Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Työnkuva laajenee – palkassa ei muutosta

Metsätoimihenkilöiden työt ovat siirtyneet yhä enenevässä määrin metsäkoneenkuljettajille ja yrittäjille, kertoo Koneyrittäjien liiton kesällä 2015 toteuttama kysely.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Työnkuvan laajenemisesta huolimatta ylimääräisistä töistä maksetaan harvoin erillistä hintaa. Se heijastuu koneyritysten kykyyn tehdä tulosta, liitto arvioi.

"Aikaa vievä, mutta tuloa tuottamaton työ on lisääntynyt kuin vahingossa ja sen vähentämiseen on nyt kiinnitettävä huomiota. Kaikki ylimääräinen tehokkuutta heikentävä työ on karsittava koneenkuljettajan harteilta vähemmäksi tai sille on saatava käypä hinta. On mietittävä työjakoa ja työn organisointia uudelleen sekä kehitettävä hinnoittelua tekniikkaa unohtamatta", arvioi Koneyrittäjien liiton varapuheenjohtaja Timo Tolppa.

Kyselyn mukaan metsäkoneen kuljettaja käyttää viikoittain työaikaansa esimerkiksi työmaan suunnitteluun, työmaarajojen etsintään, asiakkaan sähköisten toiminnanohjausjärjestelmien käyttöön ja laadunmittauksiin. Tästä työstä metsäkoneenkuljettajat ja yrittäjät eivät kuitenkaan usein saa erillistä palkkaa.

Liiton mukaan tilanne johtuu siitä, että metsäorganisaatioiden säästöjen takia toimihenkilöiden töitä on siirretty enemmän koneyritysten ja koneenkuljettajien tehtäväksi.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kyselyn mukaan koneenkuljettajat käyttävät noin kaksi tuntia viikossa ylimääräisten töiden tekoon. Vuositasolla tämä voi tarkoittaa jopa 8 000–10 000 euron kustannusrasitetta ja 15 00 euron tienaamattomia urakointituloja, kun koneet seisovat muiden töiden takia.

Kyselyyn osallistuivat koneyrittäjät, ja kyselyssä selvitettiin heidän toimintaansa ja erityisesti heidän asiakkaidensa toimintaa.