Konenäyttelyt ovat kalliita, mutta niitä tarvitaan – ”Kysymällä oppii messuilla enemmän kuin näkemällä”
Konemessut ovat näytteilleasettajille suuri taloudellinen ponnistus, etenkin aikana, jolloin konekaupan volyymi ei kasva.
Lokakuussa järjestetyt Helsingin MaatalousKonemessut olivat iso satsaus näytteilleasettajille. Kuvituskuva. Kuva: Juho Nivala11.11.202408:00
Paikkamaksut ovat vain osa kustannusta. Päälle tulevat koneiden rahdit ja henkilökunnan kulut. Myyntimiehiä on tullut paikalle ympäri maata – omia asiakkaita on syytä tavata.
Messuille osallistuminen on iso markkinointikustannus aikana, kun konekaupan kannattavuus on ongelmana, vaikka sitä ei moni ostaja usko. On hyvä, jos osallistuvat yritykset saavat kaikkien kulujen jälkeen tuloslaskelman viimeiselle riville jäämään edes prosentin-parin positiivisen tuloksen. Tilanne oli sama jo 40 vuotta sitten, kun toimin alalla. Minkä uusien kaupassa sai, se vaihtokoneiden kanssa hävisi eikä riittänytkään.
Ei ihme, että liikkeet eivät halua osallistua kaikkiin tarjolla oleviin messuihin. Mennään sinne, missä ostajat käyvät.
Messujen ajankohdasta on taitettu peistä vuosikymmeniä. 1970-luvulla ne olivat aina kesällä, koska näyttelyiden järjestäminen oli neuvontajärjestön käsissä, ja vielä niin, että koneliikkeet olivat sitoutuneet niihin menemään.
Näytteilleasettajille kesänäyttelyistä jää kuitenkin vähän käteen.
Nyt messujen järjestäminen menee sen mukaan, mihin yritykset ovat halukkaita osallistumaan.
Oleellinen muutos on tapahtunut siinä, minkälaisella esittelijäpanostuksella yritykset messuille menevät. Vanhaan aikaan esittelijäkaarti koostui myyjistä, joiden tietomäärä koneista perustui siihen, mitä hintakirjassa sanottiin. Tosin ei siihen aikaan tekniikasta paljon kerrottavaa ollutkaan.
Nyt joukko on trimmattu tehtäväänsä, ja jos myyjä ei tiedä kaikkea, konemessuille saadaan myös valmistajien edustajia mukaan tai heiltä saa taustatukea.
Vanha totuus on edelleen, että kysymällä oppii messuilla enemmän kuin näkemällä.
Yhtä asiaa jään messuilla kaipaamaan. Kun konekaupan volyymistä kasvava osa on käytettyjen koneiden kauppaa, sitä esitellään kuitenkin vähän. Toki liikkeet antavat luetteloita, mitä koneita on tarjolla, mutta sitä en ole huomannut kerrottavan, miten käytetyt koneet liikkeiden toimesta on tarkistettu ja jos on tarkistettu, mitä vikoja niissä on havaittu, ja mitä niiden korjaaminen maksaa.
Myyjien vastaus voi olla se, ettei tuollaista huoltomiehen tarkistusta ole varaa tehdä. Jos tilanne on tämä, silloin vaihtokone on otettu liian kalliilla hinnalla sisään ja virhe halutaan vierittää seuraavalle ostajalle.
Liikkeiden nihkeää suhtautumista tarkistuslistojen julkistamiseen perustellaan sillä, ettei sitä missään muuallakaan tehdä. Kyllä tehdään. Olen tuollaisia listoja lukenut.
Jos meillä on kattava konemessutapahtuma, tarvitseeko suomalainen konevalmistaja ulkomaisia messuja, joista Agritechnica on suurin. Kyllä tarvitsee, jos aikoo tehdä vientikauppaa. Agritechnicassa käy alan ammattiväkeä ympäri maailmaa.
Tarvitseeko suomalaisen isännän käydä ulkomaan messuilla? Kyllä tarvitsee, jos haluaa nähdä konekaupan täyden repertuaarin – näytteilleasettajia on 5–6 kertaa enemmän kuin Helsingissä. Suomalaisia kävijöitä on Agritechnicassa muutamia tuhansia.
Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
