Menetelmätietoa

JCB 419S:ää käytettiin mm. apevaunun lastauksessa sekä rehuläjän levityksessä ja polkemisessa. Rehu oli varsin kuivaa ja samalla varsin kevyttä. Kone vastasi kuitenkin yksin 500-hevosvoimaisen ajosilppurin rehujen levittämisestä, joten askaretta aumalla riitti.

Tämän kokoluokan kone riittää erinomaisesti yksinään ajosilppuriketjuun, jos täytetään kahta siiloa yhtä aikaa (kuormien tyhjennys ei keskeytä työtä) tai pellot eivät ole valtavan suuria, jolloin kuormien tulossa on taukoja, kun silppuri siirtyy pellolta toiselle. Rehun säilymisen kannalta optimi tietenkin on, jos toinen kone avustaa polkemisessa.

Levitystaktiikkana oli kipata kuormat läjän päälle. Jos yli 40 kuution kärryt kippaisivat kuormat siilon alareunaan laatalle ja ne täytyisi puskea pyöräkoneella läjän päälle, ei isompikaan kone olisi pahitteeksi.

Talikko osoitti erinomaisuutensa rehun levittämisessä – näkyvyys työskentelyalueelle on hyvä. Kuljettajan työtä helpottaa, kun tietää paljonko vie rehua edellään, ja missä tasossa pinta on, jotta osaa arvioida millainen kerros on levitettävä.

Pyöräkuormaajan suurin haaste siilotyöskentelyssä on seinän viereen nalkkiin jääminen, johon ei edes solakka peräpuntti auta. Jos linkkuohjattu kone kallistuu seinää kohti, jää se aina renkaistaan seinää vasten jumiin. Tämä on vältettävissä, jos levittää rehun aina niin, että rehun pinta on seinien vieressä aina korkeammalla kuin keskellä. Tiivistämisen vuoksi reunoissa on kuitenkin ajettava.