Mense V-Tec -harvesteripäiden syöttörullat purevat hellästi – syöttöpyörän uppoama puuhun on rajoitettu

V-Tecissä vinorivat ovat aina saman suuntaiset, eli vasen ja oikea rulla ovat identtiset. Muotoilun ansiosta myös peruutussuuntaan on sama pito kuin eteenpäin syötettäessäkin. V-Tec-mallisto kattaa yleisimmät kolme- tai neljäsyöttörullaiset hakkuupäämallit. Kuva: Tommi Hakala

Mense Oy on pitkän linjan metsäkonevarusteiden valmistaja. Hakkuupäiden syöttörullia on valmistunut jo vuodesta 1996, nykyisin myös valmistajien ensiasennuksiin. Niiden rinnalla valmistuu erilaisia syöttörullia sahalaitteisiin, sekä erilaisia kumituotteita. Suoranaisista työlaitteista tärkeä on myös leikkavatyyppinen raivauspäämallisto. Syöttörulliin on saatavana myös hitsattavia pitoripoja ja -nastoja, jotka on tarkoitettu syöttörullia itse muokkaaville asiakkaille.

Syöttörullien osalta Mense valmistaa sekä täysteräs- että kumivaimennettuja versioita. Jälkimmäisissä on kumivaimennuksella saavutettu hakkuupään runkoa säästävä rakenne, teräskehien välissä oleva vulkanoitu kumi poistaa tärinää. Täysteräsrullissa versioita on paljon, erittäin aggressiivisista harvoista versioista aina tiheisiin, matalapiikkisiin versioihin.

Hakkuupäiden syöttörullien pito on aina kompromissi vetopidon ja puuaineksen rikkoutumisen välillä. Liian raju pintapaine ja pidon antavien nastojen uppoama vaurioittavat nimenomaan tukin arvokkainta osaa, eli oksatonta pintalautaa. Ja vaneritukeilla pienikin painuman lisäys vähentää viilun saantia erittäin nopeasti. Kun samoilla rullilla pitää käsitellä vahvan tyvikaarnan mäntyjä ja ohuen tuohen peittämiä koivutukkeja, on haaste melkoinen.

Mensen uusin syöttörullaversio on yhdistelmä kahdesta erilaisesta rullatyypistä. Koneviesti sai tutustua uusiin V-Tec -syöttörulliin ja niiden toimintaan Hyrynsalmella, Motoharvennus J. Antmanin työmaalla. Rullat olivat asennettuna John Deere H414 -hakkuupäähän.

Harvuudeltaan V-Tec muistuttaa joukkokäsittelykäyttöön suunniteltuja avaria riparullia. Avaruus vähentää rullan tukkeutumista, joka pahimmillaan aiheuttaa esimerkiksi kuusen kaarnan lähtemisen rullan mukaan. Samalla pito heikkenee ja rullan kuopaisu vaurioittaa puuta. Mutta samalla kun rullasta tehdään avarampi, sen pyöriminen muuttuu kulmikkaammaksi ja samalla sen tärinä käytössä suurenee. Jos taas ripaväliä tihennetään, tulee ongelmia kolme- ja nelirullaisissa hakkuupäissä, joissa rullien rivat joutuvat lomittumaan kohdissa, joissa puu on ohutta. V-Tec on näiltä osin onnistunut ratkaisu pidon ja harvuuden osalta. Rullat eivät irrota kuorta ja paksulla puulla kulku on tasaista.

Kun uutuutta katsotaan akselin suunnasta, havaitaan sen vinojen ripojen päissä olevien talttamaisten pitohampaiden muodostavan varsin täydellisen kehän, tiheämpien tavanomaisten nastarullien tavoin. Ripojen vinous porrastaa hampaat neljään eri kohtaan kehää. Sen ansiosta paksummilla rungonosilla kolme hammasta tarttuu lähes samanaikaisesti puuhun, jälkien lomittuessa. Mitä ohuempaan kohtaan syötetään, vähenee hampaiden puuhun ottava osa, samalla pito paranee. Se korostuu etenkin paksuoksaisissa männyn latvaosissa.

