Kalajoella toimiva naudanlihan tuotantoon erikoistunut Bullstop Oy vaihtoi puimuria, uusi Fendt Ideal 8 toimitettiin syksyn 2020 puinneille.
”Tarvitsimme lisää kapasiteettia puintiin ja kohlinkoneesta oli siirryttävä sylinteripuimuriin. Kävimme tutustumassa eri vaihtoehtoihin viime syksyn Agritechnica-näyttelyssä. Sylinteripuimureista kaksi, Ideal ja New Hollandin CR erottuivat selkeydellään. Olemme käyttäneet jo pitkään pääasiassa Agcon kalustoa, joten Ideal oli luonteva valinta puimuriksi, varsinkin kun sen hintakin osoittautui kokoluokassaan kilpailukykyiseksi”, toimitusjohtaja Juho Isopahkala Bullstopilta kertoo.
”Olemme ajaneet viimeiset 7,5 vuotta pelkästään Fendtin traktoreilla. Näillä pinta-aloilla lyhyessä ajassa tehtävien töiden määrä on suuri. Fendtin traktorit ovat osoittaneet, että tekniikka ja automatiikka helpottavat työntekoa ja traktoreissa tekniikka toimii”, hän jatkaa. ”Idealin hankintapäätös perustui ennen kaikkea tehokkuuteen. Kuin puinti ei muodostu pullonkaulaksi, syystöihin päästään ajallaan ja toimintamme tehostuu”, Juho tiivistää.
Tänä syksynä Idealilla on puitu noin 350 hehtaarin verran, suurin osa viljasta menee murskeviljaksi. Aiemmalla 5,7 metrin pöydällä varustetulla Comia C12 -puimurilla saatiin Bullstopilla puitua hyvänä päivänä noin 100 tonnia jyviä, kun päivää venytettiin molemmista päistä.
”Idealilla olemme puineet käytännössä puolilta päivin iltakahdeksaan, työvaloja ei tarvittu kertaakaan. Siitä huolimatta parhaina päivinä puimurilla on puitu yli 200 tonnin satoja päivässä”, pääosan puinneista hoitava Petri Rautakoski Bullstopilta kertoo. ”Tehokkaan puimurin ansiosta pystymme ostamaan entistä enemmän viljaa pystyyn, kun tiedämme, että saamme sen korjattua ja puimurin kapasiteetin suhteen jää myös pelivaraa”, Isopahkala jatkaa.
Idealilla normaaliksi ajonopeudeksi on muodostunut 4–8 km/h, jonka Rautakoski on asettanut automatiikan määrittelemän ajonopeuden vaihteluväliksi.
”Tänä syksynä puidut lohkot ovat noin 10 kilometrin säteellä tilakeskuksesta ja lohkojen koko vaihtelee 5–50 hehtaarin välillä, tänä syksynä keskisato lienee 4,5 tonnin luokkaa. Keskimäärin sanoisin työsaavutukseksi vehnällä noin 6 hehtaaria ja 30 tonnia tunnissa. Hyvässä kasvustossa isolla lohkolla päästään selvästi suurempiin työsaavutuksiin”, Rautakoski arvioi.
Erityistä kiitosta kerää Idealin nopea säiliön tyhjennys: 210 l/s tyhjennysnopeuden ansiosta 17,1 kuution viljasäiliö saadaan tyhjennettyä noin puolessatoista minuutissa. ”Nopean tyhjennyksen ansiosta aikaa ei kulu kärryn vieressä odotteluun. Viljavaunuissa on tilavuutta yhteensä 120 kuutiota, minkä ansiosta puinti ei keskeydy kärryjen täyttymiseen, murskeviljaa puidessa kuivurikaan ei ole pullonkaulana”, Juho huomauttaa.
Rautakosken mukaan itse ajaminen Idealilla on helppoa. ”Puimurissa ei ole täysiveristä IdealHarvest-automatiikkaa, joka säätäisi koneistoa aktiivisesti. Sen sijaan koneessa on esiohjelmoidut säädöt joka viljalajeille, joiden ansiosta viljalajin valinta kosketusnäytöltä lohkoa aloittaessa riittää useimmiten säädöiksi. Nopeusautomatiikka säätää ajonopeutta puintikoneiston kuormituksen mukaan ja pöytäautomatiikka huolehtii leikkuupöydästä”, Rautakoski kertoo.
”Automatiikka toimii hyvin, sillä ajonopeusautomatiikkaa käyttäen tappiomittarit eivät käytännössä koskaan nouse, eikä jyviä käytännössäkään mene peltoon”, hän jatkaa.
