Irtokontit ovat kotieläintilan rehulogistisia vaihtoehtoja – kuljetusketjuvertailussa koukkukontti oli nopeampi 10 kilometrin siirtomatkalla

Koukkualustalla käsiteltävät irtokontit eivät ole ajatuksena uusi asia maatalouden logistiikassa. Rehukorjuussa kannattaa etukäteen paneutua synkronointiin ja pohtia kustannusten kertymistä. Menetelmät on syytä laskea tilakohtaisesti, sillä vaihtoehtoisia toimivia menetelmiä on useita.
Kun konttiperävaunu on sopivasti paikalla, koukkuvaunulla voidaan tyhjä kontti ottaa kyytiin traktoriperävaunuun. Samalla tavalla voidaan täysi kontti siirtää perävaunuun. Tällainen synkronointi tarkoittaa yhtä nostoa ja laskua vähemmän ja noin kolmen minuutin säästöä ajassa.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Konttisiirron edellytykset

  • Traktori koukkualustalla
  • Sopiva kenttä konttien laskuun
  • Koukkulaitteilla varustettu kuorma-auto
  • Runsaasti kontteja

Maidontuotannossa kokonaisuus ratkaisee. Tuotto saadaan maidosta, jonka hintaan ei voida vaikuttaa. Rehun ja monien muiden tuotantovälineiden kustannuksiin sen sijaan voidaan vaikuttaa.

Kotieläintilan rehu- ja lantalogistiikka on mahdollista järjestää monella tavalla. Valinta riippuu monesta tekijästä, kuten peltojen etäisyydestä, siirrettävästä määrästä, omasta ja saatavasta kalustosta, kuljettajien määrästä, lastaus- ja purkupaikoista sekä muuttuvien kustannusten kertymisestä. Monella vaikuttaa myös riski peltojen tallaantumisesta sekä kaluston muu käyttö liiketoiminnassa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Perinteinen tapa tehostaa pitkän matkan kuljetusta rehusiirrossa on kasvattaa perävaunujen kokoa ja tiivistää rehua, jolloin hyötykuorma kasvaa. Tällöin kerralla saadaan kuljetettua enemmän tavaraa yhdellä ajokerralla. Traktorin on vastattava perävaunun massaa, jotta vaunu liikkuu pellolla ja sitä voidaan turvallisesti kuljettaa tiellä.

Jos hieman vierastetaan isoja traktoreita, kun niille ei muuta käyttöä helposti löydy, niin vaihtoehtona on pienemmät perävaunut ja pienempi traktorikalusto. Yksi etu on tällöin pienemmät akselimassat pellolla. Kuljetusmatkan pidetessä kuitenkin pienten perävaunujen kanssa työsaavutus heikkenee.

HRV Farm Oy – tarkkaa kuljetuslogistiikkaa

HRV Farm Oy:n navetta on yhtiön omalla tontilla. Yrityksissä ovat yrittäjinä Jari Valkola, Heikki Hiironen ja Jukka Ruunaniemi. Jarilla ja Jukalla oli lypsylehmiä omassa navetassaan ennen uutta navettaa. Heikki on ollut vuosia konealalla, mutta hänelläkin on ollut aikoinaan nautakarjaa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
HRV Farm Oy:n navetta on yhtiön omalla tontilla. Yrityksessä ovat yrittäjinä Jari Valkola, Jukka Ruunaniemi ja Heikki Hiironen. Kuva on navetan ylisiltä, josta voi seurata lypsyaseman toimintaa.
HRV Farm Oy:n navetta on yhtiön omalla tontilla. Yrityksessä ovat yrittäjinä Jari Valkola, Jukka Ruunaniemi ja Heikki Hiironen. Kuva on navetan ylisiltä, josta voi seurata lypsyaseman toimintaa.  Kuva: Seppo Pentti

HRV Farm Oy:n navetta on rakennettu keskeiselle paikalle. Peltoja on navetan ympärillä, suurin osa on 10 km säteellä ja kauimmat noin 40 kilometrin päässä. Peltoa on hankittu lisää sieltä, mistä sitä on ollut mahdollista saada ostaa ja siksi kuljetusmatkat ovat pitkähköjä. Korjuukerralla omiin tarpeisiin kerätään noin 500 hehtaaria nurmikasvustoa. Tämän lisäksi korjataan kokoviljaa uudistetun nurmen päältä.

