Pelto talviteloille, mutta miten? – Näillä parannustoimilla pelto selviää talvesta

On hyvin tiedossa, että epävakaa ja sateinen talvi kuormittaa sekä pellon rakennetta että lisää riskiä erilaisista ravinnehävikeistä. Tähänkin tilanteeseen löytyy ripakopallinen hyviä korjausliikkeitä, kunhan toimeen ryhdytään.
Ajatellen pellon kuntoa ja ympäristövaikutuksia, pitäisi tarkistustoimet aloittaa pinnanmuotoilun tilanteen kartoituksesta ja tarvittaessa korjauksesta. Tehokkaana kertatoimena pitäisi muotoilu sisällyttää myös tulevan ympäristöohjelman tuettaviin toimenpiteisiin. FarmWorks Oy työstämässä Olli-Pekka Ruposen peltoa.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Pellon pintatopografia voidaan kartoittaa eri tavoin ja myös muiden viljelytoimien yhteydessä, jos traktorissa käytössä on RTK-tasoinen paikannus. Kuvan esimerkissä pintavirtaukset sekä riskialueet saadaan kuntoon varsin vähäisin maan siirroin, eikä kustannuskaan kertatoimesta nouse kohtuuttomaksi. (Huom, karttapohjat ja oheinen kuva ovat eri lohkoilta).
Pellon pintatopografia voidaan kartoittaa eri tavoin ja myös muiden viljelytoimien yhteydessä, jos traktorissa käytössä on RTK-tasoinen paikannus. Kuvan esimerkissä pintavirtaukset sekä riskialueet saadaan kuntoon varsin vähäisin maan siirroin, eikä kustannuskaan kertatoimesta nouse kohtuuttomaksi. (Huom, karttapohjat ja oheinen kuva ovat eri lohkoilta). Kuva: Jussi Knaapi
Jos viljelymenetelmä edellyttää muokkausta, sitten se tehdään.
Jos viljelymenetelmä edellyttää muokkausta, sitten se tehdään. Kuva: Jussi Knaapi
Oleellista on, että pelto muokataan jos sille on tarve – muutoin jätetään pelto peitteiseksi talvea vastan.
Oleellista on, että pelto muokataan jos sille on tarve – muutoin jätetään pelto peitteiseksi talvea vastan. Kuva: Jussi Knaapi
Pellon peitteiseksi jättävät tekniikat, kuten kevyt vertikaalimuokkaus tai suorakylvö olisivat merkittävä ratkaisu pintaeroosioherkille pelloille.
Pellon peitteiseksi jättävät tekniikat, kuten kevyt vertikaalimuokkaus tai suorakylvö olisivat merkittävä ratkaisu pintaeroosioherkille pelloille. Kuva: Jussi Knaapi
Karjanlannan levityksen tekniikka on kehittynyt, ja ympäristösyistä olisi perusteltua lisätä syyslevitysten osuutta tilanteissa, jossa pelto jää kasvullisen viherpeitteiseksi talven yli.
Karjanlannan levityksen tekniikka on kehittynyt, ja ympäristösyistä olisi perusteltua lisätä syyslevitysten osuutta tilanteissa, jossa pelto jää kasvullisen viherpeitteiseksi talven yli. Kuva: Tuomas Anttila
Valitettavasti kuvan tilanne on vielä arkipäivää, koska säädökset eivät ole ajan tasalla. Tukevaa rukiin alla kasvanutta kerääjäkasviseosta ei saa lannoittaa 14.9. jälkeen, ellei kyseessä ole nurmipelto tai ellei peltoa muokata, kuten oikealla on jouduttu tekemään. Orgaaninen lannoitus kasvavaan kerääjäkasvustoon olisi taatusti ympäristöystävällisempi tapa kuin paljaaksi jäävä muokkaus.
Valitettavasti kuvan tilanne on vielä arkipäivää, koska säädökset eivät ole ajan tasalla. Tukevaa rukiin alla kasvanutta kerääjäkasviseosta ei saa lannoittaa 14.9. jälkeen, ellei kyseessä ole nurmipelto tai ellei peltoa muokata, kuten oikealla on jouduttu tekemään. Orgaaninen lannoitus kasvavaan kerääjäkasvustoon olisi taatusti ympäristöystävällisempi tapa kuin paljaaksi jäävä muokkaus. Kuva: Jussi Knaapi
Näin elinvoimaista juuristokerrosta ei kannattaisi muokkauksella pysäyttää, vaan antaa kasvaa talven tuloon saakka. Syyskylmällä ei lannanlevityksestä koituisi edes typenkään osalta merkittäviä päästöjä.
Näin elinvoimaista juuristokerrosta ei kannattaisi muokkauksella pysäyttää, vaan antaa kasvaa talven tuloon saakka. Syyskylmällä ei lannanlevityksestä koituisi edes typenkään osalta merkittäviä päästöjä. Kuva: Jussi Knaapi
Täsmäkuohkeutus tukevaan kerääjäkasvustoon on sen sijaan ympäristöteko parhaasta päästä. Juhani Suomi näyttää, miten työ sujuu ja pelto jää edelleen viherpeitteiseksi talvea vasten.
Täsmäkuohkeutus tukevaan kerääjäkasvustoon on sen sijaan ympäristöteko parhaasta päästä. Juhani Suomi näyttää, miten työ sujuu ja pelto jää edelleen viherpeitteiseksi talvea vasten. Kuva: Jussi Knaapi