Idealin vakiovarustukseen kuuluu automaattiohjausvalmius, Bullstopillakin automaattiohjaus on otettu lisävarusteena. ”Leveä pöytä vaatii käytännössä automaattiohjauksen, jotta kaikki kapasiteetti saadaan käyttöön. Korjaussignaalin osalta on pärjätty ilmaisella signaalilla, pöydän leveydeksi asetin 8,9 metriä, mikä takaa sen, ettei kaarteissakaan jää haukia”, Rautakoski selventää.
Ideal varustettiin vakiopöytää hieman kapeammalla vaihtoehdolla, 9,2-metrinen pöytä on Isopahkalan mukaan sopiva Kalajoen olosuhteisiin. ”Pöydän leveys sopii hyvin yksiin säiliön koon kanssa. Työsaavutuksen kannalta pöytä on riittävän leveä ja suurimmalla osalla pelloista säiliö täyttyy yleensä juuri sopivasti niin, että kärryt saavat olla päisteissä”, Isopahkala kertoo.
Mattopöytä painaa noin 3,5 tonnia. ”Oikeastaan ainut puimurin pieni miinus liittyy pöytäautomatiikkaan pehmeämmillä mailla säiliön täyttyessä. Kun puimurin pyörät painuvat, automatiikka korjaa pöytää melko nopeasti. Kun painava pöytä nousee nopeasti, puimuri painuu entisestään mikä tekee toisinaan ajamisesta humppaavaa. Kuivissa oloissa ilmiö ei kuitenkaan vaivaa ja keskimäärin pöytäautomatiikkakin toimii loistavasti”, Rautakoski kertoo.
Kokemusten mukaan leikkuupöytä toimii hyvin myös lakoviljalla. Keskiakselimallinen pöytävaunu on valmistettu itse. Isommille lohkoille vaunua saatetaan vetää puimurilla, mutta mikäli siirtymiä on paljon, siirretään pöytää traktorilla. Pääosalla lohkoista pöytä voidaan kytkeä lohkon ulkopuolella, joten pystyviljaa ei tarvitse tallata pöydän kytkemisen vuoksi.
Sylinteripuimureiden toiminnasta kostealla ja tuoreella viljalla ollaan yleisesti montaa mieltä, mutta Kalajoella Ideal on osoittautunut toimivaksi myös kostean ja tuoreen viljan puinnissa. ”Pahimmillaan puitava vilja on ollut kosteudeltaan 34-prosenttista. Koneisto pysyy kuitenkin hyvin puhtaana, osasyyksi arvelisin pitkiä ja suhteellisen hitaasti pyöriviä puintisylintereitä”, Isopahkala pohtii.
Isopahkalan ja Rautakosken arvioiden mukaan Idealin jättämä olki on laadukkaampaa muiden sylinteripuimurimerkkien olkeen verratessa. ”Suurin osa oljesta silputaan kuitenkin peltoon, sillä pellon kasvukunto vaatii sitä. Silppurin teho on riittävä, sillä täydellä levitysleveydellä silppu lensi yli pöydän leveyden”, Isopahkala kertoo.
Isopahkala päätyi tilaamaan Idealin nelivetoisena ja pyöräversiona. Tämä puimuri kulkee tiellä 40 km/h, Rautakosken mukaan kone on hyvä ajaa myös maksiminopeudella. ”Pohdin myös telapuimurin hankkimista, mutta 30 tuhannen euron lisähinta nelivetoisen pyöräversion ja kaksivetoisen telaversion välillä käänsi valinnan pyöräversion suuntaan”, Isopahkala laskeskelee.
”Tänä syksynä olosuhteet ovat olleet onneksi keskimäärin kuivat ja noin puolet maistamme on kantavia hiesumaita. Kiinni on jääty kerran, siinä ei tosin nelivedostakaan ollut apua. Kulkukyky on kuitenkin osoittautunut hyväksi ottaen huomioon sen, että puimuri painaa tyhjänä 25 tonnia, ja 17,1 kuution viljasäiliön sisältö on laskettava siihen päälle. Kokonaispaino voi nousta 35 tonniin saakka”, Isopahkala pohtii.
Kohlinpuimurista sylinteripuimuriin siirtyessä Rautakosken ja Isopahkalan mukaan suurin työ on tekniikan toiminnan sisäistämisessä. ”Itseasiassa rumpukone on kohlinpuimuria simppelimpi säätää ja toimivat automatiikat tekevät ajamisesta helppoa. Huoli sylinteripuimurin soveltumisesta murskeviljan puintiin osoittautui aiheettomaksi, seuraavaksi vuorossa on rumpujen ja peltoliittymien virittämistä leveämmälle pöydälle sopivaksi”, molemmat miehet toteavat ykskantaan.
Kuvat: Risto Närhi, Tapio Vesterinen