Metsäalan kilpailukyky puntarissa

Näkökulmia aiheeseen saatiin metsänomistajien, kuljetusalan toimijoiden alan konsulttiyritysten ja merkittävien metsänomistajayritysten tahoilta, joten päivän anti oli todella monipuolinen. Kaikki osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että metsäalan kilpailukyky Suomessa on hyvällä tasolla, mutta olemassa olevia resursseja ei osta käyttää optimaalisesti.

Kuljetusyrittäjien toimitusjohtaja Kari Palojärvi muistutti omassa puheenvuorossaan, että kuljetusyrittäjien kannalta leimikot on hajautettu jopa 8–10 hehtaarinkin alueella niin moniin pieniin eriin, että niiden kuljettaminen kannattavasti sahalle ja tehtaalle on työn ja tuskan takana. Hän toi esille myös alalla esiintyvän harmaan taloustoiminnan, jossa kuittikauppa ja konkurssirikokset haittaavat rehellisten yrittäjien pärjäämistä.

"Viranomaiset ovat kykenemättömiä estämään laittoman liikenteen rehottamista ja kohta tilanne on se, että ne jotka noudattavat pykäliä, eivät alalla pärjää", hän lateli.

Hieman valoisampaa kuvaa tulevaisuudesta loi Pöyry Oy:n johtaja Petteri Pihlajamäki, joka muistutti, että Suomessa nykymetsien kestävä hyödyntäminen on suuri mahdollisuus, sillä alalla on vahva tekninen ekosysteemi ja puun potentiaalinen tarjonta ylittää kysynnän noin 30 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa.

Yleisön keskuudesta sateli kysymyksiä erityisesti ulkomaisen puun tuonnista Venäjältä. Tätä asiaa Pihlajamäki ei nähnyt ongelmallisena.

"Nyt kun kotimaiset hakkuut ovat hyvällä tasolla, saattaa puun tuontipuun osuus jonkin verran kasvaa, mutta se ei tule missään nimessä olemaan alaa määrittelevä tekijä. Toimivat puumarkkinat perustuvat myös siihen, että pidetään rajat yhtä hyvin auki Ruotsiin kuin Venäjällekin", hän muistutti.

Metsäalan kannattavuutta ja kilpailukykyä pohtineessa paneelikeskustelussa oltiin yhtä mieltä siitä, että kasvun mahdollisuuksia metsäalalle löytyy, vaikka metsänomistus onkin laskemassa ja metsänhoitotoimet ovat monin paikoin huonolla tolalla. Metsäkolmio Oy:n yrittäjä Pasi Mikkonen nosti esille henkilöstön hyvinvoinnin ja johtamisen kehittämisen.

"Uskon vahvasti siihen, että jos työhyvinvointi ja työturvallisuus ovat hyvällä tasolla, voi henkilöstön tuottavuus nousta jopa 20–30 prosenttia, kun motivaatio on kohdallaan. Usein esiin tuodaan liikaa vain teknologisten ratkaisujen tuomia mahdollisuuksia, vaikka ne osa kokonaisuutta ovatkin.

Seminaarin lopuksi jaettiin Metsäyrittäjien ideakilpailun palkinnot. Kilpailun ykköspalkinnon sai Timo Komulainen Tietohippu Oy:stä idealla Puunkorjuun leimikkotietopalvelut (datapankki ja datapörssi). Palvelu mahdollistaa puunkorjuuyrityksille oman toiminnan tehokkuuden vertailun vastaavissa korjuuolosuhteissa ja vastaavan kokoluokan metsäkoneella saavutettavaan keskimääräiseen tasoon.

Kunniamaininnan sai Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo ideasta kuljettajan työskentelyn seurantaan perustuvista työmenetelmien kehittämisestä. Toinen kunniamaininta luovutettiin Kuljetus Sampo Puurunen Oy:lle. Ideassa puutavara-autojen hyötykuormaa kasvatetaan lastaamalla lyhyitä ja kuivia puita hieman limittäin kuljetusta varten.