyä teknisiin kohtiin, ja vaihtokonemerestä voi löytyä myös todellinen helmi.