Äeskylvökone on muokkauskoneen päälle rakennettu pneumaattinen kylvölaite, jonka rakenne on kokonaisuutena kylvökonetta kevyempi – Koneviesti tutustui erilaisiin äeskylvökoneisiin

Äeskylvökone on kätevä etenkin luomutiloille, joilla ei käytetä väkilantaa. Kone sopii toki myös viljelyyn, jossa käytetään rakeista apulantaa, kun lannoitteita sekoitetaan kylvön yhteydessäkin maahan.

Erilaisia muokkauskoneita, joihin on yhdistetty kylvöyksikkö, on ollut markkinoilla useita ja niistä on esitelty uusia mallejakin. Ensimmäiset äeskylvökoneet, kylvöäkeet, tulivat käyttöön jo vuosia sitten. Äeskylvökoneen etuna on huomattavasti edullisempi hinta kuin kylvökoneeksi rakennetussa laitteessa. Monissa olosuhteissa niiden käyttö on perusteltua, kun vain siemenet saadaan tavalla tai toisella kylvettyä ja ravinteet saadaan kasvien käyttöön.Etenkin luomutiloilla menetelmä toimii hyvin.

Äeskylvökonetta voisi kutsua myös vetovannaskylvökoneeksi, jossa on pneumaattinen kylvöyksikkö ja siemenet ohjataan putkea pitkin äkeen piikin taakse. Kylvösyvyys valitaan edessä tai keskellä olevilla kannatuspyörillä, joilla kannatellaan yleensä nostolaiteissa muuten liikuteltavaa laitetta.

Joustopiikkiä vastaava vannas siirtää katemateriaalia sivuun ja vantaan kautta pudotetaan siemen uraan, joka peittyy maalla. Tavoitteena on saada siemen kiinni muokkaamattomaan maahan. Jos maassa on kerääjäkasveja tai olkea, pitää ne ohittaa, jotta siemen saadaan oikeaan paikkaan.

Luomuviljelyssä kasveilla on kierrossa käytettävissä ravinteita erityisesti onnistuneen viherlannoituksen jälkeen. Tällöin maassa on myös runsaasti kasvimassaa, joka joskus hieman haittaa seuraavaa kylvöä. Muokkauksen onnistuminen toki ratkaisee paljon kasvimassaan liittyviä haasteita kuten myös rikkakasvien tainnutusta. Kun käytössä ovat pääasiassa mekaaniset keinot ja mielellään vähillä ajokerroilla, niin muokkauskoneen laatu ratkaisee paljon.

• Normaali äes perusrunkona
• Siemensäiliö päällä
• Pneumaattinen kylvölaite
• Kevyempi rakenne kuin kylvökoneissa

Kverneland TS Evon kapea piikkimäinen vannas tunkeutuu hyvin maahan ja säilyttää halutun kylvösyvyyden. Jyräpyörästö tiivistää kylvöksen. Kuva: Visa Vilkuna

Itävä siemen pitäisi saada muokattuun peltoon kylvöäkeelläkin sopivaan syvyyteen ja mielellään kosteaa pohjaa vasten, jotta itäminen tapahtuisi pikimiten. Tämä on tärkeää etenkin keväällä, kun kosteutta ei yleensä ole liiaksi.

Muutaman viime vuoden aikana viljelyn painopistettä on siirretty monta pykälää syysviljojen suuntaan monestakin syystä. Myös syysviljat sopivat kylvettäväksi kylvöäkeellä. Osaltaan muutosta ovat edesauttaneet uudet lajikkeet, mutta myös halu tasata työhuippuja. Syysviljat myös korjataan aikaisemmin, jolloin niiden kuivaaminen saadaan usein käyntiin lämpimään ja sateettomaan aikaan. Tällöin kuivauskustannukset pysyvät aisoissa.

