Ukrainan sota kouraisee myös konevalmistajia – ”Jatkossa voi olla vaikea houkutella yrityksiä siirtämään tuotantoa Venäjälle”

Viljelyolosuhteet Ukrainassa ovat loistavat – peltoala on 32,8 milj. ha ja siitä mustanmullan aluetta on n. 17 milj. ha. Tuo alue sellaista, missä kasvaa, jos vain muistaa kylvää. Jääkausi huuhteli hyvät mullat täältä meiltä etelän suuntaan.
Maatilat ovat isoja, keskikoko liikkuu 5 000 hehtaarin tienoilla. Tokko missään maailmassa on parempia edellytyksiä tuottaa viljaa ja edullisesti. Maatalouskonevalmistajia kiinnostaa kovasti tällaisten tilojen koneellistaminen ja myös ukrainalaiset ovat olleet ennen sotaa innokkaita kehittämään maatalouttaan ja investoimaan.
Ukraina on maa, joka ei ole asettanut tuontirajoituksia ulkoa tuotaville koneille, kuten Venäjä tai Valko-Venäjä on tehnyt. Valko-Venäjällä maatilat ovat valtion omistamia ja valtio pitää huolen siitä, että tilojen tulee ostaa kotimaisia koneita. Tuontia hyväksytään vain pienessä määrin ja lähinnä mallikappaleiden saamiseksi omien koneiden suunnittelua varten. Valko-Venäjällä on toki omaa maatalouskonevalmistusta.
Belarus-traktori oli aikoinaan Suomessakin tunnettu traktorimerkki. Kolme vuotta sitten niitä valmistettiin yli 30 000 kpl vuodessa. Leikkuupuimureita Ukrainassa on valmistettu yli 2 000 kappaleen vuosivauhdilla ja ne ovat aivan kelvollisen näköisiä.
Kun konevalmistajat tarvitsevat aina myös länsimaisia komponentteja, valmistus on todennäköisesti hiipunut. Totuutta ei juuri nyt kukaan kerro.
Venäjällä on ollut tuontia hankaloittavia rajoituksia ulkomaisille koneille. Niiltä veloitetaan tullimaksuja ja toisaalta pankit eivät rahoita näitä investointeja. Jos länsimaisten koneiden valmistus on tapahtunut Venäjällä, tullimaksuja ei ole mennyt. Venäjän tarkoituksena on ollut länsimaisten investointien saaminen maahan.
Claasilla on Etelä-Venäjällä puimuritehdas jo vuodesta 2005 lähtien. Vielä viime syksynä Claasin suunnitelmissa oli valmistaa siellä 1 000 puimuria vuodessa ja ne oli tarkoitettu pääsääntöisesti Venäjän markkinoille.
Nyt valmistus on kokonaan seisahduksissa, koska maahan ei saada lännestä komponentteja. Mikä tehtaan kohtalo on jatkossa, sitä ei Claas lähde arvioimaan. Tehdas sijaitsee keskellä Venäjän vilja-aittaa, runsaan 100 km:n päässä Mustaltamereltä. Nyt Claas keskittyy siihen, että ihmiset saadaan tehtaalta turvaan. Jatkossa voi olla vaikea houkutella länsimaisia yrityksiä siirtämään tuotantoa Venäjälle.
Ukraina on ollut ulkomailta tapahtuneen tuonnin suhteen vapaa maa. Sen takia siellä ei ole mittavaa omaa maatalouskonevalmistusta. Ennen sotaa maatalouskoneita on viety Saksasta vuosittain 300 milj. euron arvosta. Nyt vienti on pysähdyksissä.
Suomesta maatalouskoneiden vientiä Ukrainaan ei tiettävästi ole ollut. Meillä ei ole totuttu tekemään koneita 5 000 ha:n tiloille. Nyt siitä, että vientiä ei ole ollut, voi olla tyytyväinen. Äkkipysähdys aina koettelee.
Osaston luetuimmat
- Lietteen hajalevitys on pannassa monessa Euroopan maassa – hajalevitys saattaa pian olla liipasimella myös Suomessa
- Kylvökoneen täyttö on monesti kylvötyön pullonkaula – kolme täyttöä nopeuttavaa ratkaisua esittelyssä
- Valtran uusi Q-sarja on kauan odotettu portaaton — sarjan traktorit valmistetaan Suolahdessa
- Hollantilainen Fendt-maahantuoja on sähköistänyt Fendt 313 Vario -traktorin − traktoriin asennetusta akkupaketista riittää virtaa koko työpäivän tarpeisiin
- Paluuaura, jolle kaarteet ovat täysin normaaleja – alkaako Ovlacin maahantuonti uudelleen?
- 700-sarjan Fendt muutettiin sähkökäyttöiseksi hollantilaisen maahantuojan toimesta − etunostolaitteeseen kiinnitetyn akkupaketin ansiosta traktorilla voidaan ajaa 24/7
- Valtra esitteli täysin uuden traktorimalliston − uusi Q-sarja sijoittuu tehoiltaan ja kooltaan T- ja S-sarjojen väliin