Näin jyräys vaikuttaa tien kantavuuteen – lanauksen yhteydessä testattiin myös Soukkio-täryjyrävarustusta

Sorateiden kunnossapidon A ja O ovat säännölliset lanaukset. Laadukkaasti lanattu tie on tasaisempi ja myös kantavampi. Tampereen Yliopisto tutki Soukkion tielanaan kehittämän täryjyräpyörästön vaikutusta tien kantavuuden parantamiseen.
Lanavalmistajat ovat kehittäneet lanoihin tien pintaa tiivistäviä lisäosia. Luopioisissa tutkittiin Soukkion lanoihin tarjolla olevan täryjyräpyörästön vaikutusta tien pinnan kantavuuden parantamiseen.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Jyräyksen vaikutus tien kantavuuteen

  • Tutkittiin jyräyksen vaikutusta soratien tien kantavuuteen
  • Työlaitteena oli Soukkion Juhani-lana, jossa oli lisänä täryllä varustettu jyräpyörästö
  • Tutkimuksen suoritti Tampereen yliopiston tutkimuskeskus Terra

kunnostusjyräyksen laatua on viimeisten vuosien aikana haluttu parantaa erilaisilla jyräpyörästöratkaisuilla. Pälkäneen Luopioisissa tienhoitovarusteita valmistava Soukkio Oy on kehittänyt omaa ratkaisunsa, joka perustuu teräksisiin jyräpyöriin. Tampereen Yliopiston Tutkimuskeskus Terran TerraRoad-osasto tutki miten täryllä varustetun jyräpyörästön käyttö vaikuttaa tien pinnan tiivistymiseen, ja sitä kautta kantavuuteen.

Tutkimuksessa käytettiin Soukkion omaa esittelykäytössä olevaa Juhani-lanamallia. Sen varustuksena oli nelirullainen täryjyräpyörästö. Lanan teristä kaksi ensimmäistä on tappiterällä, sen jälkeen sileä terä ja kiviteränä kampaterä. Yhdistelmällä saatiin mahdollisimman tasainen ja kivetön pohja ennen jyräpyörästöä.
Tutkimuksessa käytettiin Soukkion omaa esittelykäytössä olevaa Juhani-lanamallia. Sen varustuksena oli nelirullainen täryjyräpyörästö. Lanan teristä kaksi ensimmäistä on tappiterällä, sen jälkeen sileä terä ja kiviteränä kampaterä. Yhdistelmällä saatiin mahdollisimman tasainen ja kivetön pohja ennen jyräpyörästöä.

Koeosuutta lanattiin kolmella eri tavalla

Tutkimus tehtiin Luopioisissa, lähellä Soukkion tehtaita. Tutkimuskohteeksi valittu soratie on tyypillinen alueen savimurskepintainen paikallistie. Tutkimusajankohta oli marraskuun puolivälissä 2020, jolloin ei vielä ollut tien pintaa koventavia yöpakkasia. Tien pinta oli hyvin tasalaatuinen, mittaukset suoritettiin valikoidusti tasalaatuisimmissa ja toisiaan vastavissa kohdissa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Tutkimuksessa Soukkio Juhani -lanaa vedettiin paikallisen yrittäjän, Jani Matikaisen John Deere 6155R -traktorilla. Sama traktori toimii kesät yrityksen oman, kokeilulanaa vastavan, lanan veturina. Se on painotettu n. 9 tonnin painoon, jotta vetopitoa on riittävästi. Kuljettajalla oli tutkimushetkellä 2,5 vuoden kokemus vastaavan lanan käytöstä.

Lanauksessa oli kolme tutkimuslinjaa, joista mitattiin ennen ja jälkeen lanauksen tien pinnan kovuus. Lanaus suoritettiin molempiin suuntiin, jotta tutkimus vastaisi normaalia tien kunnossapitoa. Se tarkoittaa kyseisellä lanalla myös keskitien osuuden osittaista tuplakäsittelyä – 330 sentin työleveydellä tien keskialue tuli jyrättyä molempiin suuntiin ajettaessa.