”Maissin viljelyäkin voisi tulevaisuudessa kokeilla”, Heikki aloittaa.

Navetan paikka valikoitui aikoinaan keskelle metsää, mäelle, tukevalle pohjalle. Navetan lietekuilut räjäytettiin kallioon. Paikasta tehtiin 3D-malli, jonka perusteella maa-ainesta siirrettiin. Paikka valikoitui myös sopivien etäisyyksien vuoksi. Laakasiilot ovat naapuritontilla. Kesä 2018 oli intensiivisintä rakennusaikaa, kun 2017 oli päätetty rakentaa. Luvat ja tarjoukset oli haettu jo etukäteen.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Lietesäiliö saatiin sopivasti kovapohjaiseen rinteeseen. Laakasiilojen paikat saatiin pohjustettua louhoksella. Koko rehupiha saatiin rakennettua siten, että siinä voidaan liikkua vaivatta myös kuorma-autoilla. Kun rehupiha on alempana kuin navetta, talvella pitää huolehtia auraamisista ja hiekoituksista. Aurattavaa pihaakin on noin hehtaari.

”Rakentamisen jälkeen projekti on jatkunut neljän vuoden ajan. Omaa osaamista on parannettu koko ajan ja muutoksia on tehty. Olemme jatkuvasti valmiita muuttamaan rutiineja, kun vain löytyy toimivampi vaihtoehto”, Jukka kertoo.

”Vasikoiden hoitoon menee yhdeltä työntekijältä koko päivä. Meillä on lypsäjinä vakituiseen kuusi henkilöä. Kolme henkilöä voi siementää, joten sekin voidaan tehdä joustavasti. Muutama henkilö vaihtaa navettatyöt sujuvasti konetöihin ja päinvastoin, kun jossain tarvitaan apua”, Jukka kertoo työvoimasta.

Paikallisia työntekijöitä ja urakoitsijoita käytetään sekä kuljettajina, omalla traktorilla ja omilla koneilla tai yhtiön koneilla. Käytössä on myös vuokrakoneita. Viime vuonna tuli vuokralle pöyhin, jolla on saatu vähennettyä turhan veden kuljettamista talouskeskukseen ja tasoitettu sadon laatua. Pöyhimelle on ollut käyttöä etenkin tänä vuonna, kun kasvustoja on jäänyt sateen alle ja vettä on haluttu haihduttaa pois.

Lietteet kuljetetaan itse omalla puoliperävaunuyhdistelmällä, ja nurmia uudistettaessa mullokselle ajetaan liete itse omalla vaunulla. Omilla koneillaan taas operoivat lieteurakoitsija letkulevityskalustolla ja traktori koukkuvaunukalustolla.

Töitä tehdään tilanteen mukaan. ”Jos kaikki yritetään tehdä itse, niin meillä loppuvat työntekijät ja koneet. Kun töitä tarjotaan myös lähiseudun työntekijöille ja yrittäjille, verkosto laajenee huomattavasti”, Jari perustelee. Silloin yritys ei ole erityisen haavoittuva.

”Meidän porukalle on sopinut, että töitä tehdään joskus yhdessä. Ja kun yhteisen tekemisen aika on ohi, kukin jatkaa omia töitään tahoillaan. Tämä on pitänyt tekemisen mielekkäänä”, Jukka pohtii. Korjuusesonki keskeytyy monesti esimerkiksi sateeseen ja nykyään jokaisella on järkevää tekemistä sateen sattuessakin. Ravinteita on silloin hyvä levittää ja toisen traktorin tai koukkulavan voi lähettää hoitamaan logistiikkaa. Kun konerikkoja ja tapaturmia sattuu, niin pienet häiriöt hoidetaan välittömästi.

