Tapio-raivauspää kaivinkoneeseen – koneellinen taimikoiden raivaus yleistyy

Pieni kaivuukone on kooltaan ja hinnaltaan sopiva raivauspään alustakoneeksi. Yhdistelmällä mahtuu kulkemaan ahtaissakin paikossa. Tapion koneen maastokykyä on parannettu pohjapanssarilla, jonka varassa kone liukuu suolla. Kuva: Uolevi Oristo

”Koneellisia raivausmenetelmiä on pakko kehittää, sillä raivaus- ja harvennusrästit kasvavat koko ajan, mutta osaavasta työvoimasta on kova pula”, toteaa Arto Tapio. ”Käytettävän laitteen tulee olla hankintahinnaltaan kohtuullinen ja helposti siirrettävä, jotta raivaustyön hinta kiinnostaa metsänomistajia, ja työvoima- ja konekustannus saadaan katettua”.

Raivauslaite valmistutetaan alihankkijalla ja sen yksityiskohtia on patentoitu. Laite on tarkoitettu oman käytön lisäksi myös myyntiin ja sillä on CE-merkki.

Arto Tapion valmistamassa raivauspäässä on pyörivä terä, joka muistuttaa ulkonäöltään sirkkelin terää. Rautakaupasta hankittu sirkkelinterä ei kuitenkaan sovellu raivaukseen, koska sellainen ei kestä, ja terän hampaat ”haukkaavat” liikaa.

Raivaustyöhön ja ensiharvennuspuiden kaatoon sopiva hammastus löytyi kokeilemalla lukuisia eri vaihtoehtoja. Terä valmistetaan vesileikkaamalla.

Terä on asennettu hydraulimoottorin akselille. Moottorin koko on 90 kuutiota – terä kaataa heinät ja rungot aina 20 sentin läpimittaan asti.

Arto Tapio on asentanut raivauspään noin neljän tonnin painoiseen Kubota U 35 -kaivuriin, johon on lisäksi asennettu pohjapanssari ja hydrauliikkaöljyn lauhdutin. Pohjapanssari on niin tukeva, että se toimii ”suksena”, jonka varassa kone voi ryömiä pehmeiden paikkojen yli ja työskennellä jopa jängällä.

Ohjaamon laseja ei ole tarvinnut vaihtaa turvalaseihin, koska puun kaato tapahtuu pyörivällä terällä eikä teräketjulla.

Raivauspää on kiinnitetty kallistettavaan kauhankiinnikkeeseen, jolla päästää riittävän moneen liikesuuntaan. ”Kauhanpyörittäjä lisäisi terän kääntömahdollisuuksia, mutta samalla mahdollisuudet käyttää terää väärin kasvavat. Kauhanpyörittäjä on painava, jolloin tarvitaan suurempi ja kalliimpi peruskone”, toteaa Arto Tapio.

Käytetty kaivuri on hyvä ja edullinen peruskone. Puomissa ei kuitenkaan saa olla välyksiä, jotta terällä pystytään työskentelemään riittävän tarkasti tiheässä taimikossa.

Kaivuri on kapea, joten se ei tarvitse isoja uria. Puomi on kuitenkin lyhyt, joten kaivuria on siirrettävä usein, ja liikkumista autettava puomilla. Arto Tapion kehittämässä raivauslaitteen rungossa on kynnet, jotka tarttuvat hyvin maahan ja helpottavat siten kaivurin siirtoa.

Uusin varuste on kynsien tilalle vaihdettava puutavarapihti, jota voidaan käyttää kaadettujen puiden siirtoon ja kuormaukseen.

Arto Tapio esitteli konettaan raivaustyömaalla joulukuun alussa. Terä kaataa pienet puut nopeasti. Kaatuvat puut eivät haitanneet työtä, sillä niiden kaatumissuuntaa voi tarvittaessa ohjata puomin avulla.

Harvennuspään käyttö vaatii kuitenkin harjoittelua, sillä terän halkaisija on yli 50 senttiä. Terää on ahtaissa paikoissa osattava kallistaa oikealla tavalla, jotta se mahtuu puiden väliin. Puuryhmässä yhden puun poisto toisen rinnalta onnistuu oikealla tekniikalla ja tulossa olevan lisävarusteen avulla, vaikka etäisyyttä ei olisi kuin muutama sentti.

Työsaavutus on 1–2 hehtaaria työvuorossa, joten Kemijärven olosuhteissa voi hoitaa noin 250 hehtaaria vuodessa. Lumi rajoittaa työtä metsässä, sillä se peittää työtä haittaavat kivet. Sesonkia voi kuitenkin jatkaa suolla. Raivauspäässä on kynnet, joiden avulla voidaan tehdä myös laikutusta.

Arto Tapion kehittämä harvennuspää maksaa varusteista riippuen 14–20 000 euroa. Toimivan yhdistelmän hinnaksi tulee Arto Tapion laskelman mukaan noin 75 000 euroa.

Ihmistyönä tehtävä harvennus on hyvissä oloissa yleensä halvempaa, mikäli työlle löytyy tekijä. Koneellinen harvennus onnistuu ilmastoidussa ohjaamossa helteelläkin tai vesisateella, minkä olettaisi lisäävän nuorten kiinnostusta. Tällainen laite sopisi hyvin edellisen hintansa ansiota myös koulutuskäyttöön.

Arto Tapio tarjoaa harvennustyötä joko tunti- tai hehtaarihinnalla, töitä on ollut hyvin tarjolla.

Metsänomistajan ratkaistavaksi jää, paljonko oman palstan raivaukseen kannattaa panostaa. Kuluja ynnäillessä kannattaa muistaa, että yleensä kaikkein kalleinta on jättää raivaus tai ensiharvennus tekemättä ja metsä riukuuntumaan.

Toiminimi Raivauspalvelu Tapio on hankkinut laitteelleen CE-merkin. CE-merkintä on valmistajan vakuutus siitä, että laite täyttää sitä koskevien direktiivien vaatimukset. Kuva: Uolevi Oristo

Kuvassa oleva Arto Tapio ja Vesa Heikkilä ovat kehittäneet raivauspäänsä sekä omaan käyttöön että myyntiin. Kuva: Uolevi Oristo

Pyörivällä terällä on helppo kaataa useita lähekkäin kasvavia puita samalla kertaa. Yksittäisten puiden kaato onnistuu kehitteillä olevan lisävarusteen avulla vaurioittamatta muutaman sentin päässä kasvavaa toista runkoa. Kuva: Uolevi Oristo

Raivauspäällä voidaan poistaa puita, joiden välinen etäisyys on vain senttejä. Kuljettaja voi myös puomin avulla ohjata kaatuvia puita sivuun. Kuva: Uolevi Oristo

Raivauspää on kiinnitetty kallistettavaan kauhan pikakiinnikkeeseen. Kauhanpyöritystä ei tarvita, ja se lisäisi myös painoa. Terän tarvitsema öljy otetaan vasarahydrauliikasta. Kuva: Uolevi Oristo

Raivauspäässä on kynnet, joita voidaan käyttää laikutukseen. Kynsistä on apua myös silloin, kun kaivurin etenemistä pitää auttaa puomilla. Kynsien tilalle voidaan vaihtaa pihti, jonka avulla puut saadaan myös kuormattua. Kuva: Uolevi Oristo

Katso lisäkuvia ja video Tapio-raivauspäästä