Mittaukset tehtiin painopudotusmittauksella. Siinä laitteiston sisällä oleva paino mittaa, millaisen painearvon tien pinta kestää. Samalla menetelmällä on tehty muitakin TerraRoad-tutkimuksia. Mittausten tulokset esitetään sivun 104 kaaviossa.

Yöpakkasella on vaikutusta kantavuuteen

Tutkimushetkellä tie oli täysin sula. Mutta vuorokautta ennen paikalla oli ollut yöpakkasta, joka kovettaa väliaikaisesti tien pintaa. Tutkimusvalmisteluja tehnyt Soukkion Pekka Pehkonen kertoi, että pakkasella olisi ollut merkittävä vaikutus mittauksiin: ”Toisaalla tehdyssä mittauksessa havaitsimme, että pakkasyön jälkeen tien pinnan arvoksi mitattiin 200 megapascalia. Kun tien suli arvo putosi 140:een.”

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Tutkimukselle ja sen suoritukselle oli onnenpotku, että Soukkion lanaa mitatessa vastaavaa yöpakkasta ei ollut. Tutkijoiden havainnot kertovat kuitenkin siitä, että kelirikkoaikaan kannattaisi raskaammat kuljetukset ajoittaa sellaiseen kellonaikaan, jolloin tie on kantavimmillaan – eli pakkasyöhän ja aamuyön tunteihin.

Soukkion Pekka Pehkosen merkitsi tutkimustiehen kolme lanaussektoria. Kullekin sektorille merkittiin kantavuusmittauksen linjat. Tie on alueelle tyypillinen, ”torpparinasfalttia” oleva sorasavipintainen tie. Heikosti vettä imevänä tie liettyy nopeasti, jos vettä ei saada pois tieltä.
Soukkion Pekka Pehkosen merkitsi tutkimustiehen kolme lanaussektoria. Kullekin sektorille merkittiin kantavuusmittauksen linjat. Tie on alueelle tyypillinen, ”torpparinasfalttia” oleva sorasavipintainen tie. Heikosti vettä imevänä tie liettyy nopeasti, jos vettä ei saada pois tieltä. Kuva: Tommi Hakala
Tutkimuksen aikana traktorin kuljettaja oli Jani Matikainen. Soukkion Pekka Pehkonen ohjeisti ohjaamossa lanan toimintojen kytkentöjä. Tien penkalla Jesse Matikainen näytti testialueiden rajakohdat ja tutkija Tapani Jäniskangas teki silmämääräisiä havaintoja.
Tutkimuksen aikana traktorin kuljettaja oli Jani Matikainen. Soukkion Pekka Pehkonen ohjeisti ohjaamossa lanan toimintojen kytkentöjä. Tien penkalla Jesse Matikainen näytti testialueiden rajakohdat ja tutkija Tapani Jäniskangas teki silmämääräisiä havaintoja. Kuva: Tommi Hakala

Koeosuutta lanattiin kolmella eri tavalla

Tutkimus tehtiin Luopioisissa, lähellä Soukkion tehtaita. Tutkimuskohteeksi valittu soratie on tyypillinen alueen savimurskepintainen paikallistie. Tutkimusajankohta oli marraskuun puolivälissä 2020, jolloin ei vielä ollut tien pintaa koventavia yöpakkasia. Tien pinta oli hyvin tasalaatuinen, mittaukset suoritettiin valikoidusti tasalaatuisimmissa ja toisiaan vastavissa kohdissa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Tutkimuksessa Soukkio Juhani -lanaa vedettiin paikallisen yrittäjän, Jani Matikaisen John Deere 6155R -traktorilla. Sama traktori toimii kesät yrityksen oman, kokeilulanaa vastavan, lanan veturina. Se on painotettu n. 9 tonnin painoon, jotta vetopitoa on riittävästi. Kuljettajalla oli tutkimushetkellä 2,5 vuoden kokemus vastaavan lanan käytöstä.