”Tarvitsemme alueen yrittäjiä, jotta työt saadaan tehtyä. Joku saattaisi lopettaa viljelijänä ja urakoitsijana, jos laskutustyötä meiltä ei tulisi. Ostamme merkittävästi palveluita ja tuotteita lähiseudun yrittäjiltä”, Jukka toteaa.

”Tavoitteena ei ole kasvattaa omaa traktorikalustoa nykyisestä. Isoja traktoreita ei tarvita enempää, kun käytössä on paikallisia urakoitsijoita”, Heikki perustelee..

HRV Farm Oy:llä on ollut viime kesästä käytössä JD 8500i -ajosilppuri. Satokartoitus on kuljettajalla aktiivisessa seurannassa ja sen mukaan säädetään myös lannoitusta. Käytössä säilöntäaineena on happo. Rehusta ei tule puristenestettä, mutta rehu on kosteaa. Vettä ei haluta kuljettaa turhaan.
HRV Farm Oy:llä on ollut viime kesästä käytössä JD 8500i -ajosilppuri. Satokartoitus on kuljettajalla aktiivisessa seurannassa ja sen mukaan säädetään myös lannoitusta. Käytössä säilöntäaineena on happo. Rehusta ei tule puristenestettä, mutta rehu on kosteaa. Vettä ei haluta kuljettaa turhaan.

Irtaimistoa mukana

Kun yhtiötä perustettiin, kukin toi yhtiöön mukanaan omaisuutta. Yhtiön omaisuudeksi siirtyi koneita, kuten lieterekka, lavetti, eläimiä ja rakennuksia. Yhtiöllä on konekalustoa, jolla osallistutaan myös ulkopuoliseen urakointiin. Esimerkiksi koneita ja suuria esineitä siirretään lavetilla, kun siihen on aikaa.

Kullekin osakkaalle lankesi tietty osuus töistä, vaikka töitä tehdään sesonkeina saumattomasti. Jukka vastaa eläintenhoidosta ja kirjauksista, Jari hoitaa rahaliikenteen, luvat ja sopimukset. Heikin pääroolina ovat peltotyöt, koneet ja ruokinta.

Vanhat hyötykäyttöön

”HRV Farmin toimintaa on laajennettu sopivissa tilaisuuksissa. Yksi kotieläintilallinen tuli meille töihin, kun häneltä ostettiin tila meille. Nyt hänen vanhassa navetassaan on tiineitä hiehoja, joita hän nyt osaltaan hoitaa. Kyseinen henkilö hoitaa nyt useasti seosrehun teon ja jaon, joten Heikin työpanosta on päästy käyttämään muualla.

Jarin vanha lypsynavetta on nyt nuorison paikka. Sinne on päänavetalta matkaa 150 metriä. Jarin vanhasta konehallista tuli apevarasto.

Eläinten siirtoa tehdään kohtalaisen paljon, ja siksi eläimille on siirtovaunu.

Seosrehua

Seosrehu tehdään rehupihalla, jossa on kaikki komponentit saatavilla. Käytössä on hinattava Peeconin 45-kuutioinen seosrehuvaunu, jolla tehdään 3–5 kuormaa päivässä. Ruokinta työllistää yhden ihmisen käytännössä kokonaan.

”Seosrehua viedään useampaan kiinteistöön ja maasto on rinnettä, joten palarengas on osoittautunut toimivaksi traktorissa”, Heikki toteaa.

Viikonlopuksi ei hankita turhaan töitä, vaan esimerkiksi kuivitukset tehdään perjantaina. Maanantaina taas moni paikka siivotaan huolellisemmin.

Navetta lypsyasemalla

Kun aikoinaan tehtiin päätöksiä lypsymenetelmästä, niin päädyttiin asemalypsyyn. Asemalle sopii kerralla 50 lehmää. Nykyisellä lehmämäärällä kapasiteetista on käytössä puolet, kun lypsettäviä on 600. Pelivaraa pitää kuitenkin olla. Kaikki lehmät ovat lypsetty ennen kuin karuselli on lopussa ja pyörähtänyt ympäri. Lypsy tehdään kolme kertaa päivässä.

