Kannattaako salaojitus?
Kysymys salaojituksen kannattavuudesta ei liene vielä yleisesti selvinnyt maanviljelijäväestöllemme, koska meillä yli 100 vuoden aikana harjoitetun salaojitustoiminnan tuloksena on tällä hetkellä vain noin 8 % pelloistamme salaojissa. Nykyhetken tilanne on salaojituksen kehitykseen nähden suorastaan nurinkurinen: kun meillä parhaina vuosina on salaojitettu peltoja n. 15.000 ha, raivataan uutta avo-ojapeltoa vuosittain 30–40.000 ha, joten avo-ojitetun pellon osuus kokonaisalasta vuosittain vain lisääntyy.
Maatilatalouden yhteisvaliokunta laskee, että maassamme on salaojitettavaa peltoalaa vielä n. 2 milj. ha. 70.000 mk:n ha-kustannusten mukaan se edellyttää 140 miljardin mk:n investointia. Tuon menoerän vastikkeeksi on tulopuolelle laskettava yhteisvaliokunnan mukaan se peltoalan lisäys, joka avo-ojilla ja pientareen poistamisella saavutetaan. Täten saatu lisäys olisi 2 milj. ha:lle 168.000 ha, jonka arvoksi 100.000 mk:n ha-hinnan mukaan saadaan 16,8 mrd mk.
Koneviesti 13/1960
Osaston luetuimmat
- LH-Osa Turun Konekeskukselle
- Fiat, Alfa-Romeo ja Jeep saavat Suomessa uuden isännän
- Joskinille kolme maahantuojaa – tavoitteena pääsy lähemmäksi ammattilaista
- Echon moottorisahauutuudet saatu Koneviestin kokeiluun
- Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee
- Energiapuukaupassa hinnat nousussa 2022 – halvempaa latvusmassaa ostettiin enemmän kuin karsittua rankaa
- Jonsered-tuotteet jäävät pois markkinoilta tänä ja ensi vuonna