Harvaripaisessa syöttöpyörässä talttamaisten hampaiden painumaa on hankala rajoittaa. Erilaisia versioita ovat olleet teräskehät, tai hampaiden tiheyden lisääminen. Molemmissa tavoissa ongelmana on tukkeutuminen. V-Tec:n kohdalla uppoaman säätö on tehty talttahampaiden väleihin tehdyillä tasanteilla. Koska tasanne on vinossa kohdassa, lomittuvien talttahampaiden väleissä, ei yhtenäinen kaarnasuikale tartu siihen.

Kannasten reunoilla talttahampaiden reunat ovat pystysuorat. Näin muodostuu puuta kannatteleva kulma, joka parantaa rungon pysymistä hakkuupään otteessa, eli rullien sivupito paranee suoraan yhtenäiseen ripaan nähden. Talttamaisen hampaan matalan painuman hyöty on myös hampaan vähäisempi kuopaisu. Yleisesti käytetyn pyöreämuotoisen nastahampaan huono ominaisuus on kärjen ja reunan nopeusero, jolloin nasta irrottaa puusta kourutaltan tavoin palasen. Samalla kärki painaa puun sisään vaurion, joka voi näkyä pintalaudoista tehdyissä höyläpaneeleissa.

Mensen uutuusrullat ovat nähdyn perusteella mielenkiintoinen yhdistelmä eri rullista. Niiden pito on hyvä, mutta painuma puuhun sopivasti rajoitettu. Bonuksena kyseiset rullat ovat hinnaltaan myös hyvin kilpailukykyiset, jopa edullisemmat kuin vastaavat vaimentamattomat nastarullat.

Harvestereiden hakkuupään syöttörullilla on kova tehtävä. Järeätkin rungot on saatava kulkemaan tehokkaasti hakkupään läpi ilman pintavaurioita. Mense Oy on kehittänyt uudet V-Tec -syöttörullat, joissa on panostettu pitoon ja puhdistuvuuteen, samalla puun vaurioitumista on saatu vähännettyä. 

Koska hammasrivistö on vino, sen hampaat muodostavat paksummilla rungonkohdilla mahdollisimman ympyrän muotoisen kehän. Se vähentää rullan ”kuopimista”. Taasen ripavälien harvuus harventaa ohuella puulla hampaiden kosketuskohtia, minkä ansiosta puun lustot murskaantuvat harvemmista kohdista ja puun katkeaminen vähenee. 

Useissa hakkuupäämalleissa liikkuvat syöttörullat lomittuvat minimipuun asennossa. V-Tecissä hampaiden päiden muotoilu on ilmeisen onnistunut, sillä hampaiden lomittuvat kohdat eivät olleet kolmen viikon käytön jäljiltä suuresti kuluneet. Syy lienee hampaiden erittäin harva jako, lomittumiskohta löytyy helposti rungon syötön aikana. 

Pidon antavien hampaiden väleissä ovat tasaiset, kantavat kohdat. Ne rajoittavat hampaiden liiallista painumista puuhun. Näiden syvennysten viereiset pystysuorat kohdat taas vähentävät puun liukumista sivuttain, mikä parantaa järeän rungon pysymistä rullien välissä. Viistotut muodot ja erittäin avoin rakenne tekevät rullista tehokkaasti puhdistuvat. 

Koska hampaat ottavat lomittain otteen kaarnasta, ei kaarna katkeile pätkiksi ja irtoa niin helposti. Leveä hammas myös tasaa pintapainetta niissä kohdissa, missä karsimaterät ovat irrottaneet kuoren. 

Ero perinteisen nastahampaan jälkeen on melkoinen, kaarevakärkinen nasta kuopaisee puuta kuin lusikka viiliä. Myös mittapyörän harvempijakoinen hammastus kuopii puun pintaa.