”Asemalypsy edellyttää, että paikalla on kaksi työntekijää. Silloin työ käy sujuvasti. Toinen ajaa ryhmät odotusalueelle ja toinen aloittaa lypsyn. Kun ryhmä on koottu, toinen työntekijä tulee myös lypsämään”, Jukka kertoo.

”Karuselliin ollaan tyytyväisiä ja samanlainen tehtäisiin, jos päätös pitäisi tehdä uudestaan”, Jari toteaa. ”Karuselli on joustava. Työntekijöitä se vaatii ja lypsy on kovaa työtä, mutta meillä työntekijät ovat hyviä”, Jukka jatkaa.

Korjuun haasteita

2022 vuoden satoa on korjattu pätkissä, kun monesti korjuu keskeytyi sateeseen. Nurmella on korjuukertoja useimmiten kolme. Isommat alat korjataan ajosilppurilla ja pienemmät ja syrjäiset lohkot kerätään paaliin. Kronen Komprimalla paalataan noin tuhatkunta paalia hieholle.

Satoa on kerätty neljä vuotta niin paljon kuin on pystytty, mutta isoa puskuria ei ole vielä tullut. Peltojen kasvukuntoon panostetaan jatkuvasti lisää. Lantaa levitetään itse sijoittamalla sitä vaunulla, lietettä ajaa urakoitsija ja lietettä levitetään myös urakoitsijan vetoletkukalustolla.

Kun kontti on täysi, eikä kuorma-autojen perävaunuja ole paikalla, kontti lasketaan maahan. Tämän jälkeen traktori tyhjän kontin kanssa palaa pikimiten silppurin alle. Kyseessä on Kristian Järvisen yhdistelmä. Sadekesä on hankaloittanut koukuttamista.
Kun kontti on täysi, eikä kuorma-autojen perävaunuja ole paikalla, kontti lasketaan maahan. Tämän jälkeen traktori tyhjän kontin kanssa palaa pikimiten silppurin alle. Kyseessä on Kristian Järvisen yhdistelmä. Sadekesä on hankaloittanut koukuttamista. Kuva: Seppo Pentti

Konttilogistiikan perusteet

Peltohehtaarit on hajasijoitettu Keski-Suomessa metsien ja järvien väliin. Peltoja on kaukanakin ja niiden viljelemiseen on asennoiduttava hieman toisella tavalla kuin lähipeltoihin. Turhaa ei mielellään ajeta, joten jos työ onnistuu, koko ala samalla seudulla tehdään kerralla. Logistiikkaa joudutaan miettimään ja suunnittelemaan ajojärjestyksiä.

”Traktori ei ole parhaimmillaan tieajossa, etenkään pitkällä matkalla”, Heikki aloittaa. Paljon traktoreilla toki kuljetetaan tavaraa tiellä. Siirtonopeudet ovat kuitenkin alhaisemmat kuin kuorma-autokalustolla. Käytetty kuorma-autokalusto on huomattavasti edullisempaa hankkia kuin vastaavan siirtokapasiteetilla varustettu traktorikalusto. Voimansiirto ja rengastus kuorma-autossa on suunniteltu kovalla pinnalla nopeampaan ajoon kuin traktorissa.

”Traktorin pellolla toimivat renkaat eivät ole parhaat ja edullisimmat kuluttavaan tieajoon lämpöisellä asfalttipinnalla”, Heikki perustelee.

Harjoittelut takana, lisää kokemusta

Saarijärvellä harjoiteltiin rehun siirtoa konteilla jo viime kesänä.

”Etukäteen laskettiin paperilla, miten kustannukset kertyvät ja päätettiin kokeilla, kun koukkuauto sattui käytössä olemaan. Testimielessä menetelmää kokeiltiin viime kesänä, kun käytössä oli muutama kontti”, Heikki muistelee. Konttilogistiikka todettiin toimivaksi, mutta ei toki ainoaksi oikeaksi vaihtoehdoksi.

