Puutuhka tehokas lannoite rämemänniköille

Luken metsänlannoitustutkimus toteutettiin vuosina 1982–2015, ja tutkimuksen verrokkina oli lannoittamaton kohde. Tutkimusalue oli kasvatusmetsävaiheista tutkimuksen alkaessa. Puutuhkan verrokkeina olivat PK-lannoite (fosfori-kalium -lannoite) ja apatiitti-biotiitti -yhdistelmä. Nämä yhdisteet ovat käytännön lannoitesuositteita tälläkin hetkellä, ja näin tutkimus on ajantasainen. Fosforia ja kaliumia sisältävät lannoitteet poistavat rämeillä kasvavien mäntyjen ravinnepuutokset ‒ rämemetsissä ei ole yleensä puutetta typestä, sitä ei tarvita suometsissä käytettävissä lannoitteissa.

Tutkimuksen ensimmäisinä viitenä vuotena puutuhkan ja PK-lannoitteen kasvunlisäys oli samantasoinen. Apatiitti-biotiitin vaikutus oli alussa hieman hitaampi, mutta se saavutti PK-lannoitteen vaikutuksen kymmenen vuoden kuluttua. Kun verrokkien kasvunlisäys hidastui viiden vuoden kohdalla, puutuhkalla se nousi edelleen ja oli tutkimuksen loppuun asti 1‒2 kuutiometriä suurempi verrattuna muihin lannoitusvaihtoehtoihin. Kun 20 vuotta oli kulunut lannoituksesta, puutuhkalla lannoitettu tutkimusala kasvoi yhdeksän kuution vuosivauhdilla, lannoittamaton verrokkialue sen sijaan vain kolmen kuution vuosivauhdilla.

Silva Fennicassa julkaistun tutkimuksen päätelmänä on todettu, että puutuhkalla lannoittaminen palauttaa metsän kasvunlisäyksen ansiosta siihen sijoitetut kulut kolminkertaisena takaisin ja aikaistaa metsän järeytymistä päätehakkuukokoon. Myös harvennusvaiheessa puuta saadaan enemmän ja seuraavissa hakkuissa tukkipuun osuus on suurempi. Vielä viiden prosentin laskentakorkokannalla tuhkalannoitetun puuston vuotuinen tasatuotto oli 20 euroa/hehtaari suurempi kuin lannoittamattoman puuston vastaava tuotto.