LUKEn hankkeet esittäytyivät Peltopäivät-tapahtumassa ‒ moni turvemaiden viljelyä koskeva asia on vielä ratkaisematta

Ruukin tutkimusasemalla pidettiin 16.8. Peltopäivä, jossa turvemaita koskevia hankkeita esiteltiin. Päivä korosti, että töitä on tehty, mutta monia ongelmia on ratkaisematta.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Muistamme kesältä 2021 alkaneen keskustelun, jossa kyseenalaistettiin Suomen IPCC päästölaskelmat. Ongelman keskiössä oli päästöjen osin puutteellinen mittaus, jolloin raportoinnissa on jouduttu turvautumaan kritiikkiä saaneeseen aineistoon. Tämä kävi ilmi Peltopäivienkin esityksissä ja postereissa. Luvuissa on epäloogisuuksia. Tuoreimmat luvut eivät vielä ole käytettävissä. Pelkät päästöt edellä kulkeva ajatusmalli johtaa harhaan. Turvemaiden luokittelun probleemaa ei myöskään ole ratkaistu.

Teema kosteikkoviljely on myös ongelmallinen. On jo aika myöntää, että kerran kuivatettua turvepeltoa ei kannata vesittää. Energiapaju ja ruokohelpi ovat kosteikkokasveja, jotka kasvavat paremmin ihan normipellossa hyötyen toki pohjaveden säätelystä, mutta ilman kosteikkojen metaanipäästöjen riskiä. Kuiva-ainetuotoltaan ne ovat hyvin potentiaalisia. Aihe tutkittiin jo yli 30 vuotta sitten. Hamppu on uusin potentiaalinen tulokas. Nyt voitaisiin siirtyä tutkimuksesta toteutusvaiheeseen. Fossiilienergiaa korvaavalle pajulle on kysyntää ja ruokohelpi kasvaa kyllä biokaasun raaka-aineeksi normaalilla turvepellollakin.