Tänä vuonna konttien määrä on tuplattu ja kontteja ajaa kaksi kuorma-autoa. Kontteja hankittiin lisää käytettynä ja uutena.

”Käytettyjä kontteja ei ole aivan valtavasti saatuvilla”, Heikki toteaa.

Käytössä pellolla on paikallisen urakoitsijan, Järvisen Kristianin traktori ja koukkualustaperävaunu, joka on silppurin torven alla kuten muutkin perävaunut. Koukkukaluston kanssa ei lähdetä tien päälle, vaan täysiä kontteja siirretään pellolta vaihtopaikalle. Täysi kontti lasketaan vaihtopaikalle tai tyhjänä olevan kuorma-auton perävaunun kiskoille. Tämän jälkeen otetaan tyhjä kontti kyytiin.

Kun konttien ovet ovat mekaaniset, vaatii niiden avaaminen ja sulkeminen aina kuljettajan työtä. Siilolla tamppaava ja tasoittava henkilö voi auttaa ovien kanssa, jolloin työ käy nopeammin. Yhteistyökumppanina siirroissa on Traktoripalvelu Moisio Pylkönmäeltä.
Kun konttien ovet ovat mekaaniset, vaatii niiden avaaminen ja sulkeminen aina kuljettajan työtä. Siilolla tamppaava ja tasoittava henkilö voi auttaa ovien kanssa, jolloin työ käy nopeammin. Yhteistyökumppanina siirroissa on Traktoripalvelu Moisio Pylkönmäeltä.  Kuva: Seppo Pentti

Koukkulavakonttia ei täytetä silppurilla aivan niin kukulle, kuin tavallista perävaunua traktorin perässä. Konttia koukulla liikuteltaessa kukku putoaa helpommin kuin lavaa tasaisesti kuljetettaessa.

Kuorma-auton kuljettaja on käynyt poimimassa täyden kontin ja täyttää juuri vapautuneen paikan perävaunussa täydellä kontilla. Konttilogistiikka vie aikaa siilolla ja pellolla, mutta menetetty aika saadaan kiinni tiellä. Kuorma-autolla kontteja liikkuu kerralla kaksi tai kolme ja siirtonopeus on suurempi kuin traktorilla. Polttoainetta kuorma-auto kuluttaa vähemmän siirrettyä konttia kohti laskettuna. Tärkeää on huomioida ekonomia ja paljonko työaikaa kuluu konttilogistiikkaan.
Kuorma-auton kuljettaja on käynyt poimimassa täyden kontin ja täyttää juuri vapautuneen paikan perävaunussa täydellä kontilla. Konttilogistiikka vie aikaa siilolla ja pellolla, mutta menetetty aika saadaan kiinni tiellä. Kuorma-autolla kontteja liikkuu kerralla kaksi tai kolme ja siirtonopeus on suurempi kuin traktorilla. Polttoainetta kuorma-auto kuluttaa vähemmän siirrettyä konttia kohti laskettuna. Tärkeää on huomioida ekonomia ja paljonko työaikaa kuluu konttilogistiikkaan. Kuva: Seppo Pentti

Kuljetusmatka haasteena

Konttisiirron lähtökohta oli pitkä kuljetusmatka, joka oli toki omien päätösten lopputulos. Vaakakupissa painoivat rengas- ja polttoainekustannukset sekä aika. Pienillä sorateillä kuorma-auto ei ole merkittävästi nopeampi kuin traktori, mutta asfalttitiellä nopeusero on 40 km/h ja kontteja kulkee mukana kolme. Kun kontit ovat kerran kuorma-auton lavalla ei hieman pidempi matka maksa enää paljoa enempää, kun se on jo lavalla.

