Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Valmistajien kommentit

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Horschin kommentti: "On aina hyvä saada mittaustuloksia olettamustemme tueksi. Testi havainnollistaa hyvin, kuinka polttoaineen kulutuksen ja kustannusten näkökulmasta tulee kultivoida niin matalaan kuin mahdollista, mutta kuitenkin tarpeeksi syvälle", tuotespesialisti Arne Gejl Horschin Tanskan maahantuoja WekoAgrolta kertoo. "Polttoaineen kulutuksesta puhuttaessa on tärkeää huomioida myös kylvötraktorin polttoaineen kulutus, joka tyypillisesti seuraa kultivaattoria tai äestä. Kylvötraktorin polttoaineen kulutus on yleensä selvästi pienempi, kun kylvetään pakkerilla varustetun kultivaattorin perässä, verrattuna kynnökseen. Kun ilman pakkeria kynnettyyn maahan kylvetään, on kylvötraktorin polttoaineen kulutus tyypillisesti 5–10 prosenttia suurempi, kuin kylväessä maahan, joka on muokattu kultivaattorilla, jossa on työsyvyyden säätöön käytettävä tiivistävä pakkeri", hän tiivistää.

Kvernelandin kommentti: "Testi vahvistaa useat olettamukset kynnöstä ja kultivoinnista", tuotepäällikkö Jesper Svendsen Kverneland Groupilta kertoo. "Oikeat rengaspaineet ovat olennaisessa roolissa, kun luistoa ja polttoaineen kulutusta halutaan pienentää. Oikeat rengaspaineet vähentävät huomattavasti myös maahan kohdistuvaa painetta ja ovat siten hyväksi maan rakenteelle", hän kertoo. Svendsenin mukaan esiaurojen säätöä ei saa myöskään aliarvioida. "Mikäli esiaurat on säädetty liian syvälle, vetovoiman tarve kasvaa ja myös käännettävä viilu jää selvästi löysemmäksi. Riskinä on myös, että käännetty kasvijäte ei tiivisty ja maadu kunnolla, mikäli vaon pohjalle päätyy liikaa maa-ainesta esiaurojen jäljiltä." Kultivoinnin paremmuudesta puhuttaessa Svendsen huomauttaa, että kerta-ajo kultivaattorilla ei aina riitä, tällöin kahteen kertaan kultivoidun alueen polttoaineen kulutusta tarkastellessa vaaka kääntyy kertaalleen kynnetyn hyväksi. "Lisäksi kaikki kasvijäte saadaan varmasti mullattua, mikä vähentää myös torjunta-aineiden tarvetta."

Tanskassa hydraulisella viilunleveydellä varustetut aurat eivät ole turhaan suosittuja, sillä Svendsenin mukaan tuntisaavutusta voidaan helposti kasvattaa puolella hehtaarilla tunnissa, mikäli maalaji sallii työleveyden kasvattamisen.