On vielä hyvässä muistissa viime talven ongelmalliset vesisadeviikot ja niistä kirjoitetut isot otsikot. Päällimmäisenä kaikuivat syytökset siitä, miten maatalous kuormittaa vesistöjä. Vähemmälle puheelle on jäänyt niiden keinojen esiin nostaminen, joilla tilannetta voitaisiin isosti parantaa.

Kun syksy antaa, on hyvä katsoa työjärjestystä ja aloittaa parannustoimet askel askeleelta. Toimien järjestys ja tarve toki vaihtelee, ja monella tilalla nämä toimet on jo tehty.

Pinnan muotoilu kuntoon

Jos päättymässä olevaan ympäristöohjelmakauteen olisi aikoinaan saatu mukaan tuki pellon pinnan muotoilulle – vähän samaan tapaan kuin esimerkiksi lietelannan levitykselle ja injektoinnille tukea on maksettu – olisi jo saavutettu paljon.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Muotoilun kuntoon laitto tasaa kasvuolosuhteita, vähentää pintaeroosion riskiä ja poistaa tehokkaasti riskiä, joka liittyy alinkopaikkojen tiivistymiseen ja sitä kautta esimerkiksi typen hävikkiin denitrifikaation kautta.

Muokkaus vain tarpeeseen

Herkässä muokkausteemassa lienee viisautta todeta, että itse kunkin on koetettava saada paras irti käytössä olevasta tekniikasta – olkoon se suorakylvö tai muokkaukseen perustuva systeemi. Vanha muurarin ohje – ”laita tiili vain siihen, jossa sitä tarvitaan” – kuulostaa nykyäänkin oivalliselta.

Ykkössäännöksi voisi nostaa termin ”peitteinen viljely.” Eli vältetään turhaa muokkausta ja mietitään ihan tosissaan, olisiko pellon jättäminen sängelle ja kernaasti aluskasvin kera – siltikin toimivin ratkaisu. ”Hei, tämä systeemi ei sovi minun maille”, kuulostaa kovin eilispäivän puheelta. Ken ei koskaan haasta omaa tekemistään, tuskin uuttakaan omaksuu. Tämä pätee niin viljelijöihin, viranomaisiin kuin tutkijoihinkin.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Joustavuutta lannan levitykseen

Useina vuosina syksy olisi loistavaa aikaa karjanlannan levitykseen, koska maaprofiili on kesän jäljiltä kuiva ja pelto kantaisi kalustoa hyvin. Tähän yleensä todetaan, että lannoituksen on tapahduttava juuri ennen kylvöä, joka syyskasvien osalta näin toimiikin. Mutta sitten tuleekin iso mutta, joka pitäisi korjata. Kasvustoksi luetaan aivan oikein nurmet ja syyskylvöiset kasvit, mutta pykälät eivät tunnekaan kerääjäkasvien mahdollisuutta toimia lannassa annettujen ravinteiden nappaajana. Päinvastoin, ohjeistus toteaa, että erilaisia aluskasvi-kerääjäseoksia ei saa syksyllä erikseen lannoittaa, ja jos näin tehdään, on pelto muokattava paljaaksi! Näin älytöntä ohjetta on järkisyin mahdoton perustella. Kyse lieneekin lapsuksesta, joka on päässyt puutteellisin tiedon aikanaan ”EU-seulan” läpi. Toivon hartaasti, että tämä kohta ja moni muukin ajanmukaistetaan syksyn valmistelukierroksella.

Lue myös pintaeroosiota käsittelevä artikkeli  Näin vältetään pintaeroosio !