Digtaalisuus tuo mahdollisuuksia metsänomistamiseen

Tiedon ja Jyväskylän yliopiston yhteistyössä toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin muun muassa digitaalisten palveluiden käyttöä suomalaisten metsänomistajien keskuudessa. Kyselyyn vastasi touko-kesäkuussa 13 533 suomalaista metsänomistajaa. Valtaosa (72,9 %) kaikista vastaajista kertoo käyttäneensä metsänomistajille suunnattuja sähköisiä palveluja. Yksi viidestä (20,4 %) vastaajasta on käyttänyt digitaalisia palveluita yli kymmenen kertaa viimeisen vuoden aikana.

Yli puolet (55,8 %) metsänomistajista asuu nykyään kaupungeissa tai muilla taajama-alueilla. Metsänomistajuuden kaupungistuminen tarkoittaa sitä, että metsäomaisuus saattaa sijaita kaukanakin asuinpaikasta. Useimmilla (51,5 %) metsänomistajilla on kuitenkin edelleen alle 50 kilometriä kotoa metsätilalleen, mutta varsin suuri osa (14,1 %) asuu yli 300 kilometrin päässä palstastaan.

Suuri etäisyys metsätilalle tuo haasteita metsänhoitoon. Tutkimuksen perusteella valtaosa (65,0 %) suomalaisista metsäomistajista kuuluu inaktiivisten ryhmään eli hoitaa metsiään harvemmin kuin kuukausittain. Aktiivisia metsänomistajia, jotka hoitavat metsiinsä liittyviä asioita viikoittain, on noin kymmenesosa (9,3 %) kyselyyn vastanneista.

Inaktiivisuus ei kuitenkaan nykyään tarkoita hoitamatta jättämistä, sillä tutkimuksessa selvisi, että valtaosa (67,3 %) inaktiiviseksi lukeutuvista metsänomistajistakin on käyttänyt metsänomistajille suunnattuja sähköisiä palveluita. Lisäksi lähes yhtä monella (69,4 %) inaktiivisista metsänomistajista on hoitosuunnitelma tehtynä kaikille omistamilleen metsille.

”Verkkopalveluiden etuna on niiden helppous ja tasapuolisuus, kun tieto on vain parin klikkauksen päässä. Samalla kuitenkin kilpaillaan kuluttajien ajasta, sillä ympäröivä maailma on täynnä informaatiota. Digitaalisten metsänomistajapalveluiden tulee siis tarjoa informaatiota kiinnostavalla tavalla”, toteaa johtaja Jaakko Kuusisaari Tiedon metsäteollisuuden toimialayksiköstä.