Kolmen kontin yhdistelmässä pitää ensin tyhjentää nupin kuorma ja laskea kontti maahan. Se on nyt perävaunun takana. Perävaunussa olevat kontit voidaan seuraavana ottaa kyytiin, tyhjentää ja palauttaa takaisin paikoilleen. Nyt otetaan nuppiin perävaunun takimmaista täyttä konttia. Etukontti on jo tyhjä. Elokuun loppupuolella syötössä oli vielä taustalta viime vuoden kolmossatoa laakasiilosta. Tarjolla on edelleen myös viime vuoden kokoviljasatoa ja paaleja.
Kolmen kontin yhdistelmässä pitää ensin tyhjentää nupin kuorma ja laskea kontti maahan. Se on nyt perävaunun takana. Perävaunussa olevat kontit voidaan seuraavana ottaa kyytiin, tyhjentää ja palauttaa takaisin paikoilleen. Nyt otetaan nuppiin perävaunun takimmaista täyttä konttia. Etukontti on jo tyhjä. Elokuun loppupuolella syötössä oli vielä taustalta viime vuoden kolmossatoa laakasiilosta. Tarjolla on edelleen myös viime vuoden kokoviljasatoa ja paaleja. Kuva: Seppo Pentti

Kerran tiiviinä konttiin ja kuorma-auton lavalle saatu rehu on samanlaista kuljettaa kuin mikä tahansa muukin materiaali. Yksi traktoriin kytkettävä koukkualusta oli myös tarjolla, jolloin ketju saatiin aikaan. Pellolle ei kuorma-auton kanssa mennä, joten pellon laitaan tarvitaan vaihtopaikka konteille.

Kontit maksavat 4 000–8 000 euroa. Samoja kontteja käytetään kuivikevarastona, kun niihin laitetaan pressu päälle. Kontteja tyhjennetään pienkuormaimella. Konteissa on myös jaettu haketta lämpökeskukseen, viljaa ja pilkkeitä.

Konttien siirtoa tehdään Traktoripalvelu Moision koukkulava nupilla. Perävaunuun sopii yksi kontti. Toinen koukkulavayhdistelmä on oma, nuppi vuodelta 2009 ja perävaunu, johon sopii kaksi konttia. Yhtiön omaa autoa ajaa aikoinaan puutavara-autoilijana ollut kuljettaja, joka tekee myös tarvittaessa remontteja.

Nyt silppurin alla on koukkukontti. Vaihto on nopea: täydet kontit jätetään pellon laitaan ja silppurin kapasiteettia päästään hyödyntämään tehokkaasti. Samaan aikaan traktorit perävaunuineen ovat pitkällä taipaleella. Kallein kone, eli silppuri, ei joudu odottamaan.
Nyt silppurin alla on koukkukontti. Vaihto on nopea: täydet kontit jätetään pellon laitaan ja silppurin kapasiteettia päästään hyödyntämään tehokkaasti. Samaan aikaan traktorit perävaunuineen ovat pitkällä taipaleella. Kallein kone, eli silppuri, ei joudu odottamaan. Kuva: Seppo Pentti
Kun läheltä tulee rehua, niin siilolla pitää olla kaksi konetta. Pienellä pyöräkuormaajalla saadaan siirrettyä kuormasta kulma. Volvo L120D vie kerralla koko kuorman ja tamppaa samalla rehua tiukkaan.
Kun läheltä tulee rehua, niin siilolla pitää olla kaksi konetta. Pienellä pyöräkuormaajalla saadaan siirrettyä kuormasta kulma. Volvo L120D vie kerralla koko kuorman ja tamppaa samalla rehua tiukkaan. Kuva: Seppo Pentti
Elokuun puolivälissä oli korjaamatta vielä noin 200 hehtaaria kakkossatoa. Edellisenä päivänä oli satanut 11 milliä vettä, joten kasvusto pöyhittiin ja karhotettiin ennen korjuuta. Karhoa tutkimassa Heikki Hiironen. Korjuu aloitettiin myöhemmin iltapäivällä. Odottaminen ja pöyhintä on vähentänyt kuljetettavaa.
Elokuun puolivälissä oli korjaamatta vielä noin 200 hehtaaria kakkossatoa. Edellisenä päivänä oli satanut 11 milliä vettä, joten kasvusto pöyhittiin ja karhotettiin ennen korjuuta. Karhoa tutkimassa Heikki Hiironen. Korjuu aloitettiin myöhemmin iltapäivällä. Odottaminen ja pöyhintä on vähentänyt kuljetettavaa. Kuva: Seppo Pentti

Vertailua kuljetusketjuista

Aineisto kyseiseen laskelmaan ei ole laaja, mutta kaikesta työstä on kellotettu aika.