Lanauksessa oli kolme tutkimuslinjaa, joista mitattiin ennen ja jälkeen lanauksen tien pinnan kovuus. Lanaus suoritettiin molempiin suuntiin, jotta tutkimus vastaisi normaalia tien kunnossapitoa. Se tarkoittaa kyseisellä lanalla myös keskitien osuuden osittaista tuplakäsittelyä – 330 sentin työleveydellä tien keskialue tuli jyrättyä molempiin suuntiin ajettaessa.

Mittaukset tehtiin painopudotusmittauksella. Siinä laitteiston sisällä oleva paino mittaa, millaisen painearvon tien pinta kestää. Samalla menetelmällä on tehty muitakin TerraRoad-tutkimuksia. Mittausten tulokset esitetään sivun 104 kaaviossa.

Yöpakkasella on vaikutusta kantavuuteen

Tutkimushetkellä tie oli täysin sula. Mutta vuorokautta ennen paikalla oli ollut yöpakkasta, joka kovettaa väliaikaisesti tien pintaa. Tutkimusvalmisteluja tehnyt Soukkion Pekka Pehkonen kertoi, että pakkasella olisi ollut merkittävä vaikutus mittauksiin: ”Toisaalla tehdyssä mittauksessa havaitsimme, että pakkasyön jälkeen tien pinnan arvoksi mitattiin 200 megapascalia. Kun tien suli arvo putosi 140:een.”

Tutkimukselle ja sen suoritukselle oli onnenpotku, että Soukkion lanaa mitatessa vastaavaa yöpakkasta ei ollut. Tutkijoiden havainnot kertovat kuitenkin siitä, että kelirikkoaikaan kannattaisi raskaammat kuljetukset ajoittaa sellaiseen kellonaikaan, jolloin tie on kantavimmillaan – eli pakkasyöhän ja aamuyön tunteihin.

Vertailussa kolme eri tapaa

Jo tutkimuksen toteutuksen aikana pystyi havaitsemaan eri menetelmien vaikutuksen tien pinnan rakenteeseen.

Katso kuvista, miten tien pinta tasaantuu eri menetelmillä!

