Kaksitahtimoottoreiden polttoaineelle tärkeää on tehon tuottamisen lisäksi voitelu. Bensiiniin sekoitettu öljy tarjoaa voitelun laakereille ja männälle.
2t-öljyjen sopivuudesta uusille bensoille ei ole hirveästi puhuttu. Joillakin öljyvalmistajilla on asiaan selkeän hyväksyvä kanta, sillä muun muassa Yhdysvalloissa öljyjä on käytetty jo kauan etanolin seassa ilman ongelmia.
Kun tähän testiin haettiin erilaisia öljyjä, sopivuus 95E10:n kanssa ei ollut läheskään aina selvää öljyä myyneille liikkeille. Lähes kaikki suosittelivat käyttämään 98E5:tä perustana. Mutta tulevaisuudessa bio-osuudet tulevat tehtyjen päästökauppasopimusten myötä vain lisääntymään, eli etanolipolttoaineiden käytössä ollaan vasta alussa: yhteiseloon on totuttava.
Sahavalmistajien suosituksena on käyttää alkylaatti-pienmoottoribensiiniä, jossa öljy on valmiiksi sekoitettuna. Valmiin seoksen hinta on kuitenkin kova, vaikka sen verotusta on hieman kevennetty. Syynä on se, että seos valmistetaan parhaista saatavilla olevista ainesosista, normaalibensan ”kermasta”. Näitä parafiineja saadaan vain muutama prosentti kokonaistuotannosta. Myös pienen mittakaavan pakkaus- ja jakelukustannukset nostavat valmiina myytävän seoksen hintaa.
Juuri hinnan takia monet sekoittavat itse 2t-bensiiniä saatavilla olevista aineksista.
Koneviestin testissä seurataan, kuinka eri öljyistä ja eri bensiineistä tehdyt seokset säilyvät normaaleissa olosuhteissa ja miten erityyppiset öljyt käyttäytyvät säilytyksessä. Neste Oil Oy toimitti testiin kahta bensalaatua (95E10 / 98E5), jotka olivat laboratoriossa tarkistettuja eriä. Seokset vastaavat maksimaalista bio-osuutta. Lisäksi mukaan otettiin Neste 4t -pienmoottoribensiini, jonka mittarimyynti alkoi hiljattain (KV 7/10). 4t haettiin huoltamolta suoraan mittarista.
Öljylaatuja valittiin yhteensä 10 kpl. Mukana on yksi mineraalipohjainen, puolisynteettisiä ja täyssynteettisiäkin öljyjä. Kahdelta valmistajalta mukaan tuli vertailun vuoksi sekä puolisynteettinen ja synteettinen öljy. Wanhan kansan ”savuttavaan pappatunturimalliin” tehtiin yksi näyte sekoittamalla tavallista mineraalimoottoriöljyä (SAE 30W) 4 %:n vahvuudella. Muilla öljyillä käytettiin nykyaikaista suhdetta 2,5 %.
Bensiineihin on tarjolla säilöntäaineita, joilla bensiinit kestävät säilöntää pidempään. Testissä halutaan kuitenkin katsoa ”katastrofin kautta”, mitä voi tallin nurkkaan unohtuneessa kannussa muhia, joten säilöntäainetta ei pulloihin sekoitettu. Monestihan keväällä hallinnurkasta haetaan edelliskesän moottorisahabensaa klapikasalle.
Testissä seokset tehtiin litran lasipulloihin ja niihin sekoitettiin injektioruiskulla kutakin öljyä. Sekoitus tehtiin tarkoituksella väärinpäin, eli öljy bensaan. Näin nähtiin, kuinka helposti ainekset sekoittuvat.
Aikaansaatu ”pullomeri” taltioitiin konehallin nurkkaan sijoitettuun kaappiin, jonka lämpötila vaihtelee ulkoilman mukaan. Pullot ovat valolta suojattuna. Olosuhteet ovat mahdollisimman lähellä aitoa tilannetta, joissa polttoaineita yleensä säilytetään.
Kaikkia kolmea bensalaatua laitettiin myös pieniin purkkeihin, joihin upotettiin pätkä tarvikkeena myytävää raivaussahan polttoaineletkua. Tällä halutaan selvittää, miten letkut kestävät bensojen kanssa.
Yhteen pulloon kaadettiin lisäksi vettä ja 95E10:tä, ja korkkiin tehtiin hengitysreikä. Tarkoituksena on tarkkailla, kerääkö 95E10 vettä, kuten on väitetty.
Sekoittumien kuvattiin, jolloin saatiin näkyviin öljyn liike pulloissa. Kaikki öljyt laskeutuivat osittain pohjalle ja osa sekoittui matkalla bensiiniin. Tämän jälkeen pulloa käänneltiin varovasti.
Yllättäen silmämääräisesti arvioiden öljy sekoittui helpoiten 95E10:n kanssa, 98E5 sekoittui hieman rauhallisemmin.
Värittömässä pienmoottoribensiinissä öljy laskeutui pohjalle ja tarttui sinne. Kun pullo käännettiin ylösalaisin, putoili öljypisaroita pohjasta. Sekoitettaessa öljyä pienkonebensiiniin on kannua ravisteltava reilusti pohja ylöspäin, sillä ilmeisesti pienkonebensasta puuttuvat ainesosat tekevät siitä normaalibensaa hitaammin sekoittuvaa. Lopulta öljy sekoittui siihenkin täydellisesti.
Myös 4-prosenttisen seoksen mineraaliöljy sekoittui, mutta laskeutui aluksi erilleen pullon pohjalle kaikilla bensiinilaaduilla. Muutaman kääntelyn jälkeen myös mineraaliöljy sekoittui bensaan. Mutta ohje ”öljy ensin, sitten bensa” on oikea tapa toimia.
Testipulloja seurataan kuluvan vuoden ajan ja aiheeseen palataan loppuvuodesta pakkasten tultua. Tällöin nähdään, mitä on pulloissa tapahtunut ja miten öljytyyppi vaikuttaa säilyvyyteen.
Suomen talvi asettaa myös bensiinille omat vaatimuksensa. Talvella bensan pitää höyrystyä helpommin, kun taas kesällä liiallinen höyrystyminen on haitaksi. Niinpä bensiinien keveiden jakeiden määrä vaihtelee vuodenajan mukaan, kesällä vähemmän, talvella enemmän.
Bensiinin höyrynpaine on säädetty laissa. Höyrynpainearvo kertoo kuinka haihtuvaa bensiini on: mitä suurempi arvo, sitä helpommin bensa haihtuu. Kesäisin höyrynpaine on 45–70 kPa ja talvella 60–90 kPa. Kesälaatua on jaettava huoltoasemilla 1.6.–31.8. välisenä aikana.
Moni sammuilevan ruohonleikkurin kanssa käytävä taistelu saattaakin johtua liian aikaisin keväällä ostetusta bensiinistä. Talvibensiinin höyrystyminen voi helteellä aiheuttaa ”laiskuutta” ja sammuilemista. Tämä johtuu siitä, että bensa höyrystyy kaasuttajassa ennen suuttimelle tuloa, mikä haittaa seoksen muodostumista. Talvella taas moottorisahan käynnistinnaru on kovilla kesällä ostetun bensan kanssa, sillä liian heikko höyrystyminen tekee pakkasella seoksesta liian pisaroituvaa ja heikommin syttyvää.
Ongelmat välttää yksinkertaisella ohjeella: Älä osta bensaa liian aikaisin!