Teemu Mattila Kankaanpäästä hankki 2016 vuoden kevätkylvöihin uuden Kverneland TS EVO -äeskylvökoneen. Vuosittainen kylvömäärä viljatilalla oli noin 120 hehtaaria. Äeskylvökone nosti kylvötyön tehokkuutta, minkä ansiosta kylvöt saatiin tehtyä ajallaan.

Säiliötilavuus kasvatettiin kaksilla korotuslaidoilla 1 700 litraan perusmallin 1 200 litrasta. Koneen riviväliksi valikoitui 12,5 senttiä, työleveys oli kuusi metriä.

Maat muokattiin lautasmuokkarilla. Koneella hehtaarin kylvö vei aikaa maksimissaan 15 minuuttia, vaikka lohkon muoto olisi ollut haasteellisempikin – nostolaitekone kääntyy ketterämmin kulmissa kuin hinattava perinteinen kylvökone.

Lannoitteet levitettiin ensin keskipakolevittimellä ennen kylvöä.

”Joillakin lohkoilla oli kohtuullisen paljon olkea maan pinnassa. Tästä huolimatta TS Evo selvisi, kun koneen piikit ovat viidessä rivissä”, Teemu kertoo. Porrastettu jyräpyörästö toimi kasvinjätteiden peittämällä maalla.

Tilan pellot ovat nyt kokonaan nurmella ja kun kone jäi tarpeettomaksi, se on vaihtokonemarkkinoilla. Teemu pitää itse menetelmää edelleen toimivana. Laite oli myös ominaisuuksiltaan kestävä. Vetovastus oli kohtuullinen, kylvöä pystyi kevyehkösti tekemään 200-hevosvoimaisella traktorilla, jossa oli hieman etupainoja.

”Annostelulaite oli tarkka ja helppokäyttöinen. Laitteella pystyi kylvämään haluttua pientäkin siemenmäärää tarkkaan ja määränsäätö hoidettiin ohjaamosta”, Teemu toteaa.

Ketteryys on yksi nostolaitekylvöäkeiden valteista. Kuva: Visa Vilkuna

Salinin tilalla Virroilla oli käytössä vuosia Väderstad Concorde 600G. Kyseessä on Väderstadin NZE-äes, johon on istutettu kylvöyksikkö. Juha Salin kertoo, että kyseisestä laitteesta luovuttiin pari vuotta sitten ja se myytiin vaihtokoneena eteenpäin. Aikoinaan Väderstad hankittiin ulkomailta. Erityisen kätevä se oli aikoinaan, kun raivioita, lohkon oikomisia yms. oli runsaasti. Pienet kivet tai oksat eivät juurikaan haitanneet kylvöä, kunhan vain siemenet sai maahan. ”Äeskylvökone on todella ketterä monikulmaisissa ja ahtaissa nurkissa, joita tällä seudulla lohkojen parannustoimenpiteistä huolimatta riittää”, Juha toteaa.

Kone hankittiin, kun luomuun siirryttiin 2000-luvun alussa, jolloin väkilannoitteita ei kylvön yhteydessä levitetty. Koneesta luovuttiin, kun viljelykierrossa yhä useampi pelto kylvettiin nurmelle suojaviljaan. Ilman piensiemenlaitetta ja jyräpyörästöä oleva kylvöäes olisi pitänyt varustaa sellaisella. Laitteelle olisi pitänyt tehdä perusteellisempi läpikäynti ja kunnostus. Lopulta päädyttiin hankkimaan perinteinen takapyöräkylvökone piensiemenlaitteilla. Nykyään kylvetään paljon puhtaita nurmia suoraan nurmihara+jyrä -tyyppisellä kylvökoneella, jolloin kaikki nurmien hoitoon liittyvät työt saatiin hoidettua samalla koneella. Satotasossa tai laadussa ei äeskylvökoneen aikana havaittu juurikaan poikkeamista paikkakunnan muihin viljelyksiin tai myöhemmin hankittuun takapyöräkoneeseen verrattuna.