Yksi kolmesta sektorista ajettiin pelkällä lanauksella ilman jyräpyörästöä. Tien pintaan jäi silloin paljon irtoainesta, joka urautuu jo ensimmäisten autojen jäljiltä. ”Kun siihen tulee yksi ura, sitten autoilijat ajavat sitä pitkin ja pahentavat tilannetta”, totesi Jesse Matikainen.
Yksi kolmesta sektorista ajettiin pelkällä lanauksella ilman jyräpyörästöä. Tien pintaan jäi silloin paljon irtoainesta, joka urautuu jo ensimmäisten autojen jäljiltä. ”Kun siihen tulee yksi ura, sitten autoilijat ajavat sitä pitkin ja pahentavat tilannetta”, totesi Jesse Matikainen. Kuva: Tommi Hakala
Soukkiolla on hydraulisen tärypyörästön lisäksi tarjolla myös nestepainotteinen jyräpyörästömalli. Molemmissa on identtinen ripustusvarsisto. Nestepainotteiset jyrät ovat ulkohalkaisijaltaan pienemmät.
Soukkiolla on hydraulisen tärypyörästön lisäksi tarjolla myös nestepainotteinen jyräpyörästömalli. Molemmissa on identtinen ripustusvarsisto. Nestepainotteiset jyrät ovat ulkohalkaisijaltaan pienemmät. Kuva: Tommi Hakala
Kokeilussa jyrien tärytoimintoon syötettiin vain 30 l/min virtaus, joka tärytti huomaamattomasti tien pintaa tiiviiksi. Kun kone pysäytettiin ja maksimitäryvoima kytkettiin kokeeksi päälle, havaittiin ongelma, jonka liiallinen tärytys voi aiheuttaa: tien pinta voi liettyä. Koe osoitti, että tarvittava hydrauliikan virtaus traktorista on varsin pieni. Oleellista lanan vedossa on ensisijaisesti vetotraktorin paino, ei hydrauliikan tuotto ja moottoriteho.
Kokeilussa jyrien tärytoimintoon syötettiin vain 30 l/min virtaus, joka tärytti huomaamattomasti tien pintaa tiiviiksi. Kun kone pysäytettiin ja maksimitäryvoima kytkettiin kokeeksi päälle, havaittiin ongelma, jonka liiallinen tärytys voi aiheuttaa: tien pinta voi liettyä. Koe osoitti, että tarvittava hydrauliikan virtaus traktorista on varsin pieni. Oleellista lanan vedossa on ensisijaisesti vetotraktorin paino, ei hydrauliikan tuotto ja moottoriteho. Kuva: Tommi Hakala
Matikaiset käyttävät lanauksessa John Deere 6155R -traktoria, joka on painotettu 9 tonnin painoiseksi. ”Paino on oleellista, tehoa lanaus ei vaatisi kuin 140 hevosvoimaa. Meillä on nyt yli 200, mutta pito on suurin ongelma”, pohdiskeli lanauksia pääsääntöisesti tekevä Jani Matikainen. ”Eturenkaat kestävät pari kesää, sen jälkeen ovat kuluneet sileiksi. Eturenkaissa olleet nastat alkoivat irrota ensimmäisenä lanauspäivänä, sillä lanatessa renkaissa on jatkuvan pieni luisto.”
Matikaiset käyttävät lanauksessa John Deere 6155R -traktoria, joka on painotettu 9 tonnin painoiseksi. ”Paino on oleellista, tehoa lanaus ei vaatisi kuin 140 hevosvoimaa. Meillä on nyt yli 200, mutta pito on suurin ongelma”, pohdiskeli lanauksia pääsääntöisesti tekevä Jani Matikainen. ”Eturenkaat kestävät pari kesää, sen jälkeen ovat kuluneet sileiksi. Eturenkaissa olleet nastat alkoivat irrota ensimmäisenä lanauspäivänä, sillä lanatessa renkaissa on jatkuvan pieni luisto.” Kuva: Tommi Hakala
Ilman täryä ajettaessakin jyräpyörä tiivistivät tien pintaa ja irtokivet liimaantuivat kiinni lanan irrottamaan irtotavaraan. Jyräpyörästö keräsi kuitenkin mukaansa tiiviin pinnan päältä irtomaata. Kun käytetään jyräpyörästöä on ilmeisen selvästi saatava koko tien pinta rikki.
Ilman täryä ajettaessakin jyräpyörä tiivistivät tien pintaa ja irtokivet liimaantuivat kiinni lanan irrottamaan irtotavaraan. Jyräpyörästö keräsi kuitenkin mukaansa tiiviin pinnan päältä irtomaata. Kun käytetään jyräpyörästöä on ilmeisen selvästi saatava koko tien pinta rikki. Kuva: Tommi Hakala
Kun täry kytkettiin päälle, se alkoi välittömästi irrottaa sitkeää savihiekkaa jyräpyörästöistä. Tämä on yksi täryn eduista: pintamateriaali jää omalle paikalleen, eikä siirry tiivistyneinä möykkyinä jyrien mukan.
Kun täry kytkettiin päälle, se alkoi välittömästi irrottaa sitkeää savihiekkaa jyräpyörästöistä. Tämä on yksi täryn eduista: pintamateriaali jää omalle paikalleen, eikä siirry tiivistyneinä möykkyinä jyrien mukan. Kuva: Tommi Hakala