Koukkukontti tulee kannattavammaksi noin reilun 10 kilometrin siirtomatkalla.
Koukkukontti tulee kannattavammaksi noin reilun 10 kilometrin siirtomatkalla. Kuva: Mira Moisio

1. Traktori + perävaunu

1a) Siirtomatka pellolta perävaunun kanssa voi alkaa heti, kun vaunu on täynnä. Oikeassa yläkulmassa rajapinnan aikaviive on silloin 0.

1b) Kun traktori ja perävaunu saapuvat ajomatkan jälkeen laakasiilolle, kestää kaksi minuuttia, kun perävaunu on kipattu tyhjäksi (*). Tämän jälkeen alkaa matka pellolle.

2. Koukkukonttiketju

2a) Kun traktorin koukkulavalaitteeseen kiinnitetty rehukontti on täynnä, se pitää laskea maahan tai perävaunun juoksuille. Jos kontti joudutaan laskemaan maahan, se joudutaan koukuttamaan uudelleen kuorma-auton kanssa lavalle. Täyden kontin lasku ja tyhjän kontin nosto vie aikaa kolme minuuttia. Se näkyy oikealla alhaalla. Sama aika tarvitaan, kun kuorma-auto käsittelee konttia. Tästä tulee enintään yhteensä (6) kuuden minuutin käsittelyaika/kontti

2b) Kun kuorma-auto saapuu laakasiilolle kolmen kontin kanssa, tarvitaan aikaa 27 (kahdella kontilla 19) minuuttia ennen kuin kaikki kontit ovat tyhjiä ja auto voi jatkaa matkaansa takaisin pellolle. Kun verrataan konttiketjun purkuaikaa traktoriketjuun, voidaan vertailussa kontin tyhjennysajasta vähentää kaksi minuuttia (*), joka aika kuluu normaalin perävaunun kippaamiseen. Yhden kontin tyhjennysajat ovat 7 (8) minuuttia pidemmät kuin perävaunun kippausaika.

Vaikka konttien kanssa kuluu enemmän aikaa kolmen kontin kanssa yhteensä 39, (7+6)*3 minuuttia/yhdistelmä (tai kahdella kontilla 28, (8+6)*2), niin se aika saadaan nopeasti kiinni tiellä. Kontteja kun on kolme tai kaksi kyydissä samaan aikaan. Kun seuraavana otetaan tarkasteluun traktorin ja kuorma-auton nopeusero, niin se on mitätön kapealla soratiellä. Asfaltilla nopeusero on 35–40 km/h.

Kellotettu ajoaika kuorma-autolla oli 26 minuuttia, kun etäisyys oli 28 kilometriä. Kuorma-autolla polttoainekulu ei kasva merkittävästi tien päällä, vaikka kontteja on kahden sijaan kolme. Traktorilla polttoainekustannus on jotakuinkin sama kuin kuorma-autolla, kun se siirtää yhtä konttia. Tyhjiä kontteja kulkee myös pellolle takaisin samalla nopeudella.

Siihen pitää varautua, että konttilogistiikka ei mene täydellisesti, vaan etukäteen pellolle tuotuja tyhjiä kontteja joudutaan lopuksi kuljettamaan erikseen seuraavalle pellolle. Tämä lisää konttiketjun kustannuksia.

Kun huomioidaan keskimääräiset ajonopeudet (traktori 40 km/h, kuorma-auto 75 km/h) tiellä, niin hieman reilun 10 kilometrin etäisyydeltä kuorma-auto on ajanut jo traktorikuljetusta enemmän kuormia perille päivässä.

Grafiikka